Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 1: skenaario globaali kasvu

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

Kilpailukyky ei synny ainoastaan käytännön osaamisesta. Aktiivinen liiketoiminnan tulevaisuuden kehittäminen on nostettavaksi osaksi Suomen pk-teollisuuden toimintaa.  VTT teki For Industry  -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa.

Neljä skenaariota

Skenaariot laadittiin kahden kirjallisuustutkimuksen pohjalta tunnistetun, tulevaisuuden liiketoimintaympäristöä kuvaavan avainsanaparin avulla: globaali-lokaali ja kasvu-niukkuus. Sanapari globaali–lokaali viittaa valmistuksen arvoketjuihin: ovatko ne globaaleja vai paikallisia. Sanapari kasvu–niukkuus viittaa markkinoihin: onko siellä ajurina taloudellinen kasvu vai tuotannontekijöiden esimerkiksi raaka-aineiden niukkuus. Sanaparien mukaiset skenaariot ovat seuraavat: globaali kasvu, paikallinen kasvu, globaali niukkuus ja paikallinen niukkuus. Tässä neliosaisen sarjan ensimmäisessä artikkelissa keskitytään skenaarioon globaali kasvu.

Globaalin kasvun skenaario

Skenaario globaali kasvu kuvaa tulevaisuuden digitalisoitunutta vapaakaupan maailmaa, jossa markkinat ja tuotannon arvoketjut ovat aidosti globaaleja. Markkinoilla, erityisesti Aasiassa, on runsaasti ostovoimaisia asiakkaita. Vaikka me elämme tälläkin hetkellä maailmassa, jota voi kuvata sanaparilla globaali-kasvu, skenaarion kuvaama tulevaisuuden maailma poikkeaa monella tapaa nykyisestä. Digitalisaatio on muuttanut liike-elämän kaikkia osa-alueita. Markkina- ja tuotantotieto on reaaliaikaista ja toimintojen fyysisen sijainnin merkitys on vähentynyt entisestään. Kilpailu on erittäin kovaa. Ostovoimaiset asiakkaat ovat hyvin markkina- ja trenditietoisia. Internetin, sosiaalisen median ym. kanavien kautta uudet trendit syntyvät, voimistuvat ja kuolevat pois nopeasti. Markkinat ovat toisaalta myös voimakkaasti jakautuneet. Yhtenäiskulttuurista ei voi puhua markkinoiden millään alueella.

globaali_kasvu

Pk-yrityksen mahdollisuudet globaalin kasvun skenaariossa

Skenaarion maailmassa menestyminen edellyttää pk-yritykseltä keskittymistä kapeille erikoismarkkinoille, jotka eivät kiinnosta jättiyrityksiä tai joilla toimiminen edellyttää yritykseltä erityistä ketteryyttä. Menestyäkseen näillä erikoismarkkinoilla yrityksen tulee tuntea hyvin asiakkaan tarpeet ja kyetä reagoimaan nopeasti muutoksiin markkinoilla ja asiakastarpeissa. Globaaleilla markkinoilla laatu ei enää muodosta kilpailuetua vaan tuotteen korkea laatu on vasta perusedellytys sille, että pääsee kyseisille markkinoille. Tuotteen tulee myös olla helposti myytävä ja käytettävä. Tuotantomielessä yrityksen tulee kyetä nopeaan vasteeseen, piensarja- tai pienerätuotantoon.

Vaikka kauppaa käydään pitkälti verkkokaupan kautta myös yrityksiltä-yrityksille liiketoiminnassa, henkilökohtaisella kansainvälisellä myyntityöllä on ratkaiseva rooli kauppojen syntymisessä. Ilman henkilökohtaista kontaktia on digitaalisessa kovan kilpailun maailmassa äärimmäisen vaikea erottautua.

Minkälaisella tuotteella sitten menestytään kuvatussa tulevaisuuden maailmassa? Käytän esimerkkiä vaateteollisuudesta. Vaikka kyseinen teollisuus on Suomessa tällä hetkellä heikossa tilassa, tämä ei tarkoita sitä, ettei se voisi kukoistaa uudelleen tulevaisuudessa. Skenaariossa globaali kasvu suomalainen pk-yritys valmistaa puettavan teknologian tuotteita maailmanlaajuisille erikoismarkkinoille, esim. tukemaan tehdastyöläisiä heidän työhön perehdyttämisessä. Puettava teknologia on korkean teknologian erikoistunut tuote, joka mahdollistaa asiakkaalle kokonaisvaltaisen palvelun tai ratkaisun hänen tarpeeseensa.

Globaalin kasvun liiketoimintamallit

Liiketoimintamallien osalta menestyvät sellaiset vaihtoehdot, jotka tarjoavat asiakkaille täyden avaimet käteen -ratkaisun hänen tarpeeseensa. Ratkaisut hinnoitellaan ja myydään usein kokonaispalveluna tai takuuperusteisenä, missä asiakas maksaa toimintavarmuudesta tai käytettävyydestä. Esimerkiksi jonkin tuotantokoneen kohdalla asiakas voi maksaa siitä, että hänellä on laite toiminnassa 8600 h vuodessa. Jokainen tunti tästä pois alentaa myyjän saamaa hintaa. Globaalin kasvun -maailman liiketoimintamallit korostavat korkeaa teknologista ja liiketoiminnallista osaamista sekä globaalien yritysverkostojen ja osaamisklustereiden roolia tarjoaman kehittämisessä ja toteutuksessa.

Yllä kuvattu on jossain määrin totta jo tänään. Vuoden 2025 maailman olennaisimpana erona nykyhetkeen on se, että kilpailu asiakkaista on tuolloin paljon kovempaa kuin nyt. Yrityksen tulee menestyäkseen olla monella osa-alueella pikkuisen parempi kuin tällä hetkellä. Onneksi kehittyminen on mahdollista!

 

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

 

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

 

Artikkelisarjan seuraavat osat ilmestyvät otsikoilla:

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus

Tuotemalli keskiöön valmistavan teollisuuden digitalisaatiossa

Digitalisaatiossa on kyseessä mullistava murros. Se ei ole helppo, mutta siihen kannattaa hypätä ajoissa mukaan. Teollisuus on ennustanut, että murros tulee ennemmin tai myöhemmin. Suomi voi edelleen menestyä globaalissa kilpailussa innovaatioiden, tuottavuuden parantamisen, asiakaslähtöisyyden ja joustavuuden kautta. Digitalisaatio palvelee kaikkia näitä osa-alueita.

Tuotteen koko elinkaari hallintaan

Suomen teollisuuden oletetaan menestyvän korkean teknologian tuotteilla ja laadukkailla palveluilla. Tuotekehitys nähdään kuitenkin usein mystisenä saarekkeena irrallisena liiketoiminnasta. Jotta tuotteiden ja palvelujen menestys taataan jatkossa, tuotekehitys tulisi nähdä toimintona, johon osallistuu kaikki olennaiset liiketoiminnan alueet, sekä sisäiset ja ulkoiset verkostot. Digitalisaatio ja tuotteen elinkaaren hallinta (PLM) mahdollistaa tämän integraation jo tuotteen virtuaalisessa vaiheessa ennen fyysisen tuotteen valmistamista. Puhekielessä PLM viittaa usein vain tietojärjestelmiin, joissa hallitaan esimerkiksi tuotteeseen kuuluvia nimikkeitä ja dokumentteja. Tietojärjestelmät eli digitaalisuus toki mahdollistavat tehokkaan elinkaaren hallinnan, mutta olennaisempaa ovat toimintatavat ja prosessit, joilla tuotetaan lisäarvoa läpi tuotteen elinkaaren. Näitä suhteita voidaan lähteä kuvaamaan esimerkiksi kuvan arkkitehtuurimalleilla.

Kuva. Liiketoiminnan, prosessien ja teknologian suhteita voidaan jäsentää arkkitehtuurimalleilla (muokattu Kimpimäki 2014)

Myös tuotekehitys on osa tuotteen elinkaaren hallintaa, prosessi ideasta kaupalliseksi tuotteeksi. Tuotekehitys on siis laajempi käsite kuin suunnittelu, mutta käytännössä nämä usein sekoitetaan keskenään. Tuotekehitys ja suunnittelu tulisi nähdä prosesseina, joissa ovat mukana kaikki tuotteeseen liittyvät sidosryhmät – ei vain suunnittelu. Prosesseissa tulisi tähdätä etupainotteisuuteen ja aikaiseen palautteen saamiseen virtuaalisuuden avulla. Digitalisaation hyötyinä voidaankin erityisesti nähdä eri sidosryhmien osallistaminen ja palautteen saaminen aikaisessa vaiheessa. Miten eri toimijat saadaan mukaan suunnitteluun ja tuotekehitykseen riittävän aikaisessa vaiheessa?

Suurimmat hyödyt tulevat muuttuneista toimintatavoista

Digitaaliset tuote- ja prosessimallit tulisi siirtää jostain tuotekehityksen reunamilta yrityksen toimintajärjestelmän ja verkoston keskiöön. 3D:n ja digitaalisen tuotemallin hyödyntämistä ei kannata rajata vain valmistuspiirustusten tuottamiseen, vaan sen roolia tulisi miettiä koko tuotteen elinkaaren solmupisteenä informaation tuottamiseen, käsittelyyn ja jakamiseen. Digitaalinen tuotemalli tulisi siis ymmärtää myös metatasolla integroimassa liiketoimintaprosesseja ja informaatiota. Digitalisointi yhdistää eri toimijoita, prosesseja ja näkökulmia aikaisessa vaiheessa ennen fyysisen koneen, tuotantojärjestelmän ja muiden elinkaaren järjestelmien ja palveluiden rakentamista. Esimerkiksi uuden tuotteen tuotantoon valmisteluvaiheessa voidaan virtuaalisen tuotemallin ja 3D:n avulla tarkastella samanaikaisesti myös alihankintaverkoston, hankinnan, vakiotuotannon, huollon ja asiakkaan näkökulmaa. Tämä muutos edellyttää muutoksia suunnitteluprosessiin, tuotemallin ja tuoterakenteen kypsymiseen kohti rikkaampaa tuotetietomallia. Kyseessä on eräänlainen tuoteprosessin paradigmamuutos.

Suurimpia potentiaalisia kohtia parantaa tuottavuutta digitalisaation keinoin löytyy arvoverkkojen rajapinnoista – sekä yritysten sisäisten että yritysten välisten. Prosessit saadaan ketterämmäksi, kun informaatio virtaa jouhevasti ja sidosryhmien tietämys saadaan paremmin käyttöön päätöksenteon tueksi. Arvoverkon ja prosessien rajapintojen kuvaaminen tuo esille pullonkaulat, joita suhteellisen helpostikin poistamalla päästään nauttimaan ”alhaalla roikkuvista hedelmistä”. Siitä on hyvä ponnistaa kohti pitkän tähtäimen strategista muutosta.

Miten mukaan konepajateollisuuden digitalisaatioon?

Digitalisaatiossa on päästävä lyhyen aikahorisontin tarkastelusta ja voittojen maksimoinnista pitkän tähtäimen strategiseen ajatteluun, investointeihin osaamiseen, johtamiseen. On ymmärrettävä, että uutta teknologiaa kehitetään muutaman vuoden sykleissä, mutta sen todellinen implementointi yritysten ja arvoverkkojen prosesseihin vaatii huomattavasti enemmän aikaa. Tekniikka kehittyy jatkuvasti, eikä se ole enää suurin pullonkaula. Enemmän kyse on prosessien, organisaation ja johtamisen kehittämisestä osana tuotteen elinkaaren hallinnan strategiaa.

Vaikka digitalisaation ja virtuaalisuuden hyödyt näyttävät ilmeisiltä, on hyötyjen ja hitaan teollisen soveltamisen välillä paradoksi. Väitöskirjassani esitetään miten digitaalinen tuotemalli ja virtuaaliprototypointi sisältää monia teknologisia kerroksia ja miten sen asema tulisi tunnistaa arvon luonnissa yrityksen ja verkoston toimintajärjestelmän välitteisenä objektina. Väitöskirjassa esitetään kehys digitaalisen tuotemallin, erityisesti virtuaaliprototypoinnin arvon ja vaikutusten mallintamiseen. Malli jäsentää niitä ulottuvuuksia joita yrityksissä tulisi ottaa huomioon digitalisaatiossa.

Myös PK-sektorin tulisi parantaa valmiuksiaan digitalisaatioon. Samalla tulisi miettiä uusia liiketoimintamalleja ja uusia, kenties suurempia osuuksia arvoketjuista ja verkostoista. Tähän liittyy myös erityisesti PK-sektorin kyvykkyyksien kehittäminen tavoitteena kytkeä se paremmin mukaan isojen päämiesyritysten arvoverkkoon. Se auttaa yrityksiä myös kansainvälistymään. Virtuaalisten tuote- ja elinkaarimallien avulla PK-yritykset voivat markkinoida osaamistaan kansainvälisillä markkinoilla.

Simo-Pekka_LeinoSimo-Pekka Leino

Erikoistutkija

 

 

 

 

 

Artikkeli on jatko-osa aikaisemmin ilmestyneelle: Keskustelu digitalisaatiosta ja tuottavuudesta vaatii konkretiaa

 

Viite: Kimpimäki, Harri. Enterprise Architecture in Practice: From IT Concepts towards Enterprise Architecture Leadership. 2014

Suomalaiset valmistavan teollisuuden kasvuyritykset toimivat pääsääntöisesti kotimaan markkinoilla

VTT:n teettämässä kyselyssä selvitettiin kotimaisten valmistavan teollisuuden PK-yritysten kehityssuuntia. Kotimainen heikko kysyntä ei ole saanut suomalaisia valmistavan teollisuuden PK-yrityksiä kansainvälistymään. Kasvuyrityksissä luotetaan edelleen kotimaan markkinoihin. Kansainvälistymistä pidetään PK-yrityksissä välttämättömyytenä, mutta suurelta osin se on jäänyt puheiden tasolle. On kansallinen etu selvittää kansainvälistymisen esteet ja saattaa valmistavan teollisuuden yritykset vientimarkkinoille.

VTT:n kyselyn*) mukaan yli 70% vastaajista ilmoitti yrityksensä olevan vahvasti tai maltillisesti kasvuhaluinen. Suurin osa näistä kasvuhaluisistakin yrityksistä piti kotimaan markkinoita heidän pääasiallisena markkinana nyt ja tulevaisuudessa, sillä vain muutamat yritykset suunnittelivat siirtävänsä painopistettään kansainvälisille markkinoille. Suomen Pankin kesäkuussa julkaiseman ennusteen mukaan Suomen talouden arvioidaan kasvavan 1,2 – 1,3 %:n vuosivauhtia seuraavat kaksi vuotta. Kaksi kolmesta vastaajasta siis uskoo kotimaan ennustuksissa edelleen pienenä pysyvän kasvun antavan yritykselleen riittävän kasvun mahdollisuuden. Siinä on haastetta kerrakseen.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä suurin osa piti yleisellä tasolla omien tuotteiden ja palveluiden parantamisella saavutettavan merkittävää liiketoiminnan kehittymistä. Vastausten mukaan tuotteissa ja palveluissa nähdään myös selkeästi eniten parantamisen varaa. Esimerkiksi digitalisaation ja teollisen internetin hyödyntämisessä yritykset eivät tunnistaneet kovin paljoa kehittämistarvetta tai -potentiaalia.

Onko niin, että suomalaiset valmistavan teollisuuden PK-yritykset vertaavat tuotteita, palveluita ja toimintaansa pääosin kotimaisiin kilpailijoihin? Jos näin on, valmistavan teollisuuden PK-yritysten todellista kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla voidaan vain arvailla. Tunnettu tosiasia on kuitenkin, että suomalaisten PK-yritysten viennin osuus kokonaisviennistä on selkeästi kilpailijamaita alhaisempi. PK-yritysten kasvuhalukkuus pitää pystyä muuttamaan pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Kansainvälistyminen vaatii tietoon pohjautuvia valintoja kohdemarkkinoista ja niiden vaatimuksista, tuote- ja palveluportfolion kehittämistä näiden vaatimusten mukaisesti sekä tehokkaita jakelukanavia asiakkaiden saavuttamiseen. Kansainvälistymistä pidetään PK-yrityksissä välttämättömyytenä, mutta sen vaatimuksiin ei ole resursseja tai eväitä reagoida.

VTT on käynnistänyt For Industry-ohjelman, jossa kehitetään uusia teknologiaratkaisuja ja liiketoimintamalleja suomalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Ohjelman keskiössä ovat suomalaiset kasvavat ja kansainvälistyvät keskisuuret yritykset. For Industry-ohjelmaa esitellään 15. – 17.9.2015 Tampereen Alihankintamessuilla VTT:n osastolla E210. Tule haastamaan VTT:n asiantuntijat yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen.

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Avainasiakaspäällikkö

 

 

 

 

 

 

*)VTT teetti Innolink Research Oy:llä kyselyn kotimaisten valmistavan teollisuuden yritysten kehityssuunnista. Kyselyyn vastasi 472 pienen tai keskisuuren yrityksen johtajaa tai avainhenkilöä. Kysely totutettiin puhelinhaastattelulla elokuussa 2015.

EU kääntyi jo nousuun, Suomi taantumassa

EU:n kehitys on jo kääntynyt positiiviseksi. Suomen kehitys on jämähtänyt valitettavasti paikalleen. Meillä keskustellaan julkisen talouden alijäämän supistamisesta sekä kustannuskilpailukyvyn palauttamisesta. On arvioitu, että olemme vuoden 2008 jälkeen jääneet noin 20 prosenttia Saksan kustannuskilpailukyvystä. Tämä heikentää olennaisesti mahdollisuuksiamme viedä tuotteita Saksan kasvaville markkinoille tai kilpailla heidän kanssaan muilla markkinoilla. Myös naapurimaa Ruotsin suhteen kustannuskilpailukykymme on selvästi alentunut.

Kykymme tuottaa kilpailukykyisillä kustannuksilla tuotteita kansainvälisille markkinoille on tärkeä, mutta ei ainoa merkittävä kilpailukykyymme vaikuttava tekijä. Toinen on kykymme uusiutua, kehittää uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja maailmanmarkkinoille. Tätä uusiutumista edistävät panostuksemme ovat tulleet alaspäin niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Tavara- ja palveluviennin osuus Suomen bkt:stä oli 45 % vuonna 2008. Sen jälkeen se on laskenut ollen enää 38 % vuonna 2013. Ulkomaankauppa on pääosin suurten yritysten varassa. Viisi suurinta yritystä vastaa 24 prosentista viennistämme ja 100 suurinta yritystä 68 prosentista. Yhtenä syynä viennin hiipumiseen on kasvun hidastuminen erityisesti Euroopassa. Toisena syynä voidaan pitää varovaisuutta panostaa radikaalien innovaatioiden synnyttämiseen. Pienet parannukset nykyisissä tuotteissa eivät riitä tuomaan tarvittavaa kilpailuetua.

Tekes on painottanut viime vuosina pk-yritysten sekä aloittavien yritysten kehitystoiminnan tukemista ja samalla vähentänyt suurille yrityksille suunnattua innovaatiotoiminnan rahoitusta. Esimerkiksi vuonna 2013 pk-yritykset saivat 68 prosenttia Tekesin yritystuista, kun suuret saivat vain 32 prosenttia. Pk-yritysten tukeminen on tärkeää, samalla tulee kuitenkin huolehtia vientimme veturiyritysten tuotteiden ja palvelujen uudistumisesta panostamalla radikaaleihin innovaatioihin.

Suomen T&K&I-rahoituksesta yli 60 prosenttia tulee yrityksiltä. Valtion panostus teollisen tuotannon ja teknologian edistämiseen on alentunut tasaisesti. Vuonna 2006 valtion T&K-rahoituksesta käytettiin 27 % teollisen tuotannon ja teknologian edistämiseen, vuoden 2014 talousarviossa tähän on varattu enää 18 prosenttia valtion T&K-panostuksista.

Valtion tulee panostaa merkittävästi enemmän teollisen rakenteemme ja vientiyritysten kilpailukyvyn kehittämiseen. Uudistumisen kannalta keskeistä on panostus soveltavaan tutkimukseen ja radikaalien innovaatioiden kehittämiseen yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyönä. Yritykset valitsevat panostuskohteet strategiansa mukaisesti, ja valtio kannustaa voimakkaaseen uudistumiseen jakamalla radikaalien innovaatioiden kehittämiseen liittyvää riskiä. Tämä merkitsee selvästi nykyistä suurempaa panostusta johtavien vientiyritysten uusiutumisen edistämiseen unohtamatta pk-sektorin ja aloittavien yritysten tukemista.

Valtio edistää Suomen innovaatioekosysteemin uudistumista panostamalla yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä edistävään toimintaan. EU:n uusi Horizon 2020 tarjoaa tähän hyviä mahdollisuuksia. Johtavien tutkimuslaitosten ja yliopistojen rahoitus on turvattava niin, että ne voivat omalla ammattitaidollaan edistää tätä kehitystä. Nykyiset rahoitusleikkaukset tulevat valitettavasti merkittävällä tavalla vähentämään näitä mahdollisuuksia. Yksi tapa parantaa tilannetta on arvioida uudelleen Suomen Akatemian yhteyteen perustetun strategisen tutkimuksen instrumentin rahoitusta.

Me tarvitsemme kipeästi kansantaloutemme kasvua, joka pohjautuu viennin kasvuun. Se ei tapahdu puhumalla, se tapahtuu tekemällä.

Selvästi nykyistä merkittävämmät panostukset kansainvälisesti kovatasoiseen soveltavaan tutkimukseen on keskeinen keino radikaalien innovaatioiden synnyttämisessä ja viennin kasvattamisessa.

jouko_suokas_

Jouko Suokas

Liiketoiminta-alueen johtaja