Valmistava teollisuus digimurroksessa

Digitaalisessa maailmassa tieto on valtaa ja pääomaa. Tiedon varaan voidaan rakentaa uusia palveluita, tietoa voidaan käyttää nykyisten tuotteiden kehittämiseen tai uusien tuotteiden synnyttämiseen, tiedon avulla opitaan lisää asiakkaasta ja voidaan parantaa nykyisiä asiakassuhteita tai etsiä uusia markkinoita. Perinteisesti valmistavassa teollisuudessa on totuttu myymään koneita ja laitteita. Elinkaaripalvelut kattavat pääsääntöisesti varaosamyynnin ja huoltopalvelut. Digitalisaatio muuttaa totuttuja toimintatapoja, sekä mullistaa liiketoimintaympäristöä ja toimintaa asiakasrajapinnassa.

Dataa on helppo kerätä ja tallentaa, mutta toistaiseksi sitä ei juurikaan hyödynnetä liiketoiminnan tai tuote-, palvelu- ja prosessien kehityksessä. Syynä ovat kerätyn datan hajanaisuus, vaihteleva laatu ja analysointiosaamisen puute. Yritykselle voi olla epäselvää, millaista dataa sillä on hallussaan, tai minkä datan se omistaa itse. Erimitallisia ja eri lähteistä kerättyjä tietoja on vaikea yhdistellä järkevästi. Yritys ei välttämättä tiedä minkä laatuista tai arvoista sen hallussa oleva data on.

Palveluksien muuttaminen palveluliiketoiminnaksi ja digitalisaation hyödyntäminen tässä kehityksessä on valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä ajankohtaista. Kokonaisvaltainen muutos digitaaliseen liiketoimintaan ja toisaalta tuotevalmistajasta palveluita tuottavaksi yritykseksi on iso haaste. Muutoksen merkitystä ja vaikutuksia johtamiseen, toimintoihin ja tehtäviin, osaamistarpeisiin ja yhteistyöhön niin yrityksen sisällä kuin verkostoissa on tärkeää pohtia. Tarkasteltavia kysymyksiä ovat muun muassa miten rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset sekä uuden osaamisen omaksuminen suunnitellaan ja otetaan haltuun yrityksessä niin, että ihmiset pääsevät muutokseen mukaan ja että muutos voidaan toteuttaa hallitusti. Digitalisaatio ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan ratkaisuja on syytä pohtia liiketoiminnan ja asiakkaille tuotetun lisäarvon näkökulmista.

Digitalisaatio tarjoaa myös uusia ratkaisuja ja toimintamalleja tuottavuutta ja läpimenoaikoja kehitettäessä. Suunnittelun ja tuotannon rajapinnassa on hyvä tarkastella 3D-mallien ja digitaalisen tiedon hyödyntämistä maksimaalisesti koko toimitusketjussa. Yritysten ja järjestelmien väliset rajapinnat ovat haasteellisia. On tyypillistä, että digitaalinen tiedonkulku rajapinnoissa katkeaa ja samaa tietoa syötetään eri järjestelmiin useita kertoja. Analysoimalla tiedonkulkua tilaus-toimitusprosessissa saadaan kokonaiskuva tiedonkulun yhtenäisyydestä ja voidaan arvioida puutteellisen tiedonkulun kustannusvaikutuksia kokonaistuottavuuteen.

VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston Älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymässä (SMACC) on perehdytty valmistavan teollisuuden digitalisaatiohaasteisiin etenkin pk-yritysten näkökulmasta. SMACC:n asiantuntijat ovat kehittäneet työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla yritys saa nopeasti kokonaiskuvan digitalisaation tuomista mahdollisuuksista niin liiketoiminnan kuin teknologian näkökulmista sekä selkeän etenemissuunnitelman digiloikkaan ja sen toteuttamiseen käytännössä.

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Asiakaspäällikkö

 

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki 2020 -luvulla? – Osa 5: muutos on jo käynnissä

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki viime vuonna For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa. Monesti tällaiset työt herättävät yleisössä mielenkiintoa vain hetken, jonka jälkeen raportit päätyvät arkistoon pölyttymään. Tässä tapauksessa näin ole käynyt, vaan tutkimuksen synnyttämä ”pöhinä” on edelleen käynnissä.

Pysähdyin miettimään, miksi tämä työ herättää yrityskentässä edelleen mielenkiintoa? Kenties työn kysymykset eivät käsittelekään jossain kaukana tulevaisuudessa (siis 2020-luvulla) olevia asioita vaan ne ovat ajankohtaisia monelle yritykselle jo nyt.

Skenaarioiden maailmat eivät olekaan niin etäisiä

Tutkimus loi neljä skenaariota nimiltään globaali kasvu, paikallinen kasvu, globaali niukkuus ja paikallinen niukkuus. Sanapari globaali–paikallinen viittaa valmistuksen ja markkinoiden arvoketjuihin: ovatko ne globaaleja vai paikallisia. Sanapari kasvu–niukkuus taas viittaa markkinoihin: onko siellä ajurina taloudellinen kasvu vai tuotannontekijöiden niukkuus. Kun skenaarioita lähdettiin vuosi sitten rakentamaan, elettiin vahvasti globaalin kasvun maailmassa. Esimerkiksi paikallisen niukkuuden skenaario, jossa Euroopan ympärille ja jopa sen sisälle on pystytetty ihmisten ja tavaroiden liikkumista voimakkaasti rajoittavia aitoja, tuntui hyvin etäiseltä ajatukselta. Tänään ajatus paikallisen niukkuuden maailmasta ei enää tunnu yhtään mahdottomalta eikä etäiseltä. Vastaavia merkkejä on havaittavissa myös muidenkin skenaariomaailmojen osalta. Vielä on mahdotonta sanoa, minne maailma on menossa. Muutos menneestä tulevaan on kuitenkin jo käynnissä!

 

neljä_skenaariota

Tässä blogikirjoituksessa haluan vielä nostaa esille kaksi asiaa, jotka ovat yrityksen menestyksen kannalta tärkeitä jokaisessa skenaariossa: digitalisaatio ja oma tuote. Nämä molemmat tuotiin ennakointitutkimuksen raportissa esille, mutta niiden tärkeyttä tuskin voi korostaa liikaa.

Transformaatio digitaaliseen maailmaan

Lähes kaikki puhuvat tällä hetkellä digitalisaatiosta, mutta vain harva on aidosti oivaltanut sen, kuinka suuresta transformaatiosta oikeastaan on kyse. Monelle digitalisaatio merkitsee lähinnä digitaaliteknologian integroimista tuotteisiin ja prosesseihin. Tämä itsessään ei vielä edusta digitaalista transformaatiota ja harvoin se itsessään edes riittää liiketoiminnallisen menestyksen tuomiseen yritykselle. Siihen tarvitaan teknologian lisäksi näkemys siitä, miten teknologian tuottamaa informaatiota hyödynnetään yritykselle ja sen asiakkaille arvoa tuottavalla tavalla, sekä näkemys siihen, miten kaiken tämän tulisi muuttaa yrityksen liiketoimintamallia ja liiketoimintaprosesseja. Vasta kun nämä kolme näkökulmaa – teknologia, informaatio ja liiketoiminta – on huomioitu yhdessä, digitalisaation liiketoiminnalliset hyödyt on aidosti mahdollista saavuttaa.

Oma tuote on välttämättömyys

Kaikki neljä skenaariota korostavat sitä, että menestyäkseen tulevaisuuden markkinoilla yrityksellä tulee olla oma tuote. Suomalaisen yrityksen on vaikea menestyä tulevaisuudessa puhtaasti alihankkijan roolissa olevana ns. resurssitalona. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yritys voisi vastaisuudessakin toimia myös alihankkijana. Se voi aivan hyvin tuoda tulevaisuudessakin osan yrityksen liikevaihdosta, mutta sen rinnalla yrityksellä tulee olla oma tuote tai tuotteita. Tätä portfolioajattelua ei raportissa erikseen mainittu, vaikka se taustalla olikin ajatuksena olemassa. Se, millaisilla tuotteilla tai palveluilla tulevaisuudessa sitten menestytään, riippuu jossain määrin skenaariosta. Pelkkä oma tuote ei myöskään itsessään riitä menestykseen. Ratkaisevan tärkeää menestykselle on se, miten tuote on konseptoitu ja millaisella liiketoimintamallilla se tuodaan markkinoille. Koska menestystuotteita harvoin synnytetään tyhjästä, yrityksen tulee varautua ajoissa tulevaisuuteen ja lähteä miettimään omia menestyskonseptejaan jo nyt.

Tutkimuksen loppuraportti oli alun perin englanninkielinen, mutta monien toivomuksesta loppuraportti on nyt julkaistu myös suomeksi. Voit ladata suomenkielisen raportin tästä. Työn pohjalta ollaan järjestämässä uutta yritysseminaaria. Kutsu seminaariin löytyy täältä. Pöhinä jatkuu, koska muutos on jo käynnissä.

Jaakko Paasi

Jaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

Osaammeko luoda kasvua kumppanuuksista?

Yritysten välisen yhteistyön helpoimmaksi muodoksi ajatellaan usein kahden yrityksen välistä suhdetta – kumppanuutta. Kauniista visioista ja puheista huolimatta sitä se ei välttämättä kuitenkaan ole. Kokemustemme mukaan itsenäisten yritysten sitoutuminen pitkäjänteiseen, syvälliseen yhteistyöhön yhteisten tavoitteiden ja siitä syntyvien liiketoimintahyötyjen saavuttamiseksi ei ole koskaan mutkatonta. Tiedämmekö tosiasiassa mitkä ovat tasaveroisen kumppanuuden edellytykset? Miten kumppanuuksia voidaan käytännössä rakentaa? Millaisia tukirakenteita kehitystyössä tarvitaan? Mitä asioita pitää varautua pohtimaan?

Yritysten välisen kumppanuuden rakentaminen vaatii osapuolilta luottamusta, vuorovaikutusta, uuden oppimista ja myös jostakin luopumista. Kokemustemme mukaan kumppanuuden kehittäminen vaatii tietoisia strategisia valintoja, joissa lähtökohtana on yhteinen tahtotila ja ponnistelu yhdessä asetettujen päämäärien puolesta. Saimme olla mukana kun Fastems ja JTA Connection päättivät keväällä 2014 yksissä tuumin lähteä kehittämään yhteistyösuhdettaan pienimuotoisesta resurssialihankinnasta määrätietoisesti kohti strategisempaa ja tasavertaista yhteistyösuhdetta. Kumppanuushanke toteutettiin osana Tampere Business Campuksen koordinoimaa ja Tekesin rahoittamaa rinnakkaisprojektia. Me VTT:n tutkijat toimimme projektissa yhteiskehittämistä tukevina fasilitaattoreina ja sillanrakentajina.

Aseta kumppanuuden tavoitteet

Kumppanuuden keskeisin tavoite on synnyttää merkittävää uutta liiketoimintaa ja hyötyjä molemmille osapuolille. Tavoitteisiin pääsy edellyttää tekemisten sisältöjen ja prosessien uudistamista esimerkiksi prosesseja digitalisoimalla, jotta pystytään tuottamaan asiakkaille mitattavia hyötyjä kustannustehokkaasti.  Kumppanuuksissa bisnestavoitteiden saavuttaminen edellyttää huolellista ennakkosuunnittelua ja toimituskyvyn skaalaamista sekä kapasiteetin että osaamisen suhteen. Ellei yhteistyö ole tuttua, tärkeää on myös totuttaa osapuolet ja ihmiset toimimaan verkostoituneesti, missä useampi toimija osallistuu asiakasratkaisun tuottamiseen joustavasti eri organisaatiotasoilla.

”Kumppanuus tarkoittaa yritysten keskinäistä organisoitumista, joka palvelee yhteisten päämäärien saavuttamista”

Rakenna kumppanuudet huolella

Yritysten välinen kumppanuus ei synny nimittämällä löyhästi kumppanuuteen liittyvää tekemistä kumppanuusprojektiksi. Jokaisessa uudessa kumppanuudessa on edessä uusi ja ainutkertainen tilanne, jossa aikaisemmat kokemukset ja käytetyt mallit eivät sellaisenaan takaa hyvää lopputulosta. Kumppanuusprojektit on suunniteltava ja toteutettava tavoitteellisesti ja määrätietoisesti osapuolten omien erityisten lähtökohtiensa mukaisesti räätälöityinä liiketoiminnan kehitysprojekteina. Etenemisen ja tuloksellisuuden kannalta on eduksi se, että hankkeissa on mukana osaava neutraali ulkopuolinen asiantuntija fasilitaattorina ja sillanrakentajana. Olemme rakentaneet kumppanuusprojektin neljän työpaketin muotoon:

  1. Liiketoimintasuhteen nykytilan, toimintamallien, osaamisten ja kasvumahdollisuuksien analyysi
  2. Liiketoimintamallin, yhteistyöstrategian ja prosessien muodostaminen
  3. Toimintatapojen pilotointi ja arviointi todellisissa asiakasprojekteissa
  4. Toimintatapojen vakiinnuttaminen ja jatkuva parantaminen

Ensin tunnistetaan yhteistyön lähtötilanne, hahmotellaan mahdollisia liiketoimintaideoita ja käsitellään vastavuoroisesti yhteistyön syventämisessä tarvittavat resurssit, jaettava ja hankittava osaaminen sekä erityiset kyvykkyydet, esimerkiksi se miten tekemiseen saadaan resurssitehokkuutta, virtausta ja asiakaslähtöisyyttä uudella tavalla. Alussa arvioidaan yritysten välisten sidosten nykytilanne sekä toimintatapojen, prosessien ja toimintakulttuurien yhteensopivuus.

Neljä sidosta

Kumppanuudessa yritysten välille muodostuvan neljän toisiaan täydentävän sidoksen merkitys on ymmärrettävä ja sisäistettävä. Sidokset ovat vaihdannan sidos, strateginen sidos, rakenteellinen sidos ja sosiaalinen sidos. Mielestämme hyvässä kumppanuudessa tarvitaan näitä kaikkia, ja lopputulos syntyy niiden kertolaskuna: olemassa oleva liiketoiminta (yhteistyöhistoria!), yhteinen tahtotila ja päämäärät, yhtenäiset rakenteet ja toimintatavat sekä yhteistyö ihmisten välillä. Jos yksikin näistä sidoksista puuttuu, kumppanuus ei tule onnistumaan.

Yhdessä toimineiden yritysten on helppo ideoita jopa kymmeniä uusia businessideoita. Kaikki ideat tuodaan yhteiseen pöytään, niitä arvioidaan ja parhaimmat valitaan jatkokäsittelyyn. Ensin vain pari kolme jalostetaan yksityiskohtaisemmiksi liiketoimintamalleiksi.  Myös tässä vaiheessa katsotaan ja yhdistetään osaamisia ja prosesseja niin että päästään varmasti kaikkien kannalta parempiin lopputuloksiin.

Pilotoi

Kumppanuuden kehitysprojekti on puolivalmis ilman suunnitelmien viemistä käytäntöön. Fastemsin ja JTA Connectionin kehitysprojektissa tekemistä harjoiteltiin toteuttamalla todelliset pilottitoimitukset Saksaan, Ranskaan ja Itävaltaan. Pilottitoimituksista keräsimme kokemukset talteen sekä dokumentoimme ja arvioimme ne huolellisesti.  Piloteilla yritykset pääsivät hyvään vauhtiin ja uutta tekemistä on tiedossa runsaasti. Fastemsin Esa Karppi ja JTA Connectionin Timo Ahonen olivat samaa mieltä kumppanuuden reseptistä: ensin tahtotila kirkkaaksi, sen jälkeen osaaminen jakoon, sitten kontaktipinnat kuntoon sekä prosessit virtaviivaisiksi.  Lopuksi dokumentoimme kumppanuuden rakentamismallin työkirjaksi, jolla voidaan tehostaa uusien kumppanuuksien rakentamista.

Ismo_ja_TapioIsmo Ruohomäki, erikoistutkija

Tapio Koivisto, erikoistutkija

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa.Tässä neliosaisen sarjan viimeisessä osassa kuvataan skenaario paikallinen niukkuus sekä luodaan yhteenveto tutkimuksen keskeisistä tuloksista vastaamalla kysymykseen, mistä suomen pk-teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyky syntyy?

Paikallisen niukkuuden skenaario

Skenaarion paikallinen niukkuus maailmaan johtaa pitkälti samoja tekijöitä kuin globaali niukkuus –skenaariossa: globaalilla tasolla tarkasteltuna niukkuus koskien monia kriittisiä raaka-aineita, kuten harvinaisia maametalleja, fosforia, kuparia ja puhdasta vettä, sekä ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuvat kansainvaellukset. Paikallinen niukkuus –skenaariossa muutos nykytilanteesta tulevaisuuden maailmaan vain tapahtuu paljon hallitsemattomammin kuin globaali niukkuus –skenaariossa. Tämän seurauksena hallitukset pystyttävät raja-aitoja maiden tai unioneiden välillä rajoittamaan raaka-aineiden, kriittisten komponenttien ja ihmisten liikkuvuutta. Rajat eivät ole kokonaan kiinni, mutta globaaleista toiminnoista on tullut monella tapaa epäluotettavia ja korkean riskin omaavia. Hallitsematon muutos johtaa myös talouden jonkinasteiseen romahtamiseen, minkä seurauksena on massatyöttömyyttä ja ihmisten ostovoima on huono.

Paikallisuus tarkoittaa tässä skenaariossa korostetusti Pohjois-Eurooppaa. Tällä markkina-alueella on kova tarve korvata tuontia Pohjois-Euroopan tai EU:n ulkopuolelta (ts. raaka-aineita ja kulutushyödykkeitä, joita tänä päivänä tuodaan runsain määrin erityisesti Aasiasta). Tämän johdosta Eurooppaan rakennetaan uudelleen sellaista kulutushyödykkeiden teollista infrastruktuuria, joka täältä ehti jo lähes kadota, esimerkkeinä vaate- sekä elektroniikkateollisuus. Niukkuuden myötä tapahtuva tuotteiden hintojen nousu yhdistettynä kuluttajien ostovoiman laskuun muuttaa monella tapaa markkinoita. Monen meille tavanomaisen kulutushyödykkeen hankinnasta on tullut ostajalle investointi.

lokaali_niukkuus

Menestymisen mahdollisuudet paikallisen niukkuuden maailmassa

Suomalaiset yritykset valmistavat tässä skenaariossa kulutustuotteita paikallisille (Pohjois-Eurooppa) markkinoille. Monet yritykset ovat siis joutuneet suuntaamaan liiketoimintansa kokonaan uudelleen. Vain ketterät toimijat ovat tähän kyenneet. Heille skenaarion maailma sen sijaan tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia menestykseen. Menestymiseen vaaditaan monipuolisuutta tuotannossa (vahvan erikoistumisen sijaan) sekä kykyä kulutustuotteiden uudelleen suunnitteluun ja valmistukseen hyödyntämällä kiertotaloutta ja paikallisia raaka-aineita. Työntekijöiltä odotetaan monitaitoisuutta. Henkilöt, jotka kykenevät hyppäämään nopeasti uuteen, luomaan verkostoja, integroimaan osaamista ja teknologiaa suurempien kokonaisuuksien muodostamiseksi, ovat haluttuja ja heistä on pula.

Esimerkki suomalaisen vaateteollisuuden pk-yrityksen menestystuotteesta tässä skenaariossa on arkivaate, koska halpatuonti Aasiasta pitää korvata paikallisella tuotannolla. Teollisessa mielessä palataan monella tapaa takaisin aikaan ennen laajamittaista globalisaatiota. Arkivaatteiden lisäksi suomalaiset pk-yritykset valmistavat paikallisen niukkuuden skenaariossa kodinkoneita, käsityökaluja, kulkuvälineitä ym. tavaroita, joita Suomessa tehtiin yleisesti muutama vuosikymmen sitten. Leasingistä on monen hyödykkeen kohdalla tullut yrityksille yleinen ansaintamalli perinteisen tuotemyynnin rinnalle. Asiakaskunta on monipuolinen koostuen jälleenmyyjistä, yksittäisistä kuluttajista ja kuluttajaosuuskunnista. Kaupan digitalisaatio on muokannut markkinoinnin ja jakelukanavat uusiksi ja valmistavan teollisuuden yritykset ovat usein suoraan yhteydessä kuluttajaan ohi tukku- ja jakeluportaan.

Nopeat muutokset tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Keväällä 2015, kun lähdimme luomaan For Industry – skenaarioita, paikallinen niukkuus tuntui hyvin etäiseltä ajatukselta. Syksyllä 2015 puhe raja-aitojen rakentamisesta Euroopan ympärille tai sisälle oli jo yleinen poliittisen keskustelun aihe eri puolella Eurooppaa. Paljon on tapahtunut hyvin lyhyessä ajassa, eikä paikallinen niukkuus –skenaario tunnu tänään enää lainkaan utopistiselta – pikemminkin päinvastoin. Niin tai näin, viime vuoden tapahtumat kuitenkin opettavat, että asiat voivat muuttua hyvinkin nopeasti.

Monille on mieleen iskostunut ajatus, että muutokset ovat hitaita jolloin yrityksellä on hyvää aikaa reagoida ajoissa. Silloin, kun muutos tapahtuu megatrendien ajamana, se voikin olla hyvin hidas, vuosikymmenen tai useamman kestävä prosessi. Silloin, kun muutos tapahtuu syvän kriisin tai mullistavan teknologian seurauksena, markkinat voivat muuttua hetkessä. Historia on osoittanut, että äkilliset muutokset tarjoavat parhaat mahdollisuudet menestykseen sellaisille yrityksille, jotka ovat valmiit nopeasti reagoimaan muutokseen.

Suomen teollisuudesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa alle kymmenessä vuodessa. Se osoittaa, että teollisuuden vanhoilla toimintamalleilla ei menestytä aikaansa pidempään. Muutoksen vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Muuttuvassa toimintaympäristössä menestyvät ne, jotka reagoivat nopeasti muutoksiin sekä varautuvat tulevaisuuteen ja etsivät aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

neljä_skenaariota

 

Kaikki skenaariot vaativat muuttumaan

For Industry –skenaariotyö kuvasi neljä erilaista tulevaisuuden maailmaa, joissa kaikissa menestytään hivenen toisistaan poikkeavalla tavalla. Skenaariomaailmat on tarkoituksellisesti eriytetty toisistaan, jotta niiden erityisluonteet voidaan pelkistää. Tämän vuoksi mikään niistä tuskin toteutuu sellaisenaan, vaan jokainen skenaario sisältänee elementtejä, jotka toteutuvat joillain markkinoilla. Tällöin voidaan puhua kahden tai useamman skenaarion rinnakkaiselosta. Jokainen skenaariomaailma poikkeaa siitä maailmasta, missä me elämme tänään. Suurempia tai pienempiä muutoksia on siis odotettavissa yritysten toimintaympäristöön lähivuosina.

Työn tärkeimmät opit voi kiteyttää kahteen asiaan:

  1. Suomen pk-teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyky syntyy nopeasta reagoinnista toimintaympäristön muutoksiin
  2. Muutos on valveutuneille yrityksille suuri mahdollisuus

 

VTT:n For Industry –ennakointityö jatkuu edelleen. Tarkoituksena on näiden neljän skenaarion pohjalta viedä työtä askeleen verran lähemmäs pk-yrityksen strategiatyötä yhdessä yrityksen kanssa ja tällä tapaa parantaa yrityksen valmiuksia reagoida nopeasti muutoksiin toimintaympäristössä.

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

Artikkelisarjassa aikaisemmin ilmestyneet artikkelit

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 1 skenaario globaali kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa. Tässä neliosaisen sarjan kolmannessa artikkelissa kuvataan skenaario: globaali niukkuus.

Globaalin niukkuuden skenaario

Skenaarion kuvaaman maailman taustalla on maapallon väkiluvun kasvun ja ihmisten materialistisen elämäntavan synnyttämä tilanne, missä monia uusiutumattomia raaka-aineita ei enää ole saatavilla kohtuulliseen hintaan. Harvinaiset maametallit, fosfori ja kupari ovat esimerkkejä näistä aineista. Monin paikoin on myös pula puhtaasta vedestä. Niukkuus kriittisistä tuotannon raaka-aineista on monessa maassa johtanut tilanteeseen, jossa nämä luonnonvarat ovat joko hallituksen tai jättimäisten globaalien yritysten omistuksessa ja hallinnassa. Luonnonvarojen niukkuudesta on tullut maailmantaloutta ja markkinoita ohjaava tekijä.

Globaalissa maailmassa tuotannon arvoketjut kuin myös markkinat ovat digitalisaation ansiosta aidosti maailmalaajuisia ja kilpailu on erittäin kovaa. Myös työvoiman markkinat toimivat globaalisti. Erityisesti huippuosaajien liikkuvuus on korkea. Monet yritykset kärsivätkin osaavan työvoiman pulasta. Ihmisiä liikkuu massoittain maasta toiseen myös ilmastonmuutoksen seurauksena. Usealle yritykselle nämä kansainvaellukset ovat keskeinen liiketoiminnan ajuri, koska nämä ihmiset tarvitsevat uudessa kotimaassaan monenlaisia perustarvikkeita, asuntoja, kulkuvälineitä jne.

Niukkuus johtaa siihen, että kertakäyttökulutus jää historiaan ja fokus siirtyy tuotteiden laatuun ja kestävyyteen. Kiertotalous ja sen tehokas hyödyntäminen on muuttunut kauniista periaatteesta arjen välttämättömyydeksi. Kuluttajat suosivat ympäristöä säästäviä, kestäviä tuotteita. Ostohinnalla on edelleen merkitystä, mutta kuluttajien päähuomio on tuotteen elinkaarikustannuksissa.

globaali_niukkuus

 

Pk-yrityksen menestystekijät globaalin niukkuuden maailmassa

Tuotantoresurssien tehokas hyödyntäminen on keskeinen menestystekijä suomalaiselle pk-yritykselle. Se ei tietenkään itsessään tee tuotteista houkuttelevia, mutta se mahdollistaa tuotteiden saamisen globaaleille markkinoille järkevään hintaan. Resurssien tehokas hyödyntäminen merkitsee ensisijaisesti korkean jalostusarvon tuotteita suomalaisista raaka-aineista, kiertotalouden hyödyntämistä myös komponenttitasolla ja digitalisaation hyödyntämistä resurssien käytössä. Partneroituminen globaalien suuryritysten ja osaamisklustereiden kanssa on myös tärkeää – ei pelkästään markkinamielessä vaan myös tuotannontekijöiden saatavuuden näkökulmasta. Kansainvälisen myynnin kova osaaminen on pk-yritykselle elinehto, jotta se erottuu ja pärjää globaalissa kilpailussa.

Tapanani tässä artikkelisarjassa on ollut antaa esimerkkituote vaateteollisuuden alalta, millä suomalainen pk-toimija voi menestyä kyseisessä tulevaisuuden maailmassa. Globaali niukkuus –skenaariossa tällainen tuote on erittäin hyvin kulutusta kestävä vaate. Koska pk-yrityksen pitää globaalissa maailmassa erikoistua kapealle sektorille ja tarjota korkean jalostusarvon tuotteita, kyseeseen tulee kovaan käyttöön tarkoitetut ammatti- tai harrasteasut, esimerkkinä palomiehen asu.

Globaalin niukkuuden skenaarion liiketoimintamalleja

Esimerkki liiketoimintamallista, joka voi tarjota työtä monelle pk-yritykselle, on tuotantolaitteiden modernisointi. Siinä yritys tarjoaa asiakkaille palveluna investointilaitteiden tai järjestelmien eliniän jatkamista. Käytännössä tämä voi merkitä älykkyyden ja automaation lisäämistä vanhaan, alhaisen automaatioasteen laitteeseen tai jotain muuta laitteen toiminnallisuuden päivitystä. Tällainen modernisointi on jo tätä päivää, ja liiketoimintamallina se on relevantti kaikissa For Industy –skenaariotyön tulevaisuuden maailmoissa. Globaalissa niukkuudessa modernisoinnin merkitys vain korostuu yli muiden. Jotta yritys pärjää modernisoijana globaaleilla markkinoilla globaalissa kilpailussa, sen tulee erikoistua ja hankkia itselleen kapean alueen huippuosaaminen. Yrityksen tulee myös panostaa kansainvälisten myyntikanavien luomiseen ja pk-verkostoon tarjoaman toteutuksessa.

Skenaariosta globaali niukkuus voi tunnistaa elementtejä, jotka näkyvät monella tapaa meidänkin ajassamme. Me puhumme jo nyt kestävän kehityksen periaatteista ja kiertotaloudesta. Olennaisena erona nykyhetken ja skenaarion kuvaaman tulevaisuuden maailman välillä on kuitenkin, että sille, mikä meille on tänään vielä enemmän tai vähemmän vapaaehtoista, ei vuonna 2025 ole vaihtoehtoa. Niukkuus ei tuolloin ole ihmisten valinta.

Useimmat yritykset joutuvat niukkuuden maailmassa miettimään liiketoimintansa ja sen mallit uusiksi. Menestyminen on tässäkin maailmassa mahdollista, mutta ei entisin eväin. Koska tuotannontekijöiden niukkuus tulee hyvin korkealla todennäköisyydellä hallitsemaan alaa jollain aikavälillä, yritysten tulee siihen varautua ja tehdä ajoissa liiketoimintaansa tarvittavat muutokset.

 

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

Artikkelisarjan ensimmäiset osat ilmestyivät otsikoilla

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 1 skenaario globaali kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Artikkelisarjan viimeinen osa ilmestyy otsikolla:

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 1: skenaario globaali kasvu

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

Kilpailukyky ei synny ainoastaan käytännön osaamisesta. Aktiivinen liiketoiminnan tulevaisuuden kehittäminen on nostettavaksi osaksi Suomen pk-teollisuuden toimintaa.  VTT teki For Industry  -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa.

Neljä skenaariota

Skenaariot laadittiin kahden kirjallisuustutkimuksen pohjalta tunnistetun, tulevaisuuden liiketoimintaympäristöä kuvaavan avainsanaparin avulla: globaali-lokaali ja kasvu-niukkuus. Sanapari globaali–lokaali viittaa valmistuksen arvoketjuihin: ovatko ne globaaleja vai paikallisia. Sanapari kasvu–niukkuus viittaa markkinoihin: onko siellä ajurina taloudellinen kasvu vai tuotannontekijöiden esimerkiksi raaka-aineiden niukkuus. Sanaparien mukaiset skenaariot ovat seuraavat: globaali kasvu, paikallinen kasvu, globaali niukkuus ja paikallinen niukkuus. Tässä neliosaisen sarjan ensimmäisessä artikkelissa keskitytään skenaarioon globaali kasvu.

Globaalin kasvun skenaario

Skenaario globaali kasvu kuvaa tulevaisuuden digitalisoitunutta vapaakaupan maailmaa, jossa markkinat ja tuotannon arvoketjut ovat aidosti globaaleja. Markkinoilla, erityisesti Aasiassa, on runsaasti ostovoimaisia asiakkaita. Vaikka me elämme tälläkin hetkellä maailmassa, jota voi kuvata sanaparilla globaali-kasvu, skenaarion kuvaama tulevaisuuden maailma poikkeaa monella tapaa nykyisestä. Digitalisaatio on muuttanut liike-elämän kaikkia osa-alueita. Markkina- ja tuotantotieto on reaaliaikaista ja toimintojen fyysisen sijainnin merkitys on vähentynyt entisestään. Kilpailu on erittäin kovaa. Ostovoimaiset asiakkaat ovat hyvin markkina- ja trenditietoisia. Internetin, sosiaalisen median ym. kanavien kautta uudet trendit syntyvät, voimistuvat ja kuolevat pois nopeasti. Markkinat ovat toisaalta myös voimakkaasti jakautuneet. Yhtenäiskulttuurista ei voi puhua markkinoiden millään alueella.

globaali_kasvu

Pk-yrityksen mahdollisuudet globaalin kasvun skenaariossa

Skenaarion maailmassa menestyminen edellyttää pk-yritykseltä keskittymistä kapeille erikoismarkkinoille, jotka eivät kiinnosta jättiyrityksiä tai joilla toimiminen edellyttää yritykseltä erityistä ketteryyttä. Menestyäkseen näillä erikoismarkkinoilla yrityksen tulee tuntea hyvin asiakkaan tarpeet ja kyetä reagoimaan nopeasti muutoksiin markkinoilla ja asiakastarpeissa. Globaaleilla markkinoilla laatu ei enää muodosta kilpailuetua vaan tuotteen korkea laatu on vasta perusedellytys sille, että pääsee kyseisille markkinoille. Tuotteen tulee myös olla helposti myytävä ja käytettävä. Tuotantomielessä yrityksen tulee kyetä nopeaan vasteeseen, piensarja- tai pienerätuotantoon.

Vaikka kauppaa käydään pitkälti verkkokaupan kautta myös yrityksiltä-yrityksille liiketoiminnassa, henkilökohtaisella kansainvälisellä myyntityöllä on ratkaiseva rooli kauppojen syntymisessä. Ilman henkilökohtaista kontaktia on digitaalisessa kovan kilpailun maailmassa äärimmäisen vaikea erottautua.

Minkälaisella tuotteella sitten menestytään kuvatussa tulevaisuuden maailmassa? Käytän esimerkkiä vaateteollisuudesta. Vaikka kyseinen teollisuus on Suomessa tällä hetkellä heikossa tilassa, tämä ei tarkoita sitä, ettei se voisi kukoistaa uudelleen tulevaisuudessa. Skenaariossa globaali kasvu suomalainen pk-yritys valmistaa puettavan teknologian tuotteita maailmanlaajuisille erikoismarkkinoille, esim. tukemaan tehdastyöläisiä heidän työhön perehdyttämisessä. Puettava teknologia on korkean teknologian erikoistunut tuote, joka mahdollistaa asiakkaalle kokonaisvaltaisen palvelun tai ratkaisun hänen tarpeeseensa.

Globaalin kasvun liiketoimintamallit

Liiketoimintamallien osalta menestyvät sellaiset vaihtoehdot, jotka tarjoavat asiakkaille täyden avaimet käteen -ratkaisun hänen tarpeeseensa. Ratkaisut hinnoitellaan ja myydään usein kokonaispalveluna tai takuuperusteisenä, missä asiakas maksaa toimintavarmuudesta tai käytettävyydestä. Esimerkiksi jonkin tuotantokoneen kohdalla asiakas voi maksaa siitä, että hänellä on laite toiminnassa 8600 h vuodessa. Jokainen tunti tästä pois alentaa myyjän saamaa hintaa. Globaalin kasvun -maailman liiketoimintamallit korostavat korkeaa teknologista ja liiketoiminnallista osaamista sekä globaalien yritysverkostojen ja osaamisklustereiden roolia tarjoaman kehittämisessä ja toteutuksessa.

Yllä kuvattu on jossain määrin totta jo tänään. Vuoden 2025 maailman olennaisimpana erona nykyhetkeen on se, että kilpailu asiakkaista on tuolloin paljon kovempaa kuin nyt. Yrityksen tulee menestyäkseen olla monella osa-alueella pikkuisen parempi kuin tällä hetkellä. Onneksi kehittyminen on mahdollista!

 

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

 

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

 

Artikkelisarjan seuraavat osat ilmestyvät otsikoilla:

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus

Keskustelu digitalisaatiosta ja tuottavuudesta vaatii konkretiaa

Suomalainen vientiteollisuus ja koko kansantalous elää nyt haasteellisia aikoja. Poliitikot ja yritykset peräänkuuluttavat kilpailukyvyn parantamista yksikkötyökustannusten pienentämisellä, johon on tarjottu lääkkeeksi tuottavuusloikkaa mm. työaikaa pidentämällä. Tuottavuudella on toinenkin puoli – mitä tehdyllä työllä saadaan aikaan. Tehdäänkö tuotteeseen tai prosessiin arvoa lisäävää työtä – vai hukkaa, joka ilmenee turhina muutoksina, uudelleensuunnitteluna ja valmistuksena, tiedon etsimisenä, odotteluna ja tuotteina, jotka eivät vastaa laatuvaatimuksia ja asiakastarpeita.

Digitalisaatiota tarjotaan taikasanaksi tuottavuuden kehittämiseen nimenomaan työn tuotosten näkökulmasta. Arvoa ei luoda tekemällä vääriä asioita suuremmalla teholla tai volyymillä – on nähtävä ero työn tehokkuudella ja vaikuttavuudella. Digitalisaatiolla voidaan vähentää hukkaa ja niukasti arvoa lisäävää ihmistyötä. Enemmän arvoa luova työ on todennäköisesti myös tekijälleen mielekkäämpää ja palkitsevampaa. Keskustelu digitalisaatiosta on kuitenkin suurelta osin jäsentymätöntä ja kovin yleisellä tasolla.

Teollisuuden digitalisaation konsepteja

Valmistavan teollisuuden digitalisaatioon liitetään konsepteja, kuten teollinen internet, asioiden internet (IoT), robotisoituminen, Teollisuus4.0 (Industrie4.0, Saksa). Nämä ovat ylätason konsepteja, joiden konkretisointi vaatii käsitteellistämistä ja mallintamista tietyssä teollisessa kontekstissa. Toisaalta esim. Saksan teollisuuden mallit eivät sellaisinaan istu Suomen teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Näihin konsepteihin liittyvä keskustelu on myös keskittynyt