Kolme tarinaa tulevaisuuden valmistavan teollisuuden työstä

Työ tulee muuttumaan valmistavan pk-teollisuuden yrityksissä. Menestyvän pk-yrityksen johtajan tulee uskaltaa rohkeasti ajatella isosti, olla valmiina kokeilemaan digitalisaation tarjoamia keinoja liiketoimintamallien uudistamiseen ja työn tehokkuuden lisäämiseen sekä hakemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Automaatio ja robotit korvaavat osan työstä, ja jäljelle jäävä työ vaatii uudenlaista osaamista ja uudenlaisia työelämän taitoja.

Seuraavat kolme lyhyttä tarinaa kertovat toimitusjohtajan, työntekijän ja opiskelijan näkökulmasta, miltä työ ja opiskelu voivat näyttää tulevaisuudessa.

Toimitusjohtaja rohkeutta keräämässä

Eläkeikä.png

”Olipa hyvä, että tuli lähdettyä sinne vertaisverkoston seminaariin! Olin kyllä aika skeptinen agendan suhteen. En ajatellut peleillä ja tarinoilla olevan mitään tekemistä meidän firman kanssa, mutta taisin olla väärässä.

Se keissi varastoinnin pelillistämisestä oli nerokas. Peliteknologian avulla oli lyöty kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Homma oli virtaviivaistettu ja varastointiajat viety minimiin, ja siitä kertyi yritykselle sievoiset kustannussäästöt. Mutta sen lisäksi yksitoikkoisesta trukkirallista oli saatu työntekijöitä motivoiva ”peli”, jossa he keräsivät pisteitä ja palkintoja. Tehokkuus oli mittausten mukaan selvästi kasvanut ja sairauspoissaolot vähentyneet. Otin sen pelifirman tyypin yhteystiedot ylös. Hmm, mitäköhän meidän konepajassa voisi tehdä paremmin pelin kautta? Voisiko sitä integroida uusien työntekijöiden perehdyttämiseen?

Tarinoiden kertominen on tietty ikiaikainen juttu, mutta niin vaan oli tarpeen käydä kuulemassa senkin hyödyllisyys ihan seminaarissa saakka ennen kuin sytytti. Tarinoitahan meidän kansainvälistymisprojekti kaipaa selkärangakseen! Ei me onnistuta erottumaan maailmalla tuhannesta muusta samanlaisesta tuotteesta hokemalla ”Made in Finland” ja näyttämällä hienoja käppyröitä siihen päälle. Täytyy kertoa Tarina isolla t:llä meidän firman tuotteiden alkuperästä ja siitä, miten ne edistävät asiakkaan bisnestä, osaamista ja hyvinvointia. Täytyy vedota kuulijan tunteisiin. Ihmisiähän me kuitenkin ollaan, myös B2B –myynnissä. Tästä täytyy keskustella myyntiverkoston ensi viikon palaverissa. Pystytäänköhän me ihan itse ”käsikirjoittamaan” tarinat? Taidan kysäistä verkoston muilta jäseniltä, onko heillä kokemusta tarinoista.”

Duunarista asiantuntijaksi

Konkari.png

”Kun ammattikoulusta tulin tälle alalle töihin, en olisi osannut ajatellakaan miten paljon tällainen koneistajan duuni ehtii oman työuran aikana muuttumaan. Eihän me ihan käsipelillä olla koskaan töitä tehty, mutta kyllä nämä nykyajan teollisuusrobotit ja 3D-tulostukset olisivat parikymmentä vuotta sitten kuulostaneet ihan tieteistarinoilta. Niin sitä vaan olen minäkin oppinut käyttämään yhä monimutkaisempia laitteita, kun sellanen on eteen tuotu. Meidän firmassa on kuitenkin aina satsattu henkilöstön koulutukseen ja tiedon jakamiseen.

Nyt uusinta uutta on tällainen mentorointi, jossa konkarit ohjaavat nuorempiaan konepajan saloihin ihan kädestä pitäen. Siinä kuulemma välittyy mestarilta kisällille sellasta hiljaista tietoa, jota ei koulun penkiltä eikä ohjekirjoista löydä. Päätin itsekin lähteä mukaan tähän kokeiluun, kun ajattelin että on mukava vahvistaa tätä sosiaalistakin puolta omassa ammattitaidossa. Huomenna tutustun ensimmäiseen kisälliini ja seuraavat puoli vuotta ollaan aika tiiviisti tekemisissä.

