Kolme tarinaa tulevaisuuden valmistavan teollisuuden työstä

Työ tulee muuttumaan valmistavan pk-teollisuuden yrityksissä. Menestyvän pk-yrityksen johtajan tulee uskaltaa rohkeasti ajatella isosti, olla valmiina kokeilemaan digitalisaation tarjoamia keinoja liiketoimintamallien uudistamiseen ja työn tehokkuuden lisäämiseen sekä hakemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Automaatio ja robotit korvaavat osan työstä, ja jäljelle jäävä työ vaatii uudenlaista osaamista ja uudenlaisia työelämän taitoja.

Seuraavat kolme lyhyttä tarinaa kertovat toimitusjohtajan, työntekijän ja opiskelijan näkökulmasta, miltä työ ja opiskelu voivat näyttää tulevaisuudessa.

Toimitusjohtaja rohkeutta keräämässä

Eläkeikä.png

”Olipa hyvä, että tuli lähdettyä sinne vertaisverkoston seminaariin! Olin kyllä aika skeptinen agendan suhteen. En ajatellut peleillä ja tarinoilla olevan mitään tekemistä meidän firman kanssa, mutta taisin olla väärässä.

Se keissi varastoinnin pelillistämisestä oli nerokas. Peliteknologian avulla oli lyöty kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Homma oli virtaviivaistettu ja varastointiajat viety minimiin, ja siitä kertyi yritykselle sievoiset kustannussäästöt. Mutta sen lisäksi yksitoikkoisesta trukkirallista oli saatu työntekijöitä motivoiva ”peli”, jossa he keräsivät pisteitä ja palkintoja. Tehokkuus oli mittausten mukaan selvästi kasvanut ja sairauspoissaolot vähentyneet. Otin sen pelifirman tyypin yhteystiedot ylös. Hmm, mitäköhän meidän konepajassa voisi tehdä paremmin pelin kautta? Voisiko sitä integroida uusien työntekijöiden perehdyttämiseen?

Tarinoiden kertominen on tietty ikiaikainen juttu, mutta niin vaan oli tarpeen käydä kuulemassa senkin hyödyllisyys ihan seminaarissa saakka ennen kuin sytytti. Tarinoitahan meidän kansainvälistymisprojekti kaipaa selkärangakseen! Ei me onnistuta erottumaan maailmalla tuhannesta muusta samanlaisesta tuotteesta hokemalla ”Made in Finland” ja näyttämällä hienoja käppyröitä siihen päälle. Täytyy kertoa Tarina isolla t:llä meidän firman tuotteiden alkuperästä ja siitä, miten ne edistävät asiakkaan bisnestä, osaamista ja hyvinvointia. Täytyy vedota kuulijan tunteisiin. Ihmisiähän me kuitenkin ollaan, myös B2B –myynnissä. Tästä täytyy keskustella myyntiverkoston ensi viikon palaverissa. Pystytäänköhän me ihan itse ”käsikirjoittamaan” tarinat? Taidan kysäistä verkoston muilta jäseniltä, onko heillä kokemusta tarinoista.”

Duunarista asiantuntijaksi

Konkari.png

”Kun ammattikoulusta tulin tälle alalle töihin, en olisi osannut ajatellakaan miten paljon tällainen koneistajan duuni ehtii oman työuran aikana muuttumaan. Eihän me ihan käsipelillä olla koskaan töitä tehty, mutta kyllä nämä nykyajan teollisuusrobotit ja 3D-tulostukset olisivat parikymmentä vuotta sitten kuulostaneet ihan tieteistarinoilta. Niin sitä vaan olen minäkin oppinut käyttämään yhä monimutkaisempia laitteita, kun sellanen on eteen tuotu. Meidän firmassa on kuitenkin aina satsattu henkilöstön koulutukseen ja tiedon jakamiseen.

