Rohkeutta, rohkeutta, rohkeutta!

Osallistuin toukokuun lopulla Tampereella järjestettyyn Manufacturing Performance Days –tapahtumaan (MPD 2017). Tuo tapahtuma on vuosien varrella kasvanut eurooppalaisessa mittakaavassa katsottuna merkittäväksi valmistavan teollisuuden tilaisuudeksi, jossa näkee, missä ala menee ja erityisesti mihin se on menossa. Tänä vuonna tuossa visionäärisessä tapahtumassa oli osallistujia yli 800 ja he tulivat 27 eri maasta.

Olen saanut seurata teknologiateollisuuden kehitystä 30-vuoden ajan useista eri näkökulmista useissa eri rooleissa ja organisaatioissa. Istuttuani kaksi päivää MPD-tapahtuman luennoilla ja tutustuttuani tapahtuman näyttelyalueen yritysten ständeihin havahduin kolmeen asiaan, jotka jysähtivät päälle oikein kunnolla. Koskaan aiemmin työurani aikana 1) teknologinen kehitys ei ole ollut niin nopeaa kuin nyt, 2) asiat ole olleet niin kompleksisia kuin nyt, ja 3) suomalaisten yritysten teknologinen kilpailukyky suhteessa eurooppalaiseen kärkeen ei ole ollut niin kapealla pohjalla kuin nyt. Nämä havaintoni eivät pohjaudu pelkästään MPD:ssä näkemääni ja kuulemaani. Nuo kaksi päivää vain kypsyttivät takaraivossa pitkään muhineet ajatukset.

Koskaan aiemmin ei teknologinen kehitys ole ollut niin nopeaa kuin nyt

Työurani alussa totuin siihen, että uuden teknologian kypsyminen T&K:sta käytäntöön (siis markkinoille) vei tyypillisesti 5-10 v. Digitalisaatio on lyhentänyt T&K aikaa rajusti. Tämä on tapahtunut monen tekijän summana. Digitaalisen suunnittelun avulla voidaan nykyään toteuttaa muutamassa viikossa sellaisia vaiheita, joihin ennen meni protoillessa helposti vuosi tai pari. IT on helpottanut ja nopeuttanut monella tapaa tutkijoiden ja tutkimusryhmien välistä yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa, jne.

Koskaan aiemmin eivät asiat ole olleet niin kompleksisia kuin nyt

Ennen tuotteet olivat pelkästään rautaa tai muuta fyysistä, kosketeltavaa ainetta. Nyt ne ovat enenemässä määrin kyber-fyysisiä järjestelmiä, joissa fyysinen ja digitaalinen maailma ovat sulautuneet toisiinsa. Tämän lisäksi yritysten business-logiikka on muuttumassa. Kuten Koneen Henrik Ehrnrooth totesi puheenvuorossaan, ennen Kone keskittyi valmistamaan ja myymään hissejä, joissa oli hienoja ominaisuuksia. Nyt he keskittyvät ratkomaan ihmisten liikkumiseen liittyviä ongelmia rakennusten sisällä niin, että asiakkaat kokevat liikkumisen mahdollisimman miellyttäväksi. Asiakkaista on tullut integraali osa yrityksen järjestelmää, mikä vaikuttaa yrityksen kaikkeen tekemiseen.

Suomalaisten yritysten teknologinen kilpailukyky on kapealla pohjalla

Kymmenen vuotta sitten suomalaisille yrityksille oli tyypillistä se, että niiden teknologiapohja oli korkea niin tuotteissa kuin tuotannossa ja yrityksissä oli hyvä draivi. Vuoden 2008 finanssikriisi oli tässä monella tapaa käännekohta. Useimmissa maissa finanssikriisiä seurannut notkahdus yritysten toiminnassa jäi lyhytaikaiseksi, ja rohkea investointien ja uudistumisen tie palautui yrityksissä nopeasti normaalille tasolle. Suomessa taas tuntuu useimmissa yrityksissä olevan edelleen käsijarru päällä, kun puhutaan investoinneista tulevaisuuteen ja liiketoiminnan uudistamisesta. Yrityksissä ikään kuin tunnutaan odoteltavan parempia aikoja.

Toki meillä on yrityskentässä tähän poikkeuksia. On yrityksiä, jotka ovat jatkaneet panostusta teknologiseen ja liiketoiminnalliseen uudistumiseen ja tätä kautta ylläpitäneet kilpailukykyä suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihin. Näitä yrityksiä tuntuu nyt vain olevan vähemmän kuin vielä 10 vuotta sitten. MPD:ssä olin erityisen ilahtunut parista 3D-tulostusalan start-upista, jotka olivat tapahtumassa rohkeasti esillä omalla persoonallisella tarjoomallaan. Toivotaan, että heidän rohkeus palkitaan markkinoilla.

Rohkeutta tekemiseen

Rohkeus nähdäkseni onkin avainsana siihen, mitä suomalainen yrityskenttä, erityisesti pk-sektorilla, tarvitsee tällä hetkellä. Rohkeutta uudistaa liiketoimintaa ja liiketoimintamalleja. Rohkeutta investoida osaamiseen ja uuteen teknologiaan. Rohkeutta tehdä nopeita kokeiluja markkinoilla. Nopeilla kokeiluilla onkin alun perin tarkoitettu radikaalisti uusien tuotteiden ja palvelujen rohkeaa tuomista markkinoille niiden testattavaksi, ja nopeaa reagointia markkinoilta saatuun palautteeseen. Otetaan siis mallia vanhojen yrittäjiemme rohkeudesta, mutta päivitetään toimintatavat 2020-luvun vaatimuksiin. Rohkeutta, rohkeutta, rohkeutta!

Jaakko Paasi

Jaakko Paasi, Johtava tutkija, VTT Oy

Industry 4.0, Factories of Future ja ISO 9001 – Valmistaminen ja mittaaminen murroksessa

Teollinen valmistaminen on ollut jo pitkään muutoksen kourissa. Ensin valmistus siirtyi laajalti Aasiaan. Nyt uudet trendit kuten Industry 4.0 ja Factories of Future muovaavat ajattelua ja uusien valmistuslinjojen suunnittelua. Samaan aikaan Euroopassa ja USA:ssa yritykset ja poliitikot kamppailevat modernin teollisen valmistamisen palauttamiseksi takaisin vanhoihin teollisuusmaihin. Kaikista vanhoista teollisuusmaista valmistaminen ei ole tosin suuressa mittakaavassa lähtenytkään. Muun muassa Saksa on jopa kasvattanut teollista valmistamista tällä vuosituhannella. Saksan kilpailuetu moneen muuhun eurooppalaiseen maahan verrattuna on erinomaisena koettu laatu, josta ollaan oltu valmiita maksamaan hieman ylimääräistä. Saksalaiset ovatkin tunnettuja tarkkuudestaan ja laatuajattelustaan.

Tulevaisuuden älykkäiden tehtaiden ajatellaan koostuvat laitteista, jotka kommunikoivat keskenään ja ihmisen kanssa reaaliaikaisesti internetin yli. Tiedonsiirtoa ja keskustelua käydään tuotannon ohessa myös arvoketjussa ylös- ja alaspäin parhaimmillaan aina asiakkaalle asti. Robottien ja muiden automatisoitujen valmistussolujen seassa on iso määrä erilaisia antureita ja mittalaitteita, joiden tietoa käytetään valmistuksen laadun seuraamiseen ja tuotantoparametrien ohjaamiseen. Teollisuuskonsulttitalo Frost & Sullivan monien muiden ohella uskoo, että on tapahtumassa paradigman muutos: mittaaminen siirtyy enenevässä määrin pois perinteisistä tehtaan mittaushuoneista linjalla tehtäviin automaattisiin ns. inline-mittauksiin.

Miksi tuotantoa tai tuotteita ylipäätään mitataan? Perimmäinen syy on tietysti tuotannon laadun seuraaminen ja ylläpito. Toimiva laadunhallinta tarkoittaa sitä, että ulkoiselle tai sisäiselle asiakkaalle saadaan valmistettua tuotteita, jotka täyttävät tuotespesifikaatiot, joilla ne on tilattu. Ei tehdä ylilaatua mutta pidetään asiakasreklamaatiot minimissään. Mistä toimiva laadunhallinta taas koostuu? Konepajateknisessä valmistuksessa laatu lähtee työstökoneiden (kuten koneistuskeskusten, jyrsin- tai avarruskoneiden, ym.) varmistetusta koneistustarkkuudesta, joka koostuu muun muassa asteikkojen, liike- ja kohtisuoruusvirheiden mittauksesta ja kompensoinnista. NC-ohjattujen työstökoneiden, tehtävänä on tuottaa vuodesta toiseen tasalaatuisia kappaleita. Siksi koneiden laaduntuottokykyä on seurattava säännöllisesti ja konkreettisesti. Tämän lisäksi tarvitaan täydentävää tuotantoa seuraavaa mittausta esim. kriittisten mittojen tarkastamista linjalla tai mittaushuoneessa.

Tulevaisuuden tehtaissa pyritään mittaaminen integroimaan tuotannon oheen nopean ja joustavan toiminnan mahdollistamiseksi. Tällöin mittalaitteet ovat joko räätälöityjä tiettyä tarkoitusta varten tai ne ovat monikäyttöisiä kullekin tuotetyypille erikseen ohjelmoituja linjalle sijoitettuja laitteita esim. koskettavia tai optisia koordinaattimittauskoneita.

Mittaaminen on siis elintärkeää tehtaan tai konepajan tuotantokyvyn ylläpidolle ja laadunhallinnalle nyt ja tulevaisuudessa oli kyse sitten modernista integroidusta mittaussolusta tai perinteisemmästä mittaamisesta. Mittausten tulosten perusteella tehdään päätöksiä tuotannon parametreista tai vaikkapa valmistustavan valinnasta. Päätetään myös se, että ovatko jo valmiit tuotteet spesifikaatioiden mukaisia, vai pitäisikö niitä muokata vai jopa täysin hylätä. On siis tärkeää, että mittaustulokset, joihin päätökset perustuvat, ovat mahdollisimman oikeita.

Isot yritykset tahtovat, että alihankkijat pystyvät toimittamaan tasaisesti halutun laatuista tuotetta. Yleinen tapa varmistaa tämä on päähankkijan suorittama alihankkijan auditointi. Auditoinnissa käydään läpi alihankkijan laadunhallintajärjestelmä ja tarvittaessa puututaan siinä havaittuihin puutteisiin. Yksi vaihtoehto auditoinnille on alihankkijan ylläpitämä sertifioitu laatujärjestelmä esim. ISO 9001. Tällöin sertifioijan tehtävänä on tarkistaa, että alihankkijan toimintatavat täyttävät ISO 9001 -vaatimukset.

Mitä ISO 9001 sitten sanoo mittausten laadunvarmistamisesta; vuonna 2015 päivitetty ISO 9001 kohdassa 7.1.5.2 hieman epämääräisesti seuraavaa:

Jos mittausten on vaatimusten mukaan oltava jäljitettäviä tai jos organisaatio pitää jäljitettävyyttä olennaisena osana mittaustulosten paikkansapitävyyden varmistamista, mittauslaitteet on  a) kalibroitava tai todennettava tai sekä kalibroitava että todennettava joko määräajoin tai ennen käyttöä verraten mittanormaaleihin, jotka ovat jäljitettävissä kansainvälisiin tai kansallisiin mittanormaaleihin. Jos tällaisia mittanormaaleja ei ole, kalibroinnin tai todentamisen perusteet on säilytettävä dokumentoituna tietona. ” jne.

Tässä standardin tekijöiden muotoilu on hieman epäonnistunut. Kohdan alun voi joku tulkita jopa niin, että jäljitettävä mittalaitteiden kalibrointi ei ehkä olisikaan pääsääntöisesti tarpeen vaan vasta, jos harkinta niin osoittaa. Kyseessä voi olla myös suomennoksen tuoma sävyero.

Milloin mittausten on vaatimusten mukaan oltava jäljitettäviä? Tai milloin organisaatio ei pitäisi jäljitettävyyttä olennaisena osana mittaustulosten paikkansa pitävyydelle? Valmistaja ja asiakas voivat tietysti aina sopia, että jonkin oleellisen parametrin mitta-asteikko on verrannollinen erikseen sovittuun referenssiin tai teollisuuden de facto -mittanormaaliin. Näin tapahtuu monesti etenkin paperi- ja puolijohdeteollisuudessa. SI-yksiköiden sijaan käytetään vaikkapa erillisestä asiakkaan omasta ns. golden-standardista johdettuja yksiköitä. Tämä varmistaa, että tilattu tuote on yhteensopiva asiakkaan muiden tuotantovaiheiden tai komponenttien kanssa. Tapauksessa, jossa asiakas on tilannut konepajalta ISO GPS -standardien mukaisilla piirustuksilla komponentteja, tilanne on toinen. Tällöin on sisäsyntyisesti vaatimuksena (ISO 14253), että mittaukset komponenttien dimensioiden tarkastuksessa ovat jäljitettäviä kansallisiin tai kansainvälisiin SI-mittayksiköihin. Tämä on ainoa tapa olla varma, että komponentit sopivat myös muilta alihankkijoita tulleiden osien kanssa yhteen. Pääsääntönä voidaan todeta, että jos tuotteen dimensioille tai muille ominaisuuksille on annettu toleranssit SI-yksiköissä, niin on olemassa vaatimus mittausten jäljitettävyydelle SI-mittayksikköjärjestelmään. Tämä toteutuu ainoastaan käyttämällä säännöllisesti virallisessa kalibrointilaboratoriossa kalibroituja mittalaitteita. Virallisia kalibrointilaboratorioita Suomessa ovat VTT MIKES ja akkreditoitujen laboratoriot.

Tulevaisuuden tehtaissa vaatimukset ovat aivan samat. Jos mittauksin tarkistetaan toleroituja ominaisuuksia, on mittaaminen aivan turhaa, elleivät anturit tai mittalaitteet ole jäljitettäviä. Inline-mittauksia varten on olemassa monia erilaisia tapoja jäljitettävyyden luomiseen. Ehkä yksinkertaisin on hyvin karakterisoidun referenssikappaleen käyttö mittalaitteen asetuksessa.

Jokin aika sitten nuori Aalto-yliopiston tutkija kertoi meille erään tehtaanjohtajan sanoneen, ettei tämä välitä jäljitettävyydestä tippaakaan. Ehkä näin tällä hetkellä, mutta johtajan mieli kyllä muuttuu viimeistään silloin, kun asiat alkavat mennä pieleen ja asiakaspalautukset ja reklamaatiot kasvavat. Olisikohan saksalaisen teollisuuden menestyksen salaisuus juuri johtajien suhtautuminen laadunvarmistukseen ja mittauksiin. Ehkäpä uskottava ja toimiva laadunvarmistus jäljitettävien mittausten kera on juuri se pieni kilpailukyvyn lisäys, jolla tiukat tarjouskilpailut itäeurooppalaisten ja aasialaisten tuottajien kanssa saadaan kääntymään suomalaisen teollisuuden voitoksi.

VTT MIKESin asiantuntijoilta saa lisätietoa GPS standardeista, laatujärjestelmistä, inline-mittaamisesta, kalibroinneista ja jäljitettävyydestä.

antti lassila

Tutkimusryhmänvetäjä TkT Antti Lassila, VTT Oy

Järkeä teollisuuden digitalisaatioon

Digitalisaatio on aikamme hype-termi, jota tarjotaan yleisesti pelastajaksi useimpiin teollisuuden ongelmiin. Digitaalitekniikan avulla onkin tänä päivänä mahdollista tehdä melkeinpä mitä vaan. Kokonaan toinen asia on se, onko siinä mitään järkeä. Jotkut toki saavat kiksejä pelkästään siitä, että jokin arkinen asia voidaan tehdä digitaalisesti tai digitaalisuutta hyödyntämällä. Itse en lukeudu tähän joukkoon.

Minulle digitaalisuus luo arvoa vasta silloin, kun se olennaisesti helpottaa arkeani tai se mahdollistaa sellaisia itselle tärkeitä asioita, jotka eivät ennen digitalisaatiota olleet mahdollisia. Kiitos digitalisaation, vapaa-ajan matkailuuni liittyvät järjestelyt ovat nykyään paljon helpommin ja halvemmin toteutettavissa kuin vielä 10 vuotta sitten. Digitalisaatio mahdollistaa myös sen, että voin seurata lähestulkoon mitä tahansa haluamaani urheilutapahtumaa joko onlinenä tai jälkistriiminä. Uskon, että tämän kirjoituksen lukijoista moni jakaa kanssani nämä tunnot.

Voiko digitaalisuus sitten luoda valmistavassa teollisuudessa arvoa samalla tavalla kuin, mitä se on tehnyt esim. matkailu- ja media-aloilla? Itse uskon, että voi. Samaan hengenvetoon toki myönnän, että vielä emme ole tätä nähneet ainakaan suuressa mittakaavassa. Teollisuus on digitoinut olemassa olevia prosesseja vaihtelevalla tahdilla ja menestyksellä. Joskus tämä on tuonut yritykselle aitoa kilpailuetua markkinoilla. Joskus se on ollut yritykselle vain suuri kuluerä ilman merkittävää liiketoiminnallista hyötyä. Jälkimmäiset tapaukset ovat saaneet monet kyseenalaistamaan digitalisaation hyödyllisyyden valmistavassa teollisuudessa.

VTT:n For Industry –kärkiohjelman tuore loppuraportti ”Towards a new era in manufacturing” monella tapaa ounastelee, että teollisuuden digitalisaatioon on mahdollista saada järkeä. Toisin sanoen on mahdollista tehdä toimenpiteitä, jotka aidosti luovat arvoa niin asiakkaalle kuin valmistavalle yritykselle. Tutkimus antaa myös osviittaa siitä, mitä nämä toimenpiteet voivat olla. Raportti koostuu 25:stä lyhyestä ja helppolukuisesta artikkelista, joista moni sivuaa digitalisaatio-teemaa tavalla tai toisella. Seuraavassa muutama lyhyt nosto raportista.

Juha Kortelainen kumppaneineen avaavat nykyaikaista digitaalista suunnittelua (ss.53-65). Jos CAD/CAM –maailma edusti (tai edelleen edustaa) sitä, että digitaalisuus tuotiin tehostamaan perinteistä tuotesuunnittelu ja –valmistusprosessia, niin uudessa ajatusmaailmassa koko suunnittelu- ja valmistusprosessit ajatellaan uudella tapaa digitaalisuuden suomista mahdollisuuksista käsin. Tämä antaa mahdollisuuksia tuottaa sellaisia tuotteita ja rakenteita, joita ei perinteisillä keinoin ole edes mahdollista valmistaa. Toisaalta digitaalisen suunnittelun avulla on mahdollista ottaa se kuuluisa digiloikka yrityksen kustannuskilpailukyvyssä.

Mikael Haag taas keskittyy visioimaan datan merkityksestä tulevaisuuden valmistusprosesseissa (ss.124-134). Hän esittää, että todellinen hyöty digitalisaatiosta saadaan silloin kun prosessit muokataan digitaalisuuden ohjaamina kyper-fyysisiksi järjestelmiksi, joissa fyysinen ja digitaalinen maailma ovat sulautuneet toisiinsa.

Molemmat edellä mainitut tutkimukset korostavat tarvetta ajatella asioita kokonaan uudella tapaa, jotta digitalisaation hyödyt on mahdollista saada aidosti käyttöön. Uusi ajattelutapa tavallaan kulminoituu Simo-Pekka Leinon ja kumppaneiden kehittämään yrityksen digikypsyystestiin (ss. 41-46). Tämä testi ei lähdekään liikkeelle teknologiasta vaan liiketoiminnasta. Testi arvioi yrityksen digikypsyyttä kuudessa eri dimensiossa: strategia, liiketoimintamalli, asiakasrajapinta, organisaatio ja prosessit, ihmiset ja kulttuuri sekä IT-teknologia. Testi on vapaasti tehtävissä osoitteessa http://digimaturity.vtt.fi, joten mene ihmeessä kyseiselle sivulle ja arvioi yrityksesi tila.

Kenties teollisuuden digitalisaatioon on vihdoinkin tulossa järkeä!

Jaakko Paasi

Jaakko Paasi, johtava tutkija, VTT Oy

Kolme tarinaa tulevaisuuden valmistavan teollisuuden työstä

Työ tulee muuttumaan valmistavan pk-teollisuuden yrityksissä. Menestyvän pk-yrityksen johtajan tulee uskaltaa rohkeasti ajatella isosti, olla valmiina kokeilemaan digitalisaation tarjoamia keinoja liiketoimintamallien uudistamiseen ja työn tehokkuuden lisäämiseen sekä hakemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Automaatio ja robotit korvaavat osan työstä, ja jäljelle jäävä työ vaatii uudenlaista osaamista ja uudenlaisia työelämän taitoja.

Seuraavat kolme lyhyttä tarinaa kertovat toimitusjohtajan, työntekijän ja opiskelijan näkökulmasta, miltä työ ja opiskelu voivat näyttää tulevaisuudessa.

Toimitusjohtaja rohkeutta keräämässä

Eläkeikä.png

”Olipa hyvä, että tuli lähdettyä sinne vertaisverkoston seminaariin! Olin kyllä aika skeptinen agendan suhteen. En ajatellut peleillä ja tarinoilla olevan mitään tekemistä meidän firman kanssa, mutta taisin olla väärässä.

Se keissi varastoinnin pelillistämisestä oli nerokas. Peliteknologian avulla oli lyöty kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Homma oli virtaviivaistettu ja varastointiajat viety minimiin, ja siitä kertyi yritykselle sievoiset kustannussäästöt. Mutta sen lisäksi yksitoikkoisesta trukkirallista oli saatu työntekijöitä motivoiva ”peli”, jossa he keräsivät pisteitä ja palkintoja. Tehokkuus oli mittausten mukaan selvästi kasvanut ja sairauspoissaolot vähentyneet. Otin sen pelifirman tyypin yhteystiedot ylös. Hmm, mitäköhän meidän konepajassa voisi tehdä paremmin pelin kautta? Voisiko sitä integroida uusien työntekijöiden perehdyttämiseen?

Tarinoiden kertominen on tietty ikiaikainen juttu, mutta niin vaan oli tarpeen käydä kuulemassa senkin hyödyllisyys ihan seminaarissa saakka ennen kuin sytytti. Tarinoitahan meidän kansainvälistymisprojekti kaipaa selkärangakseen! Ei me onnistuta erottumaan maailmalla tuhannesta muusta samanlaisesta tuotteesta hokemalla ”Made in Finland” ja näyttämällä hienoja käppyröitä siihen päälle. Täytyy kertoa Tarina isolla t:llä meidän firman tuotteiden alkuperästä ja siitä, miten ne edistävät asiakkaan bisnestä, osaamista ja hyvinvointia. Täytyy vedota kuulijan tunteisiin. Ihmisiähän me kuitenkin ollaan, myös B2B –myynnissä. Tästä täytyy keskustella myyntiverkoston ensi viikon palaverissa. Pystytäänköhän me ihan itse ”käsikirjoittamaan” tarinat? Taidan kysäistä verkoston muilta jäseniltä, onko heillä kokemusta tarinoista.”

Duunarista asiantuntijaksi

Konkari.png

”Kun ammattikoulusta tulin tälle alalle töihin, en olisi osannut ajatellakaan miten paljon tällainen koneistajan duuni ehtii oman työuran aikana muuttumaan. Eihän me ihan käsipelillä olla koskaan töitä tehty, mutta kyllä nämä nykyajan teollisuusrobotit ja 3D-tulostukset olisivat parikymmentä vuotta sitten kuulostaneet ihan tieteistarinoilta. Niin sitä vaan olen minäkin oppinut käyttämään yhä monimutkaisempia laitteita, kun sellanen on eteen tuotu. Meidän firmassa on kuitenkin aina satsattu henkilöstön koulutukseen ja tiedon jakamiseen.

Nyt uusinta uutta on tällainen mentorointi, jossa konkarit ohjaavat nuorempiaan konepajan saloihin ihan kädestä pitäen. Siinä kuulemma välittyy mestarilta kisällille sellasta hiljaista tietoa, jota ei koulun penkiltä eikä ohjekirjoista löydä. Päätin itsekin lähteä mukaan tähän kokeiluun, kun ajattelin että on mukava vahvistaa tätä sosiaalistakin puolta omassa ammattitaidossa. Huomenna tutustun ensimmäiseen kisälliini ja seuraavat puoli vuotta ollaan aika tiiviisti tekemisissä.

Vähän jännittää onko minusta sittenkään ammatilliseksi isähahmoksi; riittääkö kärsivällisyys ja osaanko selittää asiat ymmärrettävästi. Onneksi meitä on muitakin aloittavia mestareita, joiden kanssa voi jakaa onnistumisia ja huolenaiheita. Ja on meillä tukitiimikin, joka toimii mestareiden työnohjaajana. ”

Koululainen tärkeän päätöksen edessä

Merkityksellinen_työ.png

”En mä kyllä olis tullut ajatelleeksi mitään metallialaa, jollen olis ite päässyt opo-tunnilla paikan päälle katsomaan, miten niitä hommia tänä päivänä tehdään. Me käytiin yrityksessä, joka valmistaa hervottoman kokoisia hakkureita, tieksä koneita, jotka pilkkoo puuta hakkeeksi, josta sitten tehdään energiaa, sellasta uusiutuvaa energiaa.

Yksi tosi rento tyyppi kuljetti meidän porukkaa tehtaalla ja toimistolla. Se kertoi, miten niitä koneita suunnitellaan ja valmistetaan. Se on tosi teknistä hommaa ja vaatii paljon tietotaitoa. Toisaalta töitä tehdään porukalla, ja siellä vaikutti olevan tosi hyvä huumori ja sellainen tasavertainen henki. Työntekijöitä ihan palkitaan siitä, jos ne huomaa jotain epäkohtia työssään ja tekevät aloitteita asioiden kehittämiseksi.

Vierailun jälkeen hain somesta vähän lisätietoa valmistavasta teollisuudesta. Ei se todellakaan ole sellaista rasvanäppihommaa, mitä alun perin kuvittelin. Itse kun tykkään näprätä tietokoneiden kanssa, mutten niin kauheasti välitä teoriaa lukea, niin tällainen älykäs teollisuus vois olla se mun tulevaisuuden ala.”

 

Tarinat ovat osa Älykkään valmistavan pk-teollisuuden ennakointityön raportointia. Edellinen kirjoitus Kasvun rattaat pyörimään kertoi pk-teollisuuden yritysten kasvun tekijöistä ja niiden tukemista vaativista toimenpiteistä.

Minna Halonen , Tiina Apilo ja Henna Sundqvist-Andberg

Kasvun rattaat pyörimään

Tunnistimme älykkään valmistavan pk-teollisuuden kolme kasvun tekijää: rohkeuden ajatella isosti, hieno duuni ja arvoa asiakkaalle. Näiden avulla pk-yritykset tarttuvat nykytilan haasteisiin, muuttavat trendien mahdollisuudet liiketoiminnaksi ja ottavat uusimmat teknologiat käyttöön.

Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät -hankkeen lopputulokseksi ja tavoitevisioksi vuodelle 2030 kiteytyi: pk-yritysten kasvu kansainvälisiksi menestyjiksi, jotka luovat yhdessä Suomeen talouskasvua ja hyvinvointia. Teimme mielenkiintoisen ennakointimatkan yhdessä haastateltujen ja työpajoihin osallistuneiden pk-yrittäjien ja heitä tukevien sparrausorganisaatioiden edustajien kanssa. Kasvuntekijöiden tunnistamisen lisäksi muodostimme keskeisten toimijoiden yhteisen näkemyksen tarvittavista toimenpiteistä

 ÄlykäsPk_trendit_haasteet_mahdollistajat

 

”Valmistavan teollisuuden työnantajamielikuva on huono verrattuna modernimpiin toimialoihin” (pk-yrittäjä)

Keskeisiksi muutostarpeiksi nousivat asenteet, ei pelkästään yrittäjien asenteet kasvuun, uuden teknologian omaksumiseen ja kansainvälistymiseen, vaan myös siihen millaisena valmistava teollisuus nähdään alana, työpaikkana ja sijoituskohteena. Alan vetovoimaisuus ja imago vaikuttavat monella tasolla, niin koulutukseen hakeutumiseen kuin t&k-rahoituksen myöntämiseen.

Asennemuutosta vaatii myös tuotantokeskeisyydestä asiakasarvon luomiseen siirtyminen. Kuinka muutosta voidaan tukea? Nopeat teknologia-, kv- ja liiketoiminta-mallikokeilut tunnistettiin keinoiksi kasvun polulla. Kasvuun tarvitaan rohkeutta ja kokeilunhalua, oikea-aikaista ja oikeanlaista tukea sekä sparrausta, sopivia kumppaneita ja innostavia esimerkkejä.

Monet toimenpiteet ovat toteutettavissa jo nyt; teknologia on pitkälle valmista, kuten teollinen internet, 3D-tulostus, joustava automaatio, monenlaista tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen on saatavilla ja verkostoja on monissa paikoissa muodostumassa.

Rohkeus ajatella isosti

Rohkeus_ajatella_isosti_ratas.png

Isosti ajatteleminen tarkoittaa kasvun nälkää, visionäärisyyttä ja riskinottoa. Se käsittää uusien asioiden kokeilua, uudenlaista johtamista ja yhdessä verkostossa tekemistä. Kasvu on mahdollista digitaalisuuden ja kansainvälistymisen kautta, ja vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä.

Pk-yritys tarvitsee selkeän kasvutavoitteen ja -strategian. Yrittäjän kannattaa käyttää kasvun ja liiketoiminnan uudistamisen sparrausapuna yrityksen hallitusta, tukiorganisaatioita ja vertaisverkostoja. Verkostoissa opitaan ja jaetaan esimerkkejä ja tarinoita kasvun keinoista.

Globaali kilpailu ja digitalisaatio haastavat uudistamaan liiketoimintamalleja. Toimintaympäristön, tuotantoketjun ja asiakastarpeen muutokset tapahtuvat nopeasti, mikä edellyttää jatkuvaa hereillä oloa sekä reagointikykyä.

Kokeilut soveltuvat digiratkaisujen käyttöönottoon, kansainvälisillä markkinoilla etenemiseen sekä nykyisten tai uusien asiakkaiden kohtaamien ongelmien ratkaisemiseen. Nopeilla kokeiluilla tulee olla myös mahdollisuus epäonnistua (Fail fast), mikä mahdollistaa resurssien uudelleensuuntaamisen ja tehokkaamman hyödyntämisen. Ideointi, kokeilut ja epäonnistumisen sietäminen kuuluvat innovatiivisen yrityksen kulttuuriin.

Digitaalisaatio mahdollistaa valmistuksen korkean kustannustason maassa edellyttäen kuitenkin siirtymistä osaoptimoinnista koko tuotantoketjun tehostamiseen. 3D-tulostus ja joustava automaatio tekevät pienten sarjojen valmistuksen kilpailukykyiseksi Suomessa tulevaisuudessa.

Hieno duuni

Hieno_duuni_ratas.png

Alan vetovoima toimii mahdollistavana tekijänä yritysten kehitykselle ja menestykselle. Vetovoimainen ala näyttäytyy ammattiylpeyttä kokevien työtekijöiden ja koulutukseen hakeutuvien nuorten määrässä. Ala houkuttelee sekä yksityisiä että julkisia kasvurahoituksen tarjoajia.

Merkityksellinen työ korostuu uusien työntekijäsukupolvien vaatimuksissa; mahdollisuus toteuttaa itseään, monipuolinen työnkuva, työpaikan innovatiivinen imago ja toimialan yhteiskunnallinen, kestävän kehityksen mukainen toiminta. Tämä tarkoittaa muun muassa vastuuta koko tuotantoketjusta.

Perheyrityshenki on pk-yritysten voimavara. Vetovoimaisten kotimaisten ja ulkomaisten kumppanuus-yritysten kautta pk-yritykset saavat lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Valmistavan teollisuuden työnkuvat uudistuvat digitalisaation, automaation ja robotisaation myötä. Joustava automaatio mahdollistaa ihmisen ja robotin yhteistyön. Osa nykyisistä työtehtävistä katoaa ja osa työsuhteista muuttuu keikkaluontoiseksi projektityöksi, kun taas tietointensiiviset työt ja asiantuntijuus korostuvat. Tulevaisuuden työelämässä ryhmätyö, viestinnällinen osaaminen, kokonaisuuksien hallinta, asiantuntijuuden ja johtajuuden merkitys kasvaa. Pk-yrityksen kansainvälistyessä monikulttuuristen ja kielellisten valmiuksien merkitys korostuu.

Pk-yrityksen kasvuun tarvitaan useiden erilaisten osaamisten ja uusien roolien omaksumista. Hyvällä työpaikalla työntekijöille annetaan vastuuta ja työntekijät ottavat vastuuta, mikä edellyttää molemminpuolista luottamusta. Erilaisia henkilökohtaisia urapolkuja tuetaan, mikä osaltaan tarkoittaa koulutukseen ja työssä oppimiseen panostamista. Mestari-kisällitoimintatapa ja oppisopimukset yleistyvät pk-yrityksissä muiden koulutusmuotojen rinnalla.

Arvoa asiakkaalle

Arvoa_asiakkaalle_ratas.png

”..ymmärtäkää asiakkaan liiketoimintaa. Tehkää yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Ja uskokaa itseenne”, (terveiset suomalaisille pk-yrityksille, tukiorganisaation edustaja).

Arvoverkostot ja ekosysteemit luovat globaalin talouden perustan. Tuotteiden ja palveluiden lisäksi tieto ja osaaminen liikkuvat monensuuntaisesti erilaisissa liiketoiminta- ja vuorovaikutussuhteissa. Asiakasarvon luominen pitää olla menestyvän yrityksen kaiken toiminnan ytimessä.

Nopeasti muuttuviin ja eriytyviin asiakastarpeisiin vastataan kustannustehokkaasti uudenlaisella joustavalla tuotannolla ja massaräätälöinnillä, jolloin pk-yritysten piensarjaosaaminen saa uuden muodon. Toimitusvarmuus ja laadun tuottokyky ovat ehdoton edellytys kansainvälisillä markkinoilla menestymiseen.

Parhaaseen asiakasarvon luontiin tarvitaan koneiden, laitteiden ja palveluiden käyttö- ja käyttäjäymmärrystä. Antureilla kerättävä tieto sekä data-analytiikka auttavat käyttötilanteen ymmärtämisessä. Lisäksi tarvitaan tietoa käyttäjäkokemuksesta, jota saadaan havainnoimalla ja keskustelemalla käyttäjien ja asiakkaiden kanssa.

Asiakassuuntautuneessa yrityksessä vuorovaikutus asiakkaan kanssa tapahtuu kaikilla tasoilla. Jatkuva yhteistyö ja yhdessä kehittäminen varmistavat, että tuotteet ja palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita. Asiakastarve ohjaa toimintaa ja kehittämistä. Tuntemalla hyvin toimintaympäristö ja ennakoimalla asiakkaiden asiakkaiden sekä kilpailijoiden haasteita pystytään tarjoamaan tulevaisuuden haluttuja ratkaisuja.

Tukitoimia potentiaalisten kasvukykyisten ja – haluisten yritysten avuksi

Pk-yrityksen ei tarvitse selviytyä yksin kasvunpolullaan. Useat tukiorganisaatiot, kuten nykyinen TeamFinland, alueelliset kehittämisyhtiöt, kauppakamarit ja tutkimus- ja kehitysorganisaatiot tarjoavat lukuisia tukia ja palveluita. Näitä toimijoita varten kokosimme seuraavan viiden kohdan listan. Palvellakseen paremmin kaikissa toimintatavoissa ja viestinnässä on muistettava pk-lähtöisyys eli puhutaan yrittäjien kieltä, huomioidaan arjen kiire sekä alueellisuus.

Toimenpidesuositukset.png

Toivomme, että tämä työ herättää keskustelua ja yhdistää pk-yrityksiä sekä heidän sparraus-organisaatioitaan miettimään kasvua uusista näkökulmista.

VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston Älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymä SMACC on yksi tällainen sparrauskumppani, joka tarjoaa vertaisverkostoja, kehityskumppanuutta ja yhdistää pk-yrityksiä ja tukiorganisaatioita.

tiina apilo

Tiina Apilo, erikoistutkija, @TiinaApilo

henna

Henna Sundqvist-Andberg, erikoistutkija

 

@AlykasPk

Valmistava teollisuus digimurroksessa

Digitaalisessa maailmassa tieto on valtaa ja pääomaa. Tiedon varaan voidaan rakentaa uusia palveluita, tietoa voidaan käyttää nykyisten tuotteiden kehittämiseen tai uusien tuotteiden synnyttämiseen, tiedon avulla opitaan lisää asiakkaasta ja voidaan parantaa nykyisiä asiakassuhteita tai etsiä uusia markkinoita. Perinteisesti valmistavassa teollisuudessa on totuttu myymään koneita ja laitteita. Elinkaaripalvelut kattavat pääsääntöisesti varaosamyynnin ja huoltopalvelut. Digitalisaatio muuttaa totuttuja toimintatapoja, sekä mullistaa liiketoimintaympäristöä ja toimintaa asiakasrajapinnassa.

Dataa on helppo kerätä ja tallentaa, mutta toistaiseksi sitä ei juurikaan hyödynnetä liiketoiminnan tai tuote-, palvelu- ja prosessien kehityksessä. Syynä ovat kerätyn datan hajanaisuus, vaihteleva laatu ja analysointiosaamisen puute. Yritykselle voi olla epäselvää, millaista dataa sillä on hallussaan, tai minkä datan se omistaa itse. Erimitallisia ja eri lähteistä kerättyjä tietoja on vaikea yhdistellä järkevästi. Yritys ei välttämättä tiedä minkä laatuista tai arvoista sen hallussa oleva data on.

Palveluksien muuttaminen palveluliiketoiminnaksi ja digitalisaation hyödyntäminen tässä kehityksessä on valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä ajankohtaista. Kokonaisvaltainen muutos digitaaliseen liiketoimintaan ja toisaalta tuotevalmistajasta palveluita tuottavaksi yritykseksi on iso haaste. Muutoksen merkitystä ja vaikutuksia johtamiseen, toimintoihin ja tehtäviin, osaamistarpeisiin ja yhteistyöhön niin yrityksen sisällä kuin verkostoissa on tärkeää pohtia. Tarkasteltavia kysymyksiä ovat muun muassa miten rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset sekä uuden osaamisen omaksuminen suunnitellaan ja otetaan haltuun yrityksessä niin, että ihmiset pääsevät muutokseen mukaan ja että muutos voidaan toteuttaa hallitusti. Digitalisaatio ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan ratkaisuja on syytä pohtia liiketoiminnan ja asiakkaille tuotetun lisäarvon näkökulmista.

Digitalisaatio tarjoaa myös uusia ratkaisuja ja toimintamalleja tuottavuutta ja läpimenoaikoja kehitettäessä. Suunnittelun ja tuotannon rajapinnassa on hyvä tarkastella 3D-mallien ja digitaalisen tiedon hyödyntämistä maksimaalisesti koko toimitusketjussa. Yritysten ja järjestelmien väliset rajapinnat ovat haasteellisia. On tyypillistä, että digitaalinen tiedonkulku rajapinnoissa katkeaa ja samaa tietoa syötetään eri järjestelmiin useita kertoja. Analysoimalla tiedonkulkua tilaus-toimitusprosessissa saadaan kokonaiskuva tiedonkulun yhtenäisyydestä ja voidaan arvioida puutteellisen tiedonkulun kustannusvaikutuksia kokonaistuottavuuteen.

VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston Älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymässä (SMACC) on perehdytty valmistavan teollisuuden digitalisaatiohaasteisiin etenkin pk-yritysten näkökulmasta. SMACC:n asiantuntijat ovat kehittäneet työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla yritys saa nopeasti kokonaiskuvan digitalisaation tuomista mahdollisuuksista niin liiketoiminnan kuin teknologian näkökulmista sekä selkeän etenemissuunnitelman digiloikkaan ja sen toteuttamiseen käytännössä.

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Asiakaspäällikkö

 

Teollisen 3D-tulostuksen kenttä muuttuu – oletko muutoksessa mukana?

3D-tulostaminen nousi lähes kaikkien tietoisuuteen vuonna 2013, jolloin kuluttajien 3D-tulostus oli Gartnerin niin kutsutun hype-käyrän huipulla. Teknologiaa on kuitenkin taustalla kehitetty jo pitkään. 3D-tulostamisen teollinen hyödyntäminen lisääntyy noin 30 prosentin vuosivauhdilla ja erityisen voimakasta kasvu on ollut metallien tulostamisessa. Teknologian kehittyessä teollinen käyttöönotto laajenee, ja uusia sovelluksia kehitetään koko ajan lisää. Tämän myötä myös suomalaisessa konepajateollisuudessa sekä pk- että suuret kansainväliset yritykset näkevät entistä enemmän uusia mahdollisuuksia 3D-tulostamisen hyödyntämisessä.

3D-tulostuksen portaat

3D-tulostuksen teollinen käyttöönotto noudattaa tyypillisesti kolmiasteista portaikkoa. Ensimmäisessä vaiheessa tulostusta käytetään prototyyppien teossa, nopeuttamassa tuotekehitystä ja parantamassa lopputuotteiden ominaisuuksia. Merkittäviä kustannussäästöjä saavutetaan toiminnallisten mallien avulla, kun mahdolliset suunnittelun puutteet voidaan karsia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla opitaan lisää teknologian mahdollisuuksista ja rajoituksista. Toisella portaalla valmistetaan työ- ja apuvälineitä lopputuotteiden valmistukseen ja kokoonpanoon. Esimerkiksi muottien ja muotti-inserttien valmistaminen tulostamalla on erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto muun muassa sen vuoksi, että tulostetun muotinosan jäädytyskanavisto voi seurata valettavan kappaleen pintaa ja tuottaa siten tehokkaan lämmönhallinnan muotissa, mikä tehostaa tuotantoa. Niin ikään muotin nopea toimitus saattaa olla monesti keskeinen kilpailukykytekijä.  3D-tulostuksen kolmannella portaalla fokus on toiminnallisten lopputuotteiden valmistuksessa.

3D-tulostus lopputuotteiden valmistuksessa

Metallien tulostaminen on vielä suhteellisen kallista johtuen aika hitaasta kasvatusnopeudesta ja kalliista laiteinvestoinneista. Jotta lopputuotteen valmistaminen tulostamalla on taloudellisesti järkevää, teknologian tulee tarjota uusia mahdollisuuksia perinteisiin valmistusmenetelmiin verrattuna. Eräs tällainen etu on kevyet komponenttirakenteet. Tulostuksessa pystytään hyödyntämään lähes täysimittaisesti optimoinnin tuottamat uuden tyyppiset rakenteet, joita on mahdotonta tai erittäin hankalaa valmistaa perinteisin menetelmin. Erityisen kiinnostavaa tämä on ilmailuteollisuudelle, mutta painon vähentäminen voi tuottaa merkittäviä säästöjä monella muullakin sektorilla. VTT:n demonstraatiossa venttiililohko keveni 66 % optimoinnin ja tulostuksen seurauksena. Tulostamalla samaan komponenttiin voidaan liittää useita toimintoja ja vähentää kokoonpanoa, mikä nopeuttaa prosesseja sekä vähentää vaurioalttiiden liitosten määrää lopputuotteessa. Muita hyötyjä ovat muun muassa nopeammat toimitusajat, mahdollisuus yksilöidä tai kustomoida tuote sekä hieman pitemmällä tähtäimellä hajautettu tarpeen mukainen valmistus. VTT tekee tutkimusta ja kehitystä yhdessä yritysten kanssa liittyen näihin uusiin mahdollisuuksiin. Käynnissä on esimerkiksi projekti, jossa selvitetään digitaalisten varaosien käyttöön liittyvää teknologista ja liiketaloudellista potentiaalia.

Kenttä muuttuu fuusioiden ja yhteistyön myötä

Viimeisten vuosien aikana olemme kuulleet maailmalta uutisia merkittävistä kansallisista panostuksista 3D-tulostuksen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa USA:n America Makes -instituutti ja Singaporen merkittävät panostukset teknologiaan. Laitevalmistajien kentässä on myös tapahtunut fuusioitumisia ja uusia, entistä isompia toimijoita on tullut mukaan kilpailuun. Muovien tulostamisen osalta on mielenkiintoista seurata, mitä kansainvälisten jättien kuten Hewlet-Packardin ja Canonin mukaantulo tälle kentällä tuo tullessaan. Metallien tulostamisen osalta General Electricin tuore ilmoitus aikeista ostaa sekä saksalainen SLM Solutions että ruotsalainen Arcam tulee muuttamaan kenttää varmasti, mutta mitä muutokset tarkoittavat käytännössä jää vielä nähtäväksi. Ostoaie kertoo vahvaa viestiä kyseisen suuryrityksen näkemyksistä teknologian strategisesta merkityksestä.

Myös Suomessa tapahtuu. VTT:n 3D-tulostukseen liittyvät laitteistot saivat juuri uudet tilat Espoon Otaniemestä Aalto-yliopiston vastaavien tilojen yhteydestä. VTT tarjoaa asiakkailleen metallien tulostamisen koko valmistusketjun alkaen räätälöidyn jauheen atomisoinnista ja komponentin suunnittelusta ja optimoinnista päättyen valmiin komponentin viimeistelyyn ja testaukseen. Erityisesti pk-yrityksiä palveleva Älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymä, SMACC yhdistää VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston (TUT) korkeatasoisen valmistusteknisen tutkimusosaamisen helposti lähestyttäväksi yhden luukun periaatteella. VTT tekee 3D-tulostuksen saralla tiivistä tutkimusyhteistyötä myös Aalto-yliopiston kanssa tavoitteenaan palvella asiakaskuntaa entistä laajemmin.

pasi_puukko

Pasi Puukko

Tutkimustiimin päällikkö