Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki 2020 -luvulla? – Osa 5: muutos on jo käynnissä

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki viime vuonna For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa. Monesti tällaiset työt herättävät yleisössä mielenkiintoa vain hetken, jonka jälkeen raportit päätyvät arkistoon pölyttymään. Tässä tapauksessa näin ole käynyt, vaan tutkimuksen synnyttämä ”pöhinä” on edelleen käynnissä.

Pysähdyin miettimään, miksi tämä työ herättää yrityskentässä edelleen mielenkiintoa? Kenties työn kysymykset eivät käsittelekään jossain kaukana tulevaisuudessa (siis 2020-luvulla) olevia asioita vaan ne ovat ajankohtaisia monelle yritykselle jo nyt.

Skenaarioiden maailmat eivät olekaan niin etäisiä

Tutkimus loi neljä skenaariota nimiltään globaali kasvu, paikallinen kasvu, globaali niukkuus ja paikallinen niukkuus. Sanapari globaali–paikallinen viittaa valmistuksen ja markkinoiden arvoketjuihin: ovatko ne globaaleja vai paikallisia. Sanapari kasvu–niukkuus taas viittaa markkinoihin: onko siellä ajurina taloudellinen kasvu vai tuotannontekijöiden niukkuus. Kun skenaarioita lähdettiin vuosi sitten rakentamaan, elettiin vahvasti globaalin kasvun maailmassa. Esimerkiksi paikallisen niukkuuden skenaario, jossa Euroopan ympärille ja jopa sen sisälle on pystytetty ihmisten ja tavaroiden liikkumista voimakkaasti rajoittavia aitoja, tuntui hyvin etäiseltä ajatukselta. Tänään ajatus paikallisen niukkuuden maailmasta ei enää tunnu yhtään mahdottomalta eikä etäiseltä. Vastaavia merkkejä on havaittavissa myös muidenkin skenaariomaailmojen osalta. Vielä on mahdotonta sanoa, minne maailma on menossa. Muutos menneestä tulevaan on kuitenkin jo käynnissä!

 

neljä_skenaariota

Tässä blogikirjoituksessa haluan vielä nostaa esille kaksi asiaa, jotka ovat yrityksen menestyksen kannalta tärkeitä jokaisessa skenaariossa: digitalisaatio ja oma tuote. Nämä molemmat tuotiin ennakointitutkimuksen raportissa esille, mutta niiden tärkeyttä tuskin voi korostaa liikaa.

Transformaatio digitaaliseen maailmaan

Lähes kaikki puhuvat tällä hetkellä digitalisaatiosta, mutta vain harva on aidosti oivaltanut sen, kuinka suuresta transformaatiosta oikeastaan on kyse. Monelle digitalisaatio merkitsee lähinnä digitaaliteknologian integroimista tuotteisiin ja prosesseihin. Tämä itsessään ei vielä edusta digitaalista transformaatiota ja harvoin se itsessään edes riittää liiketoiminnallisen menestyksen tuomiseen yritykselle. Siihen tarvitaan teknologian lisäksi näkemys siitä, miten teknologian tuottamaa informaatiota hyödynnetään yritykselle ja sen asiakkaille arvoa tuottavalla tavalla, sekä näkemys siihen, miten kaiken tämän tulisi muuttaa yrityksen liiketoimintamallia ja liiketoimintaprosesseja. Vasta kun nämä kolme näkökulmaa – teknologia, informaatio ja liiketoiminta – on huomioitu yhdessä, digitalisaation liiketoiminnalliset hyödyt on aidosti mahdollista saavuttaa.

Oma tuote on välttämättömyys

Kaikki neljä skenaariota korostavat sitä, että menestyäkseen tulevaisuuden markkinoilla yrityksellä tulee olla oma tuote. Suomalaisen yrityksen on vaikea menestyä tulevaisuudessa puhtaasti alihankkijan roolissa olevana ns. resurssitalona. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yritys voisi vastaisuudessakin toimia myös alihankkijana. Se voi aivan hyvin tuoda tulevaisuudessakin osan yrityksen liikevaihdosta, mutta sen rinnalla yrityksellä tulee olla oma tuote tai tuotteita. Tätä portfolioajattelua ei raportissa erikseen mainittu, vaikka se taustalla olikin ajatuksena olemassa. Se, millaisilla tuotteilla tai palveluilla tulevaisuudessa sitten menestytään, riippuu jossain määrin skenaariosta. Pelkkä oma tuote ei myöskään itsessään riitä menestykseen. Ratkaisevan tärkeää menestykselle on se, miten tuote on konseptoitu ja millaisella liiketoimintamallilla se tuodaan markkinoille. Koska menestystuotteita harvoin synnytetään tyhjästä, yrityksen tulee varautua ajoissa tulevaisuuteen ja lähteä miettimään omia menestyskonseptejaan jo nyt.

Tutkimuksen loppuraportti oli alun perin englanninkielinen, mutta monien toivomuksesta loppuraportti on nyt julkaistu myös suomeksi. Voit ladata suomenkielisen raportin tästä. Työn pohjalta ollaan järjestämässä uutta yritysseminaaria. Kutsu seminaariin löytyy täältä. Pöhinä jatkuu, koska muutos on jo käynnissä.

Jaakko Paasi

Jaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

Vuorovaikutteinen robotiikka – avain piensarjatuotannon automaatio-ongelmiin?

Robotiikka on ollut voimakkaasti otsikoissa viimeisen parin vuoden aikana.  Esimerkiksi Frost & Sullivan on listannut robotiikan yhdeksi tulevista megatrendeistä. Robotiikan odotetaan kehittyvän samanlaiseen asemaan kuin internet. Odotukset robotiikalta ovat kovat erityisesti eurooppalaisen ja kotimaisen valmistavan tuotannon tehostajana.

Robotiikan avulla eurooppalaista tuotantoa

Robotiikkaan tuotannossa suhtaudutaan kaksijakoisesti – toisaalta odotetaan paljon tuotannon tehostumista, mutta toisaalta pelätään työpaikkojen vähenemistä. Robotiikan avulla tuotannon tehostaminen ei tarkoita työpaikkojen katoamista vaan tehostuneen tuotannon myötä työpaikat voivat säilyä, uusia muodostua ja lisäksi työn luonne muuttuu teknisemmäksi. Robotiikka siis mahdollistaa myös tulevaisuudessa eurooppalaisen tuotannon alhaisempien työkustannusten maiden tuoman kilpailun paineessa.

Teollisuusrobotti ja ihminen

Teollisuusrobotiikassa on noussut esille uutena ilmiönä ihmisen ja robotin yhteistyö termeillä vuorovaikutteinen robotiikka, kollaboratiivinen robotiikka tai interaktiivinen robotiikka. Nämä tarkoittavat ihmisen ja robotin työskentelyä yhtä aikaa ja samassa työtilassa. Ihminen voi olla jopa fyysisessä kontaktissa robotin kanssa. Vuorovaikutteisuudella ihmisen hahmottamis- ja päättelykykyä saadaan hyödynnettyä tehokkaasti.

Uudet standardit mahdollistajana

Vuorovaikutteisen robotiikan vienti teollisuuden käytäntöön on tullut mahdolliseksi uusien robotiikan turvastandardien myötä, joista voidaan poimia erityisesti ISO/TS 15066. Se luokittelee vuorovaikutteiset toiminnot neljään kategoriaan: turvaluokiteltu valvottu pysäytys, käsin ohjaaminen, nopeuden & etäisyyden seuranta ja tehon & voiman rajoitus. Näiden puitteissa robottia ei enää tarvitse eristää muusta toimintaympäristöstä esimerkiksi häkkeihin.  Robotin suorittaessa automaattista ohjelmaansa ihmisen tulo robotin työalueen läheisyyteen tai jopa työalueelle ei tarvitse johtaa robotin ohjelman hätä-seis -pysäytykseen vaan liikenopeuksien alentamiseen ja tarvittaessa pysäyttämiseen. Ihmisen poistuessa alueelta robotti voi jatkaa toimintaansa normaalisti. Lisäksi jos robotin voimantuotto on riittävän pieni ja se reagoi kosketukseen ja törmäyksiin, se voi sellaisenaan toimia samassa työtilassa ihmisten kanssa. Toki on huomioitava robotin työkalun mahdollisesti aiheuttamat vaaratilanteet.

Tulevaisuuden konseptista ketterään piensarjatuotantoon

Paljon täytyi aikaa kulua ennen kuin teknologia ja erityisesti standardit kehittyivät käytännön edellyttämälle tasolle. Profesori Aarne Halme, silloin Oulun yliopistossa toimiessaan ja myöhemmin Teknillisessä Korkeakoulussa automaatiotekniikan professorina pitkään toiminut kotimainen robotiikan merkkihenkilö, esitteli vuorovaikutteisen robotiikan jo 80-luvun alkupuolella. Itse käytin tämän kirjoituksen otsikkoa konferenssiesitelmäni otsikkona vuonna 1987. Nyt vuorovaikutteinen robotiikka nopeuttaa ja tehostaa tuotantoa. Työtehtävien ohjelmointi on nopeampaa ja automaattinen tai puoliautomaattinen ohjelmien suorittaminen mahdollista.  Nämä ovat keskeisiä tekijöitä ketterässä piensarjatuotannossa, missä uusia tuotteita otetaan tuotantoon jatkuvasti ja sarjakoko on muutaman kappaleen luokkaa tai jopa yksi.

Edulliset voimarajoitteiset robotit

Markkinoille on tullut useita voimarajoitteisia robottimalleja, kevyitä niin kutsuttuja desktop- robotteja, joiden toistotarkkuus on parhaillaan millin sadasosien luokkaa. Näiden robottien hinta voi olla jopa alle 20000 euroa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden robotti-investointiin huomattavasti aiempaan alemmilla kustannuksilla. Voimarajoituksen takia robottia ei tarvitse turvallisuussyistä eristää häkkiin. Näiden voimarajoitteisten robottien nopeudet ovat kuitenkin selkeästi perinteisiä teollisuusrobotteja alhaisempia. Lisäksi edullisemmista materiaali- ja komponenttiratkaisuista johtuen, niiden teholliset käyttötunnit voivat jäädä perinteisiä teollisuusrobotteja alhaisemmiksi.

Robotti_opettaminen

VTT:n kehittämän voimaohjaussauvan avulla ratojen opettaminen on nopeaa

Robotin opettaminen

Vuorovaikutteisessa robotiikassa ihminen tulkitsee robotille ja sen sensoreille ympäristöä osoitinlaitteella osoittamalla tai yksinkertaisilla merkkausmenetelmillä kuten tunnistetarroilla. Ihminen kertoo robotille mikä ympäristössä on mitäkin ja esimerkiksi mikä on robotin kohdekappaleen hiottava pinta. Robotin ratojen ohjelmointi voidaan tehdä myös näyttämällä radat suoraan robottia taluttamalla kappaleiden tartunta- ja irrotuspisteisiin, tai näyttämällä käsittelyradat kuten esimerkiksi hiontaradat työkalu robottiin kiinnitettynä ja kontaktissa kappaleeseen. Tämä voidaan tehdä myös tallentamatta robotin ratapisteitä, jolloin erityisesti raskaiden kappaleiden siirtelyssä robotti toimii tällöin taitavana kuormankannattimena. Jopa raskaiden kappaleiden kokoonpano on mahdollista samalla periaatteella. Ihmisoperaattori tarttuu robotin ranteeseen tai siirrettävään taakkaan kiinnitetystä ohjauskahvasta ja taluttaa robotin tarttumaan kappaleeseen ja kohdepaikkaan irrottamaan kappaleen. Vuorovaikutteisessa kappaleiden käsittelyssä tai ratojen opetuksessa on välttämätöntä, että robotti on varustettu kontaktivoimat tunnistavalla anturilla ja vastaavalla voima-/momenttisäädöllä.

VTT vuorovaikutteisen robotiikan edelläkävijä

Vuorovaikutteiseen robotiikkaan liittyvät teknologiat ovat vahvasti esillä VTT:n robotiikka-agendassa. Kappaleiden ja ihmisten havainnointiin ja tunnistamiseen on kehitetty menetelmiä ja langattomia teknologioita, joita on liitetty robottien ja robottijärjestelmien ohjaukseen tuottamaan joustavuutta ja turvallisuutta. Vuorovaikutteinen robotiikka on lupaava lähtökohta joustavan piensarjantuotannon automaatioon tarpeisiin. VTT on valmiina vastaamaan yritysten asettamiin haasteisiin.

Tapio

 

Tapio Heikkilä

Johtava tutkija

Suomalaiset valmistavan teollisuuden kasvuyritykset toimivat pääsääntöisesti kotimaan markkinoilla

VTT:n teettämässä kyselyssä selvitettiin kotimaisten valmistavan teollisuuden PK-yritysten kehityssuuntia. Kotimainen heikko kysyntä ei ole saanut suomalaisia valmistavan teollisuuden PK-yrityksiä kansainvälistymään. Kasvuyrityksissä luotetaan edelleen kotimaan markkinoihin. Kansainvälistymistä pidetään PK-yrityksissä välttämättömyytenä, mutta suurelta osin se on jäänyt puheiden tasolle. On kansallinen etu selvittää kansainvälistymisen esteet ja saattaa valmistavan teollisuuden yritykset vientimarkkinoille.

VTT:n kyselyn*) mukaan yli 70% vastaajista ilmoitti yrityksensä olevan vahvasti tai maltillisesti kasvuhaluinen. Suurin osa näistä kasvuhaluisistakin yrityksistä piti kotimaan markkinoita heidän pääasiallisena markkinana nyt ja tulevaisuudessa, sillä vain muutamat yritykset suunnittelivat siirtävänsä painopistettään kansainvälisille markkinoille. Suomen Pankin kesäkuussa julkaiseman ennusteen mukaan Suomen talouden arvioidaan kasvavan 1,2 – 1,3 %:n vuosivauhtia seuraavat kaksi vuotta. Kaksi kolmesta vastaajasta siis uskoo kotimaan ennustuksissa edelleen pienenä pysyvän kasvun antavan yritykselleen riittävän kasvun mahdollisuuden. Siinä on haastetta kerrakseen.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä suurin osa piti yleisellä tasolla omien tuotteiden ja palveluiden parantamisella saavutettavan merkittävää liiketoiminnan kehittymistä. Vastausten mukaan tuotteissa ja palveluissa nähdään myös selkeästi eniten parantamisen varaa. Esimerkiksi digitalisaation ja teollisen internetin hyödyntämisessä yritykset eivät tunnistaneet kovin paljoa kehittämistarvetta tai -potentiaalia.

Onko niin, että suomalaiset valmistavan teollisuuden PK-yritykset vertaavat tuotteita, palveluita ja toimintaansa pääosin kotimaisiin kilpailijoihin? Jos näin on, valmistavan teollisuuden PK-yritysten todellista kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla voidaan vain arvailla. Tunnettu tosiasia on kuitenkin, että suomalaisten PK-yritysten viennin osuus kokonaisviennistä on selkeästi kilpailijamaita alhaisempi. PK-yritysten kasvuhalukkuus pitää pystyä muuttamaan pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Kansainvälistyminen vaatii tietoon pohjautuvia valintoja kohdemarkkinoista ja niiden vaatimuksista, tuote- ja palveluportfolion kehittämistä näiden vaatimusten mukaisesti sekä tehokkaita jakelukanavia asiakkaiden saavuttamiseen. Kansainvälistymistä pidetään PK-yrityksissä välttämättömyytenä, mutta sen vaatimuksiin ei ole resursseja tai eväitä reagoida.

VTT on käynnistänyt For Industry-ohjelman, jossa kehitetään uusia teknologiaratkaisuja ja liiketoimintamalleja suomalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Ohjelman keskiössä ovat suomalaiset kasvavat ja kansainvälistyvät keskisuuret yritykset. For Industry-ohjelmaa esitellään 15. – 17.9.2015 Tampereen Alihankintamessuilla VTT:n osastolla E210. Tule haastamaan VTT:n asiantuntijat yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen.

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Avainasiakaspäällikkö

 

 

 

 

 

 

*)VTT teetti Innolink Research Oy:llä kyselyn kotimaisten valmistavan teollisuuden yritysten kehityssuunnista. Kyselyyn vastasi 472 pienen tai keskisuuren yrityksen johtajaa tai avainhenkilöä. Kysely totutettiin puhelinhaastattelulla elokuussa 2015.

Hyvään käyttö- ja asiakaskokemukseen ei ole oikoteitä

Käyttökokemus on jo pitkään ollut teknisiä ominaisuuksia tärkeämpi tekijä kuluttajien ostopäätöksissä. Yritysten välisessä kaupassakaan ostopäätökset eivät perustu vain hintaan ja teknisiin ominaisuuksiin. Ostopäätöksiä tekevät ihmiset ja heidän päätöksiinsä vaikuttaa tuotteen ennakoidusta tai todellisesta käytöstä saatu mielikuva käytöstä ja käyttökokemuksesta. Mistä tuo käyttökokemus muodostuu? Voiko siihen jotenkin vaikuttaa? Kysehän on kuitenkin henkilökohtaisesta mieltymyksestä, miten itse kukin havaintojaan päänsä sisällä tulkkaa.

Käyttökokemuksen tärkeys aletaan ymmärtää myös työelämän sovelluksia tuottavissa yrityksissä. On houkutteleva ajatus, että käyttökokemus voitaisiin jotenkin vain nopeasti lisätä tuotteisiin vaikkapa sopivan konsultin avustuksella. Käyttökokemus ei ole pelkkää kuorta vaan se on saatava rakennettua tuotteen sisään. Niinpä sen toteuttamiseen ei valitettavasti ole oikoteitä. Käyttökokemus ei tarkoita jatkuvia wow-elämyksiä kesken arkisen työnteon, vaan sitä että hyvin suunniteltu työkalu tukee käyttäjän omaa osaamista ja antaa hänelle sitä kautta onnistumisen elämyksiä. Käyttäjä tuntee hallitsevansa niin oman työnsä kuin työkalunsakin.

Asetu käyttäjän asemaan

Tänä syksynä päättyvässä FIMECC UXUS tutkimusohjelmassa olemme kehittäneet yhdessä metalli- ja koneenrakennusalan yritysten kanssa käyttökokemuksen suunnittelun metodiikkaa. Hyvä, erinomainen tai jopa paras mahdollinen käyttökokemus on sinänsä tavoiteltavaa, mutta tavoitteeseen on helpompi päästä jos käyttökokemusta tarkennetaan. Miltä tuotteen/palvelun/järjestelmän käytön pitäisi tuntua?

Käyttökokemukselle voidaan määrittää visio ja konkreettiset tavoitteet. Ennen kuin niitä voidaan määritellä, on tunnettava perusteellisesti käyttäjän työ ja se tavoitteet. Mitä käyttäjä haluaa saada aikaan? Mikä luo hänelle haasteita, mistä hän saa onnistumisen elämyksiä? Kun suunnittelija pystyy asettumaan empaattisesti käyttäjän asemaan, hänelle alkaa valjeta mistä työssä on kyse ja miten työtä voisi tekniikan keinoin parhaiten tukea. Tällaista ymmärrystä ei synnytetä yhtäkkiä vaan se vaatii koko organisaatiolta halua ja kykyä kuunnella käyttäjiä sekä asettua heidän asemaansa. Vain tällä tavoin saadaan määriteltyä millaisia kokemuksia käyttäjä arvostaa.

Suunnittelun keinoin voidaan sitten mahdollistaa halutun kaltaisten kokemusten syntyminen, oli se sitten mielenrauha prosessilaitoksen valvomossa tai läsnäolon ja hallinnan tunne työkoneen etäohjauksessa. Ihmisen, tekniikan ja toimintaympäristön muodostamassa mutkikkaassa kokonaisuudessa tavoiteltava käyttökokemus voisi olla että ihminen tuntee olevansa kokonaisuuden osa eikä sivustakatsoja.

Aseta käyttökokemukselle tavoitteet

Käyttäjän empaattisen ymmärtämisen lisäksi näkemystä käyttökokemustavoitteiden määrittelyyn voi hakea ihmisen toiminnan teoreettisesta ymmärtämisestä ja teknologian mahdollisuuksista – millaista käyttökokemusta esimerkiksi yhä yleistyvät lisätyn todellisuuden sovellukset voisivat tukea? Tai millaisia uhkia ne luovat käyttökokemusmielessä? Onko yrityksen brandi käyttäjälähtöinen – löytyykö sieltä eväitä siihen millaista käyttökokemusta yritys haluaa tuotteillaan mahdollistaa? Ja jos ei löydy niin pitäisikö löytyä? Entä voisiko käyttökokemusvisio toimia yleensäkin yrityksen tuotteiden uudistumisen innoittajana ja suunnannäyttäjänä? Voiko käyttökokemustavoite löytyä vaikka ihan toisen alan tuotetta tutkimalla?

Mieti myös asiakaskokemusta

Kun toimitaan yritysten välisillä markkinoilla, niin tuotteen tai järjestelmän käyttäjä ei ole yleensä ostopäätöksen tekijä. Käyttäjillä on toivon mukaan kuitenkin sanansa sanottavana päätöksissä. Mihin asiakas perustaa ostopäätöksensä? Keitä päätöksen tekoon osallistuu? Tuotteen elinkaaren aikana se voi liittyä hyvinkin monen henkilön toimintaan asiakasyrityksessä: hankintapäätöksen tekoon osallistujat, käyttöönottajat, huollon yhteyshenkilöt, tuotteiden ja palveluiden käyttäjät. Käyttökokemuksen lisäksi onkin syytä panostaa myös asiakaskokemukseen: missä eri kontaktipisteissä kohdataan asiakas joko henkilökohtaisesti tai sähköisesti. Millaista asiakaskokemusta tarjotaan? Mitä jos otettaisiin kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi tarjota asiakaskokemus vaikkapa ”kerralla kuntoon”. Ottipa asiakas sitten mitä kautta vaan yhteyttä ja missä vaan asiassa, hänen asiansa huolehditaan ja varmistetaan se kerralla kuntoon. Myös silloin kun asiakas ei osaa selkeästi kuvata mitä tarvitsee tai on ottanut yhteyttä ihan väärään osastoon.

Asiakaskokemuksesta puhutaan usein mitattavana asiana, ajatuksena että asiakkaiden mieltymyksiä ja tarpeita voisi monitoroida. Varmasti näin osittain onkin, mutta oli tieto sitten mistä tahansa saatu ja kerätty, tärkeintä on sen hyödyntäminen siten, että asetutaan asiakkaan asemaan, ollaan aidosti kiinnostuneita asiakkaan maailmasta ja empaattisesti mietitään mitä hän tarvitsee.

Käyttökokemuksesta brändikokemukseen

Hyvä asiakaskokemus luo hedelmällisen lähtökohdan myös nykyään paljon korostetulle yhteissuunnittelulle. Kun asiakasta arvostetaan ja tosissaan pyritään tekemään hänen eteensä töitä, hänet on mahdollista myös saada yhteiseen pöytään antamaan arvokasta kontribuutioita tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Kesäkuussa Tampereella järjestetyssä MPD-konferenssissa Juho Nummela Ponsselta puhui aidosta asiakaskeskeisyydestä ja miten Ponssen yrityskulttuuri ”Ponsse Spirit” sen mahdollistaa. Vaikka yrityksellä on paljon pieniä asiakkaita, niin silti jokaista näistä halutaan kuunnella, ja jokainen asiakas on arvokas. Ponssen kulttuuri perustuu siihen, että pidetään lujasti kiinni perheyrityksen alkuperäisistä arvoista. FIMECC UXUS ohjelman yritykset Fastems, KONE, Konecranes, Rocla, Rolls-Royce, SSAB ja Valmet ovat ohjelman aikana laajentaneet näkökulmaansa käyttökokemuksesta asiakaskokemukseen ja siitä edelleen brändikokemukseen. Myös muut yritykset voivat seurata näiden yritysten esimerkkejä. Hyvä lähtökohta on miettiä ensin tuotteiden käyttökokemusta, sitten laajentaa fokus asiakaskokemukseen ja sitä tuottavaan organisaatiokulttuuriin. Lopulta voidaan laajentaa näkökulmaa koko brändiin, miten asiakaskeskeisyys näkyy siinä ja miten brändilupaus heijastaa yhtenäistä käyttäjä- ja asiakaskokemusta.

Eija_Kaasinen_kasvokuvaEija Kaasinen

Johtava tutkija

Tarvitaanko teollisuutta?

Vuosikymmen sitten Kiinasta tuli päivän sana. Se tulisi olemaan koko maailman valmistuksen kehto. Muiden ei kannattaisi edes yrittää. Tyytyisivätkö kiinalaiset edes siihen rooliin? Jospa Kiina viekin koko potin? Suomessa oli menossa buumi mobiiliteknologioissa ja ohjelmistotuotannossa. Perinteinen tekeminen oli väheksyvästi savupiipputeollisuutta. Termi muokkasi mielikuvaa. Suomalaiseen innovaatiojärjestelmään kuuluvan, ison ja merkittävän organisaation edustaja yllätti minut kysymyksellä: ”Tarvitaanko Suomessa tulevaisuudessa teollisuutta?” Selvittyäni ensimmäisestä shokista tajusin kyllä kommenttiin johtaneen ajatusketjun. En silti ymmärtänyt johtopäätöstä. Kiinan edustama kaksikymmentä prosenttia maailman väestöstä on eri asia kuin Suomen promille siitä. Toisaalta hyvä promille vastaa montaa prosenttia.

Teollisuuden merkitys on Suomen hyvinvoinnille vieläkin suuri. Välittömästi ja välillisesti se työllistää noin miljoona ihmistä. Lisäksi työllisyys jakaantuu eri koulutustasoille tasaisemmin kuin monella muulla toiminnan alueella. Suomen korkeasta koulutustasosta huolimatta kaikille ei ole insinööri- tai softaeksperttityötä. Tarvitaan työtä kaikille. Palvelu- ja hoitotyön osuus on väestörakenteen muutoksen mukana kasvanut. Kansantaloudessa ei hyvinvointia voida laskea pelkästään kummankaan näistä aloista varaan. Molempia tarvitaan. Kuten tarvitaan monia muitakin aloja.

Suomalaista innovaatiojärjestelmää kehutaan maailmalla. Se on pelastanut maamme monista lamakausista ja vaikeuksista. Yhtälailla kuin suomalaisten yritysten periksiantamattomuus ja idearikkaus. Nyt on kuitenkin ilmassa selviä muutoksia. Positiivisesta suunnasta muutos näkyy yhteistyön lisääntymisenä viime vuosina. Myös yritysten ja tutkimuksen välille on muodostunut selkeitä hyötyliittoja.

Yrityshyötyjen merkitys väheni kuitenkin korkeakoulu-uudistuksessa ja tärkeäksi tulivat nopeasti akateemiset meriitit. Tohtoreita valmistuu nykyään teollisesti. Tuttavani väitöstilaisuus ajoittui yliopistossa samaan aikaan kahden muun väitöksen kanssa. Kolmessa rinnakkaisessa salissa intettiin oikein urakalla. Olemme toki päässeet lähemmäksi kansainvälistä käytäntöä. Väitös ei ole enää elämäntyön kirjaamista, vaan selkeästi ”lupa tutkia” nuorelle tutkijalle. Korkeasti koulutettujen osuuden voimakkaasta kasvusta seuraa todennäköisesti lisääntyvä akateeminen työttömyys ja monille korkeasti koulutetuille koulutusta vastaamatonta työtä. Tämä on tuhlausta, koska monesta pienestä yrityksestä puuttuu vielä se ensimmäinen koulutettu insinöörikin, tietotekniikan tuesta puhumattakaan. Pulaa on myös kielitaidosta. Vientikaupan avaaminen ilman riittävää kielitaitoa on kovan työn takana. Kielitaito yrityksissä toivottavasti kohentuu nuorten sukupolvien tullessa työmarkkinoille.

Opiskeluaikoina 80-luvulla, kun paikallista ravintolatarjontaa katsastettiin haastattelemalla kokeneempia kavereita, kysyin Tampereella sillan kupeessa olevan ravintolan maineesta. ”Tyypillisesti siellä istuu sivistynyt henkilö, joka viinilasin ääressä muotoilee pohdituista ajatuksista täydellisiä lauseita keskustelukumppanilleen. Toinen vastaa yhtä hienolla lauseella, ja kumpikaan ei tiedä mistä toinen puhuu.” Tutkimus puhuu tänään osittain teollisuuden ohi, ja ymmärrys kumpaankin suuntaan jää saavuttamatta. Ajan tasalla olevalla soveltavalla tutkimuksella ja tutkimusyhteistyöllä yritys voi saada tuotteelleen parin vuoden etumatkan kilpailijoihin verrattuna. Tämä arvio voi tuntua pieneltä, mutta nykymaailmassa se on huikea etu. Kannattaisi etsiä yhteistä kieltä.

Tutkimuslaitokset ja yliopistot voivat auttaa valmistavaa pk-teollisuutta. Entistä useampi yritys voi kansainvälistyä, kehittää tai ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Vientiä tarvitaan. Pk-teollisuuden osuus viennistä pitäisi saada nostettua viidestätoista kahteenkymmeneen viiteen prosenttiin. Se edellyttää tutkimuspanoksen kasvattamista kolmen ja neljän prosentin välille liikevaihdosta. On tärkeää saada luotua viimeisimmistä tutkimustuloksista uusia alkavia yrityksiä. Yhtä tärkeää on viedä olemassa olevien yritysten käyttöön aikaisempia tutkimustuloksia. Tutkimuksen etunojan takia jokin viisi vuotta sitten saatu tutkimustulos voi tänään olla merkittävä kilpailutekijä sen hyödyntäjälle.

Meillä on hienoja yrityksiä, joilla on potentiaalia nousta menestykseen maailmalla. Kenttä on kuitenkin jakautunut. Osa yrityksistä on keskittänyt toimintaansa liikaa isojen yritysten toimitusten varaan ja oma erikoistuminen tai omat tuotteet ovat kiireessä unohtuneet. Kun isot ovat siirtäneet toimintaansa muualle, taloudellinen pohja on romahtanut nopeasti. Pienet markkinaraot tarjoavat pk-sektorin yrityksille todellisia mahdollisuuksia. Osaaminen palkitaan isolla markkinaosuudella, kun isot yritykset eivät kyseisestä markkinasta kiinnostu. Projektitoimitukset kokonaisuuksina, huippuunsa viilattu työmenetelmä, erikoistunut konekanta, älykäs tuote ja tuotteen ja palvelun yhdistäminen teollisen internetin älytuotteeksi ovat esimerkkejä menestyksen mahdollisuuksista.

VTT:n uusi kärkiohjelma ”For Industry” katsoo teollisuuden hyötyjä sekä läheltä yritystä että akateemisesti. Lähellä yritystä tulkitaan tutkimuksen tuloksia liiketoiminnan lisäämiseksi soveltavan tutkimuksen, aktivoinnin ja innovaatioiden avulla. Tutkimuksen hyödyntämistä pk-teollisuudessa kiihdytetään uusilla toimintamalleilla. Akateemisilla tuloksilla varmistetaan, että osuutemme kansainvälisessä tutkimusmarkkinassa säilyy ja kehittyy. Tästäkin lamasta selvitään tutkimuksen ja innovaatioiden avulla. Kovalla työllä. Emme halua puhua kenenkään ohi. Tehdään työtä teollisuudelle.

 

Risto Kuivanen

Risto Kuivanen

Liiketoiminnan kehityspäällikkö