Nyt uusinta uutta on tällainen mentorointi, jossa konkarit ohjaavat nuorempiaan konepajan saloihin ihan kädestä pitäen. Siinä kuulemma välittyy mestarilta kisällille sellasta hiljaista tietoa, jota ei koulun penkiltä eikä ohjekirjoista löydä. Päätin itsekin lähteä mukaan tähän kokeiluun, kun ajattelin että on mukava vahvistaa tätä sosiaalistakin puolta omassa ammattitaidossa. Huomenna tutustun ensimmäiseen kisälliini ja seuraavat puoli vuotta ollaan aika tiiviisti tekemisissä.

Vähän jännittää onko minusta sittenkään ammatilliseksi isähahmoksi; riittääkö kärsivällisyys ja osaanko selittää asiat ymmärrettävästi. Onneksi meitä on muitakin aloittavia mestareita, joiden kanssa voi jakaa onnistumisia ja huolenaiheita. Ja on meillä tukitiimikin, joka toimii mestareiden työnohjaajana. ”

Koululainen tärkeän päätöksen edessä

Merkityksellinen_työ.png

”En mä kyllä olis tullut ajatelleeksi mitään metallialaa, jollen olis ite päässyt opo-tunnilla paikan päälle katsomaan, miten niitä hommia tänä päivänä tehdään. Me käytiin yrityksessä, joka valmistaa hervottoman kokoisia hakkureita, tieksä koneita, jotka pilkkoo puuta hakkeeksi, josta sitten tehdään energiaa, sellasta uusiutuvaa energiaa.

Yksi tosi rento tyyppi kuljetti meidän porukkaa tehtaalla ja toimistolla. Se kertoi, miten niitä koneita suunnitellaan ja valmistetaan. Se on tosi teknistä hommaa ja vaatii paljon tietotaitoa. Toisaalta töitä tehdään porukalla, ja siellä vaikutti olevan tosi hyvä huumori ja sellainen tasavertainen henki. Työntekijöitä ihan palkitaan siitä, jos ne huomaa jotain epäkohtia työssään ja tekevät aloitteita asioiden kehittämiseksi.

Vierailun jälkeen hain somesta vähän lisätietoa valmistavasta teollisuudesta. Ei se todellakaan ole sellaista rasvanäppihommaa, mitä alun perin kuvittelin. Itse kun tykkään näprätä tietokoneiden kanssa, mutten niin kauheasti välitä teoriaa lukea, niin tällainen älykäs teollisuus vois olla se mun tulevaisuuden ala.”

 

Tarinat ovat osa Älykkään valmistavan pk-teollisuuden ennakointityön raportointia. Edellinen kirjoitus Kasvun rattaat pyörimään kertoi pk-teollisuuden yritysten kasvun tekijöistä ja niiden tukemista vaativista toimenpiteistä.

Minna Halonen , Tiina Apilo ja Henna Sundqvist-Andberg

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa.Tässä neliosaisen sarjan viimeisessä osassa kuvataan skenaario paikallinen niukkuus sekä luodaan yhteenveto tutkimuksen keskeisistä tuloksista vastaamalla kysymykseen, mistä suomen pk-teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyky syntyy?

Paikallisen niukkuuden skenaario

Skenaarion paikallinen niukkuus maailmaan johtaa pitkälti samoja tekijöitä kuin globaali niukkuus –skenaariossa: globaalilla tasolla tarkasteltuna niukkuus koskien monia kriittisiä raaka-aineita, kuten harvinaisia maametalleja, fosforia, kuparia ja puhdasta vettä, sekä ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuvat kansainvaellukset. Paikallinen niukkuus –skenaariossa muutos nykytilanteesta tulevaisuuden maailmaan vain tapahtuu paljon hallitsemattomammin kuin globaali niukkuus –skenaariossa. Tämän seurauksena hallitukset pystyttävät raja-aitoja maiden tai unioneiden välillä rajoittamaan raaka-aineiden, kriittisten komponenttien ja ihmisten liikkuvuutta. Rajat eivät ole kokonaan kiinni, mutta globaaleista toiminnoista on tullut monella tapaa epäluotettavia ja korkean riskin omaavia. Hallitsematon muutos johtaa myös talouden jonkinasteiseen romahtamiseen, minkä seurauksena on massatyöttömyyttä ja ihmisten ostovoima on huono.

Paikallisuus tarkoittaa tässä skenaariossa korostetusti Pohjois-Eurooppaa. Tällä markkina-alueella on kova tarve korvata tuontia Pohjois-Euroopan tai EU:n ulkopuolelta (ts. raaka-aineita ja kulutushyödykkeitä, joita tänä päivänä tuodaan runsain määrin erityisesti Aasiasta). Tämän johdosta Eurooppaan rakennetaan uudelleen sellaista kulutushyödykkeiden teollista infrastruktuuria, joka täältä ehti jo lähes kadota, esimerkkeinä vaate- sekä elektroniikkateollisuus. Niukkuuden myötä tapahtuva tuotteiden hintojen nousu yhdistettynä kuluttajien ostovoiman laskuun muuttaa monella tapaa markkinoita. Monen meille tavanomaisen kulutushyödykkeen hankinnasta on tullut ostajalle investointi.

lokaali_niukkuus

Menestymisen mahdollisuudet paikallisen niukkuuden maailmassa

Suomalaiset yritykset valmistavat tässä skenaariossa kulutustuotteita paikallisille (Pohjois-Eurooppa) markkinoille. Monet yritykset ovat siis joutuneet suuntaamaan liiketoimintansa kokonaan uudelleen. Vain ketterät toimijat ovat tähän kyenneet. Heille skenaarion maailma sen sijaan tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia menestykseen. Menestymiseen vaaditaan monipuolisuutta tuotannossa (vahvan erikoistumisen sijaan) sekä kykyä kulutustuotteiden uudelleen suunnitteluun ja valmistukseen hyödyntämällä kiertotaloutta ja paikallisia raaka-aineita. Työntekijöiltä odotetaan monitaitoisuutta. Henkilöt, jotka kykenevät hyppäämään nopeasti uuteen, luomaan verkostoja, integroimaan osaamista ja teknologiaa suurempien kokonaisuuksien muodostamiseksi, ovat haluttuja ja heistä on pula.

Esimerkki suomalaisen vaateteollisuuden pk-yrityksen menestystuotteesta tässä skenaariossa on arkivaate, koska halpatuonti Aasiasta pitää korvata paikallisella tuotannolla. Teollisessa mielessä palataan monella tapaa takaisin aikaan ennen laajamittaista globalisaatiota. Arkivaatteiden lisäksi suomalaiset pk-yritykset valmistavat paikallisen niukkuuden skenaariossa kodinkoneita, käsityökaluja, kulkuvälineitä ym. tavaroita, joita Suomessa tehtiin yleisesti muutama vuosikymmen sitten. Leasingistä on monen hyödykkeen kohdalla tullut yrityksille yleinen ansaintamalli perinteisen tuotemyynnin rinnalle. Asiakaskunta on monipuolinen koostuen jälleenmyyjistä, yksittäisistä kuluttajista ja kuluttajaosuuskunnista. Kaupan digitalisaatio on muokannut markkinoinnin ja jakelukanavat uusiksi ja valmistavan teollisuuden yritykset ovat usein suoraan yhteydessä kuluttajaan ohi tukku- ja jakeluportaan.

Nopeat muutokset tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Keväällä 2015, kun lähdimme luomaan For Industry – skenaarioita, paikallinen niukkuus tuntui hyvin etäiseltä ajatukselta. Syksyllä 2015 puhe raja-aitojen rakentamisesta Euroopan ympärille tai sisälle oli jo yleinen poliittisen keskustelun aihe eri puolella Eurooppaa. Paljon on tapahtunut hyvin lyhyessä ajassa, eikä paikallinen niukkuus –skenaario tunnu tänään enää lainkaan utopistiselta – pikemminkin päinvastoin. Niin tai näin, viime vuoden tapahtumat kuitenkin opettavat, että asiat voivat muuttua hyvinkin nopeasti.

Monille on mieleen iskostunut ajatus, että muutokset ovat hitaita jolloin yrityksellä on hyvää aikaa reagoida ajoissa. Silloin, kun muutos tapahtuu megatrendien ajamana, se voikin olla hyvin hidas, vuosikymmenen tai useamman kestävä prosessi. Silloin, kun muutos tapahtuu syvän kriisin tai mullistavan teknologian seurauksena, markkinat voivat muuttua hetkessä. Historia on osoittanut, että äkilliset muutokset tarjoavat parhaat mahdollisuudet menestykseen sellaisille yrityksille, jotka ovat valmiit nopeasti reagoimaan muutokseen.

Suomen teollisuudesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa alle kymmenessä vuodessa. Se osoittaa, että teollisuuden vanhoilla toimintamalleilla ei menestytä aikaansa pidempään. Muutoksen vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Muuttuvassa toimintaympäristössä menestyvät ne, jotka reagoivat nopeasti muutoksiin sekä varautuvat tulevaisuuteen ja etsivät aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

neljä_skenaariota

 

Kaikki skenaariot vaativat muuttumaan

For Industry –skenaariotyö kuvasi neljä erilaista tulevaisuuden maailmaa, joissa kaikissa menestytään hivenen toisistaan poikkeavalla tavalla. Skenaariomaailmat on tarkoituksellisesti eriytetty toisistaan, jotta niiden erityisluonteet voidaan pelkistää. Tämän vuoksi mikään niistä tuskin toteutuu sellaisenaan, vaan jokainen skenaario sisältänee elementtejä, jotka toteutuvat joillain markkinoilla. Tällöin voidaan puhua kahden tai useamman skenaarion rinnakkaiselosta. Jokainen skenaariomaailma poikkeaa siitä maailmasta, missä me elämme tänään. Suurempia tai pienempiä muutoksia on siis odotettavissa yritysten toimintaympäristöön lähivuosina.

Työn tärkeimmät opit voi kiteyttää kahteen asiaan:

  1. Suomen pk-teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyky syntyy nopeasta reagoinnista toimintaympäristön muutoksiin
  2. Muutos on valveutuneille yrityksille suuri mahdollisuus

 

VTT:n For Industry –ennakointityö jatkuu edelleen. Tarkoituksena on näiden neljän skenaarion pohjalta viedä työtä askeleen verran lähemmäs pk-yrityksen strategiatyötä yhdessä yrityksen kanssa ja tällä tapaa parantaa yrityksen valmiuksia reagoida nopeasti muutoksiin toimintaympäristössä.

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

Artikkelisarjassa aikaisemmin ilmestyneet artikkelit

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 1 skenaario globaali kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Tuotteet ja palvelut kehitettävä asiakastarpeiden mukaisesti

Kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto on kääntynyt varovaiseen nousuun vuoden 2014 aikana, mutta vuoden 2008 huippulukemiin on vielä matkaa. Alan liiketoimintaympäristö on muuttunut kuluvalla vuosikymmenellä radikaalisti. Aasian merkitys korostuu entisestään ja Kiinasta on tulossa maailmanlaajuisesti koneenrakennuksen kärkimaa. Kiina-ilmiö voimistuu, ja tuotannon perässä lähtevät nyt myös avaintoiminnot. Yhtenä keskeisenä trendinä on high-end -tuotteiden kysynnän hiipuminen ja keskihintaisten tuotteiden kysynnän reipas kasvu etenkin kehittyvillä markkinoilla. Onko käymässä niin, että Suomessa on keskitytty tekemään tuotteita, joiden kysyntä on hiipumassa, ja maailmalla on kysyntää suomalaisten yritysten tuotteille, joita ei kannata maassamme valmistaa?

Suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden vienti on ollut tyypillisesti pienen suuryritysjoukon tehtävä. Suomessa PK-yritysten viennin osuus on ollut selvästi kilpailijamaita alhaisempi. Arvion mukaan Suomessa on noin 500–700 kone- ja metallituoteteollisuuden yritystä, joilla on potentiaalia kasvaa ja kansainvälistyä.

VTT on käynnistänyt For Industry -ohjelman, jossa kehitetään ja implementoidaan valmistavan teollisuuden uusia liiketoimintamalleja ja teknologioita. Yhtenä keskeisenä haasteena on selvittää, millä liiketoimintamalleilla ja teknologiaratkaisuilla suomalaiset PK-yritykset menestyvät vientimarkkinoilla.

Reagointiaikoja mitataan päivien sijasta tunneissa

Suomalainen konepajayritys on perinteisesti ollut insinöörivetoinen talo, jonka liiketoimintaa on lähdetty rakentamaan tuote tai teknologia edellä. Hyville ja kestäville tuotteille on aina löytynyt ostajansa, sen sijaan asiakkaan kuunteleminen tai tuotteen hinta eivät koskaan ole olleet meidän keskeisimpiä kilpailuvalttejamme. Markkinat ovat kuitenkin muuttuneet kuluvalla vuosikymmenellä nopeammin kuin olemme pystyneet muutoksiin reagoimaan. Kehittyvien maiden painoarvo niin markkina-alueina kuin tuotteiden valmistajina on korostunut. Koneenrakennuksen markkinat ovat segmentoituneet ja pirstaloituneet myös meidän vahvoilla markkina-alueillamme Länsi-Euroopassa.

Vientimarkkinoilla toimittaessa paikallinen liiketoimintaympäristö vaatimuksineen on tunnettava erityisen hyvin. Tarjottavien tuotteiden ja ratkaisujen ei aina tarvitse edustaa alan viimeisintä teknologiaa, vaan ne on mietittävä asiakkaiden ja loppukäyttäjien tarpeiden mukaisesti. Tuotteen tai palvelun hinta on useissa tapauksissa määräävä tekijä, ja asiakkaita on pystyttävä palvelemaan seitsemänä päivänä viikossa vuorokauden jokaisena tuntina, sillä reagointiaikoja mitataan päivien sijasta tunneissa.

PK-yritysten strategiatyöskentelyssä puutteita

PK-yrittäjien ja -yritysten avainhenkilöiden mukaan merkittävimmät tulevaisuuden haasteet liiketoiminnassa liittyvät yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen pitkällä aikajänteellä, oman tuote- ja palveluportfolion kirkastamiseen sekä strategisen suunnittelun ja päätöksenteon terävöittämiseen. PK-yrityksissä kansainvälistymistä pidetään välttämättömyytenä. Kansainvälistymisen haasteiksi koetaan etenkin kohdemarkkinoiden valinta, tuoteportfolio ja jakelukanavat. PK-yrityksissä on tiedostettu alan megatrendit ja muutokset, mutta yrityksissä ei ehditä reagoida muutoksiin. Aika menee jokapäiväisen operatiivisen toiminnan hoitamiseen, ja pitkäntähtäimen strateginen suunnittelu jää taustalle.

Asiakkaan tarpeet tunnettava hyvin

Tuotteen tai teknologian sijasta keskiöön on noussut asiakas, jota on mielellään palveltava koko tuotteen elinkaaren ajan. Eri asiakassegmenteillä toimivilla asiakkailla ja loppukäyttäjillä on toisistaan poikkeavia vaatimuksia, puhumattakaan eri markkina-alueilla toimivista asiakkaista ja loppukäyttäjistä. Tuotteiden ympärille kehitettyjen elinkaaripalveluiden osuus korostuu entisestään markkina-alueesta tai -segmentistä riippumatta. Teollinen internet tekee tuloaan ja samalla laajentaa, monipuolistaa ja vaikeuttaa liiketoimintamallien kehittämistä. Erään suomalaisen yrityksen palveluliiketoiminnasta vastaavan johtajan sanoin: ”Kyllä me tämän teknologian hanskaamme, mutta kuinka ihmeessä me teemme palveluista kannattavaa liiketoimintaa.”

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Erikoistutkija

Tarvitaanko teollisuutta?

Vuosikymmen sitten Kiinasta tuli päivän sana. Se tulisi olemaan koko maailman valmistuksen kehto. Muiden ei kannattaisi edes yrittää. Tyytyisivätkö kiinalaiset edes siihen rooliin? Jospa Kiina viekin koko potin? Suomessa oli menossa buumi mobiiliteknologioissa ja ohjelmistotuotannossa. Perinteinen tekeminen oli väheksyvästi savupiipputeollisuutta. Termi muokkasi mielikuvaa. Suomalaiseen innovaatiojärjestelmään kuuluvan, ison ja merkittävän organisaation edustaja yllätti minut kysymyksellä: ”Tarvitaanko Suomessa tulevaisuudessa teollisuutta?” Selvittyäni ensimmäisestä shokista tajusin kyllä kommenttiin johtaneen ajatusketjun. En silti ymmärtänyt johtopäätöstä. Kiinan edustama kaksikymmentä prosenttia maailman väestöstä on eri asia kuin Suomen promille siitä. Toisaalta hyvä promille vastaa montaa prosenttia.

Teollisuuden merkitys on Suomen hyvinvoinnille vieläkin suuri. Välittömästi ja välillisesti se työllistää noin miljoona ihmistä. Lisäksi työllisyys jakaantuu eri koulutustasoille tasaisemmin kuin monella muulla toiminnan alueella. Suomen korkeasta koulutustasosta huolimatta kaikille ei ole insinööri- tai softaeksperttityötä. Tarvitaan työtä kaikille. Palvelu- ja hoitotyön osuus on väestörakenteen muutoksen mukana kasvanut. Kansantaloudessa ei hyvinvointia voida laskea pelkästään kummankaan näistä aloista varaan. Molempia tarvitaan. Kuten tarvitaan monia muitakin aloja.

Suomalaista innovaatiojärjestelmää kehutaan maailmalla. Se on pelastanut maamme monista lamakausista ja vaikeuksista. Yhtälailla kuin suomalaisten yritysten periksiantamattomuus ja idearikkaus. Nyt on kuitenkin ilmassa selviä muutoksia. Positiivisesta suunnasta muutos näkyy yhteistyön lisääntymisenä viime vuosina. Myös yritysten ja tutkimuksen välille on muodostunut selkeitä hyötyliittoja.

Yrityshyötyjen merkitys väheni kuitenkin korkeakoulu-uudistuksessa ja tärkeäksi tulivat nopeasti akateemiset meriitit. Tohtoreita valmistuu nykyään teollisesti. Tuttavani väitöstilaisuus ajoittui yliopistossa samaan aikaan kahden muun väitöksen kanssa. Kolmessa rinnakkaisessa salissa intettiin oikein urakalla. Olemme toki päässeet lähemmäksi kansainvälistä käytäntöä. Väitös ei ole enää elämäntyön kirjaamista, vaan selkeästi ”lupa tutkia” nuorelle tutkijalle. Korkeasti koulutettujen osuuden voimakkaasta kasvusta seuraa todennäköisesti lisääntyvä akateeminen työttömyys ja monille korkeasti koulutetuille koulutusta vastaamatonta työtä. Tämä on tuhlausta, koska monesta pienestä yrityksestä puuttuu vielä se ensimmäinen koulutettu insinöörikin, tietotekniikan tuesta puhumattakaan. Pulaa on myös kielitaidosta. Vientikaupan avaaminen ilman riittävää kielitaitoa on kovan työn takana. Kielitaito yrityksissä toivottavasti kohentuu nuorten sukupolvien tullessa työmarkkinoille.

Opiskeluaikoina 80-luvulla, kun paikallista ravintolatarjontaa katsastettiin haastattelemalla kokeneempia kavereita, kysyin Tampereella sillan kupeessa olevan ravintolan maineesta. ”Tyypillisesti siellä istuu sivistynyt henkilö, joka viinilasin ääressä muotoilee pohdituista ajatuksista täydellisiä lauseita keskustelukumppanilleen. Toinen vastaa yhtä hienolla lauseella, ja kumpikaan ei tiedä mistä toinen puhuu.” Tutkimus puhuu tänään osittain teollisuuden ohi, ja ymmärrys kumpaankin suuntaan jää saavuttamatta. Ajan tasalla olevalla soveltavalla tutkimuksella ja tutkimusyhteistyöllä yritys voi saada tuotteelleen parin vuoden etumatkan kilpailijoihin verrattuna. Tämä arvio voi tuntua pieneltä, mutta nykymaailmassa se on huikea etu. Kannattaisi etsiä yhteistä kieltä.

Tutkimuslaitokset ja yliopistot voivat auttaa valmistavaa pk-teollisuutta. Entistä useampi yritys voi kansainvälistyä, kehittää tai ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Vientiä tarvitaan. Pk-teollisuuden osuus viennistä pitäisi saada nostettua viidestätoista kahteenkymmeneen viiteen prosenttiin. Se edellyttää tutkimuspanoksen kasvattamista kolmen ja neljän prosentin välille liikevaihdosta. On tärkeää saada luotua viimeisimmistä tutkimustuloksista uusia alkavia yrityksiä. Yhtä tärkeää on viedä olemassa olevien yritysten käyttöön aikaisempia tutkimustuloksia. Tutkimuksen etunojan takia jokin viisi vuotta sitten saatu tutkimustulos voi tänään olla merkittävä kilpailutekijä sen hyödyntäjälle.

Meillä on hienoja yrityksiä, joilla on potentiaalia nousta menestykseen maailmalla. Kenttä on kuitenkin jakautunut. Osa yrityksistä on keskittänyt toimintaansa liikaa isojen yritysten toimitusten varaan ja oma erikoistuminen tai omat tuotteet ovat kiireessä unohtuneet. Kun isot ovat siirtäneet toimintaansa muualle, taloudellinen pohja on romahtanut nopeasti. Pienet markkinaraot tarjoavat pk-sektorin yrityksille todellisia mahdollisuuksia. Osaaminen palkitaan isolla markkinaosuudella, kun isot yritykset eivät kyseisestä markkinasta kiinnostu. Projektitoimitukset kokonaisuuksina, huippuunsa viilattu työmenetelmä, erikoistunut konekanta, älykäs tuote ja tuotteen ja palvelun yhdistäminen teollisen internetin älytuotteeksi ovat esimerkkejä menestyksen mahdollisuuksista.

VTT:n uusi kärkiohjelma ”For Industry” katsoo teollisuuden hyötyjä sekä läheltä yritystä että akateemisesti. Lähellä yritystä tulkitaan tutkimuksen tuloksia liiketoiminnan lisäämiseksi soveltavan tutkimuksen, aktivoinnin ja innovaatioiden avulla. Tutkimuksen hyödyntämistä pk-teollisuudessa kiihdytetään uusilla toimintamalleilla. Akateemisilla tuloksilla varmistetaan, että osuutemme kansainvälisessä tutkimusmarkkinassa säilyy ja kehittyy. Tästäkin lamasta selvitään tutkimuksen ja innovaatioiden avulla. Kovalla työllä. Emme halua puhua kenenkään ohi. Tehdään työtä teollisuudelle.

 

Risto Kuivanen

Risto Kuivanen

Liiketoiminnan kehityspäällikkö