Vähän jännittää onko minusta sittenkään ammatilliseksi isähahmoksi; riittääkö kärsivällisyys ja osaanko selittää asiat ymmärrettävästi. Onneksi meitä on muitakin aloittavia mestareita, joiden kanssa voi jakaa onnistumisia ja huolenaiheita. Ja on meillä tukitiimikin, joka toimii mestareiden työnohjaajana. ”

Koululainen tärkeän päätöksen edessä

Merkityksellinen_työ.png

”En mä kyllä olis tullut ajatelleeksi mitään metallialaa, jollen olis ite päässyt opo-tunnilla paikan päälle katsomaan, miten niitä hommia tänä päivänä tehdään. Me käytiin yrityksessä, joka valmistaa hervottoman kokoisia hakkureita, tieksä koneita, jotka pilkkoo puuta hakkeeksi, josta sitten tehdään energiaa, sellasta uusiutuvaa energiaa.

Yksi tosi rento tyyppi kuljetti meidän porukkaa tehtaalla ja toimistolla. Se kertoi, miten niitä koneita suunnitellaan ja valmistetaan. Se on tosi teknistä hommaa ja vaatii paljon tietotaitoa. Toisaalta töitä tehdään porukalla, ja siellä vaikutti olevan tosi hyvä huumori ja sellainen tasavertainen henki. Työntekijöitä ihan palkitaan siitä, jos ne huomaa jotain epäkohtia työssään ja tekevät aloitteita asioiden kehittämiseksi.

Vierailun jälkeen hain somesta vähän lisätietoa valmistavasta teollisuudesta. Ei se todellakaan ole sellaista rasvanäppihommaa, mitä alun perin kuvittelin. Itse kun tykkään näprätä tietokoneiden kanssa, mutten niin kauheasti välitä teoriaa lukea, niin tällainen älykäs teollisuus vois olla se mun tulevaisuuden ala.”

 

Tarinat ovat osa Älykkään valmistavan pk-teollisuuden ennakointityön raportointia. Edellinen kirjoitus Kasvun rattaat pyörimään kertoi pk-teollisuuden yritysten kasvun tekijöistä ja niiden tukemista vaativista toimenpiteistä.

Minna Halonen , Tiina Apilo ja Henna Sundqvist-Andberg

’Tarinoita kansainvälistymisen poluilta’: Oppeja pk-yrityksille maailman markkinoiden valloittamiseen

Kansainväliset markkinat ovat entistä avoimempia ja helpommin saavutettavissa suomalaisille yrityksille. Askelittain toteutettavan kansainvälistymisen sijaan yhä useammalla yrityksellä on katseet maailman markkinoilla jo toimintansa ensimmäisestä päivästä alkaen. Toisinaan yritys voi edetä, kuten yrityksessä on yksityiskohtaisesti suunniteltu, mutta joskus eteenpäin voivat parhaiten viedä nopeat kokeilut ja suunnanvaihdot. Yritysten kansainvälistymisen polut ovat moninaisia – yhtä oikeaa tai parasta reittiä ei ole, ja polku on uniikki niin kuin on polkua käyvä yrityskin omine tavoitteineen ja resursseineen.

’Tarinoita kansainvälistymisen poluilta – Pk-yrityksen kansainvälistyminen – onnistumisia ja haasteita’-julkaisussa kuvataan viiden yrityksen vaiheita, valintoja, onnistumisia ja epäonnistumisia kansainvälistymisen poluilla. Suomalaisten pk-yritysten kentällä on paljon hienoja esimerkkejä onnistuneista avauksista kansainvälisillä markkinoilla, ja pk-yritysten vahvuutena voidaankin pitää niiden joustavuutta ja reagoimiskykyä ympäristön muutoksiin sekä nopeutta oppia uutta. Vastaavanlaista joustavuutta tarvitaan yritysten ympärillä olevilta ”sparrausverkostolta” – kuten viranomaisilta, rahoittajilta ja tutkimustahoilta – jonka tulee pystyä vastaamaan nopeasti pk-yritysten tarpeisiin. Näin ne voivat oikeasti tukea yrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä esimerkiksi antamalla taloudellista tukea ja auttamalla tarvittavien osaamisten kehittämisessä. VTT tukee pk-yrityksiä muun muassa tarjooman uudistamisessa ja erottautumistekijöiden vahvistamisessa, kumppanistrategioiden tekemisessä, tehokkaan ja asiakaslähtöisen myynti- ja jakelumallin kehittämisessä sekä palvelutoiminnan kansainvälisessä organisoinnissa ja johtamisessa.

Tarinoita kansainvälistymisen poluilta -julkaisu on toteutettu VTT:n, Tampereen teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteistyönä DIMECC REBUS (Towards relational business practices, 2014-2017) – ja VALIT-hankkeissa. Julkaisu on saatavilla ilmaiseksi täältä: http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2017/OA-Tarinoita-kansainvalistymisen-poluilta.pdf

tarinoita poluilta

Katariina Palomäki, VTT; Taru Hakanen, VTT; Katri Valkokari, VTT; Nina Helander, TTY ja Vilma Vuori, TTY

Valmistava teollisuus digimurroksessa

Digitaalisessa maailmassa tieto on valtaa ja pääomaa. Tiedon varaan voidaan rakentaa uusia palveluita, tietoa voidaan käyttää nykyisten tuotteiden kehittämiseen tai uusien tuotteiden synnyttämiseen, tiedon avulla opitaan lisää asiakkaasta ja voidaan parantaa nykyisiä asiakassuhteita tai etsiä uusia markkinoita. Perinteisesti valmistavassa teollisuudessa on totuttu myymään koneita ja laitteita. Elinkaaripalvelut kattavat pääsääntöisesti varaosamyynnin ja huoltopalvelut. Digitalisaatio muuttaa totuttuja toimintatapoja, sekä mullistaa liiketoimintaympäristöä ja toimintaa asiakasrajapinnassa.

Dataa on helppo kerätä ja tallentaa, mutta toistaiseksi sitä ei juurikaan hyödynnetä liiketoiminnan tai tuote-, palvelu- ja prosessien kehityksessä. Syynä ovat kerätyn datan hajanaisuus, vaihteleva laatu ja analysointiosaamisen puute. Yritykselle voi olla epäselvää, millaista dataa sillä on hallussaan, tai minkä datan se omistaa itse. Erimitallisia ja eri lähteistä kerättyjä tietoja on vaikea yhdistellä järkevästi. Yritys ei välttämättä tiedä minkä laatuista tai arvoista sen hallussa oleva data on.

Palveluksien muuttaminen palveluliiketoiminnaksi ja digitalisaation hyödyntäminen tässä kehityksessä on valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä ajankohtaista. Kokonaisvaltainen muutos digitaaliseen liiketoimintaan ja toisaalta tuotevalmistajasta palveluita tuottavaksi yritykseksi on iso haaste. Muutoksen merkitystä ja vaikutuksia johtamiseen, toimintoihin ja tehtäviin, osaamistarpeisiin ja yhteistyöhön niin yrityksen sisällä kuin verkostoissa on tärkeää pohtia. Tarkasteltavia kysymyksiä ovat muun muassa miten rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset sekä uuden osaamisen omaksuminen suunnitellaan ja otetaan haltuun yrityksessä niin, että ihmiset pääsevät muutokseen mukaan ja että muutos voidaan toteuttaa hallitusti. Digitalisaatio ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan ratkaisuja on syytä pohtia liiketoiminnan ja asiakkaille tuotetun lisäarvon näkökulmista.

Digitalisaatio tarjoaa myös uusia ratkaisuja ja toimintamalleja tuottavuutta ja läpimenoaikoja kehitettäessä. Suunnittelun ja tuotannon rajapinnassa on hyvä tarkastella 3D-mallien ja digitaalisen tiedon hyödyntämistä maksimaalisesti koko toimitusketjussa. Yritysten ja järjestelmien väliset rajapinnat ovat haasteellisia. On tyypillistä, että digitaalinen tiedonkulku rajapinnoissa katkeaa ja samaa tietoa syötetään eri järjestelmiin useita kertoja. Analysoimalla tiedonkulkua tilaus-toimitusprosessissa saadaan kokonaiskuva tiedonkulun yhtenäisyydestä ja voidaan arvioida puutteellisen tiedonkulun kustannusvaikutuksia kokonaistuottavuuteen.

VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston Älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymässä (SMACC) on perehdytty valmistavan teollisuuden digitalisaatiohaasteisiin etenkin pk-yritysten näkökulmasta. SMACC:n asiantuntijat ovat kehittäneet työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla yritys saa nopeasti kokonaiskuvan digitalisaation tuomista mahdollisuuksista niin liiketoiminnan kuin teknologian näkökulmista sekä selkeän etenemissuunnitelman digiloikkaan ja sen toteuttamiseen käytännössä.

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Asiakaspäällikkö

 

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki 2020 -luvulla? – Osa 5: muutos on jo käynnissä

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki viime vuonna For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa. Monesti tällaiset työt herättävät yleisössä mielenkiintoa vain hetken, jonka jälkeen raportit päätyvät arkistoon pölyttymään. Tässä tapauksessa näin ole käynyt, vaan tutkimuksen synnyttämä ”pöhinä” on edelleen käynnissä.

Pysähdyin miettimään, miksi tämä työ herättää yrityskentässä edelleen mielenkiintoa? Kenties työn kysymykset eivät käsittelekään jossain kaukana tulevaisuudessa (siis 2020-luvulla) olevia asioita vaan ne ovat ajankohtaisia monelle yritykselle jo nyt.

Skenaarioiden maailmat eivät olekaan niin etäisiä

Tutkimus loi neljä skenaariota nimiltään globaali kasvu, paikallinen kasvu, globaali niukkuus ja paikallinen niukkuus. Sanapari globaali–paikallinen viittaa valmistuksen ja markkinoiden arvoketjuihin: ovatko ne globaaleja vai paikallisia. Sanapari kasvu–niukkuus taas viittaa markkinoihin: onko siellä ajurina taloudellinen kasvu vai tuotannontekijöiden niukkuus. Kun skenaarioita lähdettiin vuosi sitten rakentamaan, elettiin vahvasti globaalin kasvun maailmassa. Esimerkiksi paikallisen niukkuuden skenaario, jossa Euroopan ympärille ja jopa sen sisälle on pystytetty ihmisten ja tavaroiden liikkumista voimakkaasti rajoittavia aitoja, tuntui hyvin etäiseltä ajatukselta. Tänään ajatus paikallisen niukkuuden maailmasta ei enää tunnu yhtään mahdottomalta eikä etäiseltä. Vastaavia merkkejä on havaittavissa myös muidenkin skenaariomaailmojen osalta. Vielä on mahdotonta sanoa, minne maailma on menossa. Muutos menneestä tulevaan on kuitenkin jo käynnissä!

 

neljä_skenaariota

Tässä blogikirjoituksessa haluan vielä nostaa esille kaksi asiaa, jotka ovat yrityksen menestyksen kannalta tärkeitä jokaisessa skenaariossa: digitalisaatio ja oma tuote. Nämä molemmat tuotiin ennakointitutkimuksen raportissa esille, mutta niiden tärkeyttä tuskin voi korostaa liikaa.

Transformaatio digitaaliseen maailmaan

Lähes kaikki puhuvat tällä hetkellä digitalisaatiosta, mutta vain harva on aidosti oivaltanut sen, kuinka suuresta transformaatiosta oikeastaan on kyse. Monelle digitalisaatio merkitsee lähinnä digitaaliteknologian integroimista tuotteisiin ja prosesseihin. Tämä itsessään ei vielä edusta digitaalista transformaatiota ja harvoin se itsessään edes riittää liiketoiminnallisen menestyksen tuomiseen yritykselle. Siihen tarvitaan teknologian lisäksi näkemys siitä, miten teknologian tuottamaa informaatiota hyödynnetään yritykselle ja sen asiakkaille arvoa tuottavalla tavalla, sekä näkemys siihen, miten kaiken tämän tulisi muuttaa yrityksen liiketoimintamallia ja liiketoimintaprosesseja. Vasta kun nämä kolme näkökulmaa – teknologia, informaatio ja liiketoiminta – on huomioitu yhdessä, digitalisaation liiketoiminnalliset hyödyt on aidosti mahdollista saavuttaa.

Oma tuote on välttämättömyys

Kaikki neljä skenaariota korostavat sitä, että menestyäkseen tulevaisuuden markkinoilla yrityksellä tulee olla oma tuote. Suomalaisen yrityksen on vaikea menestyä tulevaisuudessa puhtaasti alihankkijan roolissa olevana ns. resurssitalona. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yritys voisi vastaisuudessakin toimia myös alihankkijana. Se voi aivan hyvin tuoda tulevaisuudessakin osan yrityksen liikevaihdosta, mutta sen rinnalla yrityksellä tulee olla oma tuote tai tuotteita. Tätä portfolioajattelua ei raportissa erikseen mainittu, vaikka se taustalla olikin ajatuksena olemassa. Se, millaisilla tuotteilla tai palveluilla tulevaisuudessa sitten menestytään, riippuu jossain määrin skenaariosta. Pelkkä oma tuote ei myöskään itsessään riitä menestykseen. Ratkaisevan tärkeää menestykselle on se, miten tuote on konseptoitu ja millaisella liiketoimintamallilla se tuodaan markkinoille. Koska menestystuotteita harvoin synnytetään tyhjästä, yrityksen tulee varautua ajoissa tulevaisuuteen ja lähteä miettimään omia menestyskonseptejaan jo nyt.

Tutkimuksen loppuraportti oli alun perin englanninkielinen, mutta monien toivomuksesta loppuraportti on nyt julkaistu myös suomeksi. Voit ladata suomenkielisen raportin tästä. Työn pohjalta ollaan järjestämässä uutta yritysseminaaria. Kutsu seminaariin löytyy täältä. Pöhinä jatkuu, koska muutos on jo käynnissä.

Jaakko Paasi

Jaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa.Tässä neliosaisen sarjan viimeisessä osassa kuvataan skenaario paikallinen niukkuus sekä luodaan yhteenveto tutkimuksen keskeisistä tuloksista vastaamalla kysymykseen, mistä suomen pk-teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyky syntyy?

Paikallisen niukkuuden skenaario

Skenaarion paikallinen niukkuus maailmaan johtaa pitkälti samoja tekijöitä kuin globaali niukkuus –skenaariossa: globaalilla tasolla tarkasteltuna niukkuus koskien monia kriittisiä raaka-aineita, kuten harvinaisia maametalleja, fosforia, kuparia ja puhdasta vettä, sekä ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuvat kansainvaellukset. Paikallinen niukkuus –skenaariossa muutos nykytilanteesta tulevaisuuden maailmaan vain tapahtuu paljon hallitsemattomammin kuin globaali niukkuus –skenaariossa. Tämän seurauksena hallitukset pystyttävät raja-aitoja maiden tai unioneiden välillä rajoittamaan raaka-aineiden, kriittisten komponenttien ja ihmisten liikkuvuutta. Rajat eivät ole kokonaan kiinni, mutta globaaleista toiminnoista on tullut monella tapaa epäluotettavia ja korkean riskin omaavia. Hallitsematon muutos johtaa myös talouden jonkinasteiseen romahtamiseen, minkä seurauksena on massatyöttömyyttä ja ihmisten ostovoima on huono.

Paikallisuus tarkoittaa tässä skenaariossa korostetusti Pohjois-Eurooppaa. Tällä markkina-alueella on kova tarve korvata tuontia Pohjois-Euroopan tai EU:n ulkopuolelta (ts. raaka-aineita ja kulutushyödykkeitä, joita tänä päivänä tuodaan runsain määrin erityisesti Aasiasta). Tämän johdosta Eurooppaan rakennetaan uudelleen sellaista kulutushyödykkeiden teollista infrastruktuuria, joka täältä ehti jo lähes kadota, esimerkkeinä vaate- sekä elektroniikkateollisuus. Niukkuuden myötä tapahtuva tuotteiden hintojen nousu yhdistettynä kuluttajien ostovoiman laskuun muuttaa monella tapaa markkinoita. Monen meille tavanomaisen kulutushyödykkeen hankinnasta on tullut ostajalle investointi.

lokaali_niukkuus

Menestymisen mahdollisuudet paikallisen niukkuuden maailmassa

Suomalaiset yritykset valmistavat tässä skenaariossa kulutustuotteita paikallisille (Pohjois-Eurooppa) markkinoille. Monet yritykset ovat siis joutuneet suuntaamaan liiketoimintansa kokonaan uudelleen. Vain ketterät toimijat ovat tähän kyenneet. Heille skenaarion maailma sen sijaan tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia menestykseen. Menestymiseen vaaditaan monipuolisuutta tuotannossa (vahvan erikoistumisen sijaan) sekä kykyä kulutustuotteiden uudelleen suunnitteluun ja valmistukseen hyödyntämällä kiertotaloutta ja paikallisia raaka-aineita. Työntekijöiltä odotetaan monitaitoisuutta. Henkilöt, jotka kykenevät hyppäämään nopeasti uuteen, luomaan verkostoja, integroimaan osaamista ja teknologiaa suurempien kokonaisuuksien muodostamiseksi, ovat haluttuja ja heistä on pula.

Esimerkki suomalaisen vaateteollisuuden pk-yrityksen menestystuotteesta tässä skenaariossa on arkivaate, koska halpatuonti Aasiasta pitää korvata paikallisella tuotannolla. Teollisessa mielessä palataan monella tapaa takaisin aikaan ennen laajamittaista globalisaatiota. Arkivaatteiden lisäksi suomalaiset pk-yritykset valmistavat paikallisen niukkuuden skenaariossa kodinkoneita, käsityökaluja, kulkuvälineitä ym. tavaroita, joita Suomessa tehtiin yleisesti muutama vuosikymmen sitten. Leasingistä on monen hyödykkeen kohdalla tullut yrityksille yleinen ansaintamalli perinteisen tuotemyynnin rinnalle. Asiakaskunta on monipuolinen koostuen jälleenmyyjistä, yksittäisistä kuluttajista ja kuluttajaosuuskunnista. Kaupan digitalisaatio on muokannut markkinoinnin ja jakelukanavat uusiksi ja valmistavan teollisuuden yritykset ovat usein suoraan yhteydessä kuluttajaan ohi tukku- ja jakeluportaan.

Nopeat muutokset tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Keväällä 2015, kun lähdimme luomaan For Industry – skenaarioita, paikallinen niukkuus tuntui hyvin etäiseltä ajatukselta. Syksyllä 2015 puhe raja-aitojen rakentamisesta Euroopan ympärille tai sisälle oli jo yleinen poliittisen keskustelun aihe eri puolella Eurooppaa. Paljon on tapahtunut hyvin lyhyessä ajassa, eikä paikallinen niukkuus –skenaario tunnu tänään enää lainkaan utopistiselta – pikemminkin päinvastoin. Niin tai näin, viime vuoden tapahtumat kuitenkin opettavat, että asiat voivat muuttua hyvinkin nopeasti.

Monille on mieleen iskostunut ajatus, että muutokset ovat hitaita jolloin yrityksellä on hyvää aikaa reagoida ajoissa. Silloin, kun muutos tapahtuu megatrendien ajamana, se voikin olla hyvin hidas, vuosikymmenen tai useamman kestävä prosessi. Silloin, kun muutos tapahtuu syvän kriisin tai mullistavan teknologian seurauksena, markkinat voivat muuttua hetkessä. Historia on osoittanut, että äkilliset muutokset tarjoavat parhaat mahdollisuudet menestykseen sellaisille yrityksille, jotka ovat valmiit nopeasti reagoimaan muutokseen.

Suomen teollisuudesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa alle kymmenessä vuodessa. Se osoittaa, että teollisuuden vanhoilla toimintamalleilla ei menestytä aikaansa pidempään. Muutoksen vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Muuttuvassa toimintaympäristössä menestyvät ne, jotka reagoivat nopeasti muutoksiin sekä varautuvat tulevaisuuteen ja etsivät aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

neljä_skenaariota

 

Kaikki skenaariot vaativat muuttumaan

For Industry –skenaariotyö kuvasi neljä erilaista tulevaisuuden maailmaa, joissa kaikissa menestytään hivenen toisistaan poikkeavalla tavalla. Skenaariomaailmat on tarkoituksellisesti eriytetty toisistaan, jotta niiden erityisluonteet voidaan pelkistää. Tämän vuoksi mikään niistä tuskin toteutuu sellaisenaan, vaan jokainen skenaario sisältänee elementtejä, jotka toteutuvat joillain markkinoilla. Tällöin voidaan puhua kahden tai useamman skenaarion rinnakkaiselosta. Jokainen skenaariomaailma poikkeaa siitä maailmasta, missä me elämme tänään. Suurempia tai pienempiä muutoksia on siis odotettavissa yritysten toimintaympäristöön lähivuosina.

Työn tärkeimmät opit voi kiteyttää kahteen asiaan:

  1. Suomen pk-teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyky syntyy nopeasta reagoinnista toimintaympäristön muutoksiin
  2. Muutos on valveutuneille yrityksille suuri mahdollisuus

 

VTT:n For Industry –ennakointityö jatkuu edelleen. Tarkoituksena on näiden neljän skenaarion pohjalta viedä työtä askeleen verran lähemmäs pk-yrityksen strategiatyötä yhdessä yrityksen kanssa ja tällä tapaa parantaa yrityksen valmiuksia reagoida nopeasti muutoksiin toimintaympäristössä.

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

Artikkelisarjassa aikaisemmin ilmestyneet artikkelit

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 1 skenaario globaali kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa. Tässä neliosaisen sarjan kolmannessa artikkelissa kuvataan skenaario: globaali niukkuus.

Globaalin niukkuuden skenaario

Skenaarion kuvaaman maailman taustalla on maapallon väkiluvun kasvun ja ihmisten materialistisen elämäntavan synnyttämä tilanne, missä monia uusiutumattomia raaka-aineita ei enää ole saatavilla kohtuulliseen hintaan. Harvinaiset maametallit, fosfori ja kupari ovat esimerkkejä näistä aineista. Monin paikoin on myös pula puhtaasta vedestä. Niukkuus kriittisistä tuotannon raaka-aineista on monessa maassa johtanut tilanteeseen, jossa nämä luonnonvarat ovat joko hallituksen tai jättimäisten globaalien yritysten omistuksessa ja hallinnassa. Luonnonvarojen niukkuudesta on tullut maailmantaloutta ja markkinoita ohjaava tekijä.

Globaalissa maailmassa tuotannon arvoketjut kuin myös markkinat ovat digitalisaation ansiosta aidosti maailmalaajuisia ja kilpailu on erittäin kovaa. Myös työvoiman markkinat toimivat globaalisti. Erityisesti huippuosaajien liikkuvuus on korkea. Monet yritykset kärsivätkin osaavan työvoiman pulasta. Ihmisiä liikkuu massoittain maasta toiseen myös ilmastonmuutoksen seurauksena. Usealle yritykselle nämä kansainvaellukset ovat keskeinen liiketoiminnan ajuri, koska nämä ihmiset tarvitsevat uudessa kotimaassaan monenlaisia perustarvikkeita, asuntoja, kulkuvälineitä jne.

Niukkuus johtaa siihen, että kertakäyttökulutus jää historiaan ja fokus siirtyy tuotteiden laatuun ja kestävyyteen. Kiertotalous ja sen tehokas hyödyntäminen on muuttunut kauniista periaatteesta arjen välttämättömyydeksi. Kuluttajat suosivat ympäristöä säästäviä, kestäviä tuotteita. Ostohinnalla on edelleen merkitystä, mutta kuluttajien päähuomio on tuotteen elinkaarikustannuksissa.

globaali_niukkuus

 

Pk-yrityksen menestystekijät globaalin niukkuuden maailmassa

Tuotantoresurssien tehokas hyödyntäminen on keskeinen menestystekijä suomalaiselle pk-yritykselle. Se ei tietenkään itsessään tee tuotteista houkuttelevia, mutta se mahdollistaa tuotteiden saamisen globaaleille markkinoille järkevään hintaan. Resurssien tehokas hyödyntäminen merkitsee ensisijaisesti korkean jalostusarvon tuotteita suomalaisista raaka-aineista, kiertotalouden hyödyntämistä myös komponenttitasolla ja digitalisaation hyödyntämistä resurssien käytössä. Partneroituminen globaalien suuryritysten ja osaamisklustereiden kanssa on myös tärkeää – ei pelkästään markkinamielessä vaan myös tuotannontekijöiden saatavuuden näkökulmasta. Kansainvälisen myynnin kova osaaminen on pk-yritykselle elinehto, jotta se erottuu ja pärjää globaalissa kilpailussa.

Tapanani tässä artikkelisarjassa on ollut antaa esimerkkituote vaateteollisuuden alalta, millä suomalainen pk-toimija voi menestyä kyseisessä tulevaisuuden maailmassa. Globaali niukkuus –skenaariossa tällainen tuote on erittäin hyvin kulutusta kestävä vaate. Koska pk-yrityksen pitää globaalissa maailmassa erikoistua kapealle sektorille ja tarjota korkean jalostusarvon tuotteita, kyseeseen tulee kovaan käyttöön tarkoitetut ammatti- tai harrasteasut, esimerkkinä palomiehen asu.

Globaalin niukkuuden skenaarion liiketoimintamalleja

Esimerkki liiketoimintamallista, joka voi tarjota työtä monelle pk-yritykselle, on tuotantolaitteiden modernisointi. Siinä yritys tarjoaa asiakkaille palveluna investointilaitteiden tai järjestelmien eliniän jatkamista. Käytännössä tämä voi merkitä älykkyyden ja automaation lisäämistä vanhaan, alhaisen automaatioasteen laitteeseen tai jotain muuta laitteen toiminnallisuuden päivitystä. Tällainen modernisointi on jo tätä päivää, ja liiketoimintamallina se on relevantti kaikissa For Industy –skenaariotyön tulevaisuuden maailmoissa. Globaalissa niukkuudessa modernisoinnin merkitys vain korostuu yli muiden. Jotta yritys pärjää modernisoijana globaaleilla markkinoilla globaalissa kilpailussa, sen tulee erikoistua ja hankkia itselleen kapean alueen huippuosaaminen. Yrityksen tulee myös panostaa kansainvälisten myyntikanavien luomiseen ja pk-verkostoon tarjoaman toteutuksessa.

Skenaariosta globaali niukkuus voi tunnistaa elementtejä, jotka näkyvät monella tapaa meidänkin ajassamme. Me puhumme jo nyt kestävän kehityksen periaatteista ja kiertotaloudesta. Olennaisena erona nykyhetken ja skenaarion kuvaaman tulevaisuuden maailman välillä on kuitenkin, että sille, mikä meille on tänään vielä enemmän tai vähemmän vapaaehtoista, ei vuonna 2025 ole vaihtoehtoa. Niukkuus ei tuolloin ole ihmisten valinta.

Useimmat yritykset joutuvat niukkuuden maailmassa miettimään liiketoimintansa ja sen mallit uusiksi. Menestyminen on tässäkin maailmassa mahdollista, mutta ei entisin eväin. Koska tuotannontekijöiden niukkuus tulee hyvin korkealla todennäköisyydellä hallitsemaan alaa jollain aikavälillä, yritysten tulee siihen varautua ja tehdä ajoissa liiketoimintaansa tarvittavat muutokset.

 

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

Artikkelisarjan ensimmäiset osat ilmestyivät otsikoilla

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 1 skenaario globaali kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Artikkelisarjan viimeinen osa ilmestyy otsikolla:

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa. Tässä neliosaisen sarjan toisessa artikkelissa kuvataan skenaario: paikallinen kasvu.

Paikallisen kasvun skenaario

Skenaario paikallinen kasvu kuvaa tulevaisuuden maailmaa, missä eurooppalaiset kuluttajat ovat kyllästyneet globalisaation tuomiin haasteisiin, kuten halpatuontituotteiden usein heikkoon laatuun sekä lapsityövoiman käyttöön ja huonoihin työolosuhteisiin monissa kehittyvissä talouksissa. Globalisaation vastapainoksi on syntynyt vahva liike, jossa korostetaan paikallisuutta. Sloganina toimii ”Osta eurooppalaista – ostat paikallista!” Paikallisuus siis nousee vapaaehtoisuudesta.

Paikallisuus tässä skenaariossa sen sijaan on suhteellinen käsite. Skenaarioiden kuvaamassa maailmassa metropoleilla on korostunut merkitys markkina- ja tuotantoalueena. Suomalaisen toimijan näkökulmasta liiketoiminta-alue muodostuu Pohjois-Euroopasta. Jotkut yritykset toimivat edelleen globaaleilla markkinoilla ja globaaleissa arvoketjuissa, mutta Euroopan rajojen yli tapahtuvalla toiminnalla on vain vähäinen merkitys yrityksen liiketoiminnassa.

paikallinen_kasvu

Kuluttajat ovat skenaarion maailmassa ostovoimaisia ja arvostavat perheyrityksiä, joilla on omaan osaamiseen pohjautuvia innovatiivisia tuotteita tai palveluita. Kuluttajakunnassa on paljon pakolaistaustan omaavia ihmisiä. Tässä skenaariossa pakolaisaallolla on ollut myönteinen vaikutus Euroopan talouteen. Osa pakolaisista toimii menestyvinä yrittäjinä.

Menestyvät pk-yritykset paikallisen kasvun skenaariossa

Skenaarion maailmassa pk-yritykset eivät tavoittele pikavoittoja vaan he kehittävät tuotteitaan, brändiään, yritystään mielessä pitkän ajan menestys. Paikallisuuden korostaminen näkyy lähes kaikessa. Jos yrityksellä ei ole omaa innovatiivista tuotetta markkinoilla, se on toimittaja lähistöllä olevalla yritykselle, jolla on oma tuote. Kestävä kehitys, paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen, biotalous, kiertotalous ovat keskeisiä teemoja niin tuotannossa kuin markkinoilla. Maailma on digitalisoitunut, mikä on muokannut yritysten toimintamallit uuteen uskoon. Tämä koskee prosesseja asiakas- ja toimittajarajapinnassa sekä logistiikassa. Menestyvät pk-yritykset hyödyntävät taitavasti digitalisaation mahdollisuuksia.

Omassa maanosassa luodut innovaatiot ovat Euroopan markkinoilla niin kovassa arvossa, että monet suomalaiset pk-yritykset ovat keskittyneet tuottamaan näitä innovaatioita. Kun innovaatio on saatu menestyksekkäästi pilotoitua, sen oikeudet myydään jollekin suuremmalle yritykselle, joka sitten vie kyseisen tuotteen, palvelun, tai niiden yhdistelmän laajemmille markkinoille. Suomessa valtiovalta tukee tällaista innovaatiotoimintaa avoimesti, koska sillä on kansantaloudelle hyvin myönteinen vaikutus.

Esimerkin tuotteesta, millä menestytään tässä tulevaisuuden maailmassa, annan jälleen vaateteollisuuden alalta, koska kyseinen sektori tarjoaa mainion mahdollisuuden korostaa skenaarioille ominaisia erityispiirteitä. Paikallisen kasvun skenaariossa tämä tuote on suomalaisesta sellukuidusta valmistettu design-vaate laajoille eurooppalaisille markkinoille. Tällaisen tuotannollisen toiminnan mahdollistava uuden sukupolven valmistusteknologia on nyt (vuonna 2016) vasta tuotekehitysvaiheessa, mutta vuonna 2025 sen uskotaan olevan arkipäivää ja mahdollistavan laajamittaisen liiketoiminnan kymmenille pk-yrityksille.

Paikallisen kasvun liiketoimintamalleja ja kilpailutekijöitä

Eurooppalaiset kuluttajat käyttävät tässä skenaariossa runsaasti rahaa terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Tämä tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisen valmistavan sektorin pk-yrityksille varsinkin, jos liiketoimintamalliin kuuluu kiinteä yhteistyö hyvinvointipalveluja tarjoavan yrityksen kanssa. Tarjoamana tällainen yhteistyö voi merkitä hoivarobotteja, automaatioavusteista hoitopalvelua (ts. ihminen + automaatio), uudenlaisia diagnostiikkapalvelukonsepteja kuluttajakäyttöön, jne. Liiketoimintamallissa valmistavan sektorin yritys tuo tarjoamaan mukaan teknologisen osaamiseen (laitteet, ohjelmistot) ja hyvinvointipalveluyritykset ihmisten hoito-osaamisen. Asiakkaalle tämä symbioosi näkyy saumattomasti toimivana kokonaispalveluna.

Pohjois-Eurooppa muodostaa monelle kansainvälistyneelle suomalaiselle pk-yritykselle päämarkkina-alueen jo tänään. Tässä mielessä skenaario paikallinen kasvu ei edusta uutta. Se, mikä tuossa tulevaisuuden maailmassa on toisin kuin nyt, on paikallisuuden, perheyrittäjyyden, innovaatioiden ja designin korostaminen kilpailutekijöinä. Tuolloin voit kenties löytää Berliinin kauppakeskuksesta tuotteen, jonka kyljessä on tarra: ”Made in Tampere by the Family Paasi. Designed with love by J.P.”

 

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

Artikkelisarjan ensimmäinen osa ilmestyi otsikolla

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 1: skenaario globaali kasvu

Seuraavat osat ilmestyvät otsikoilla:

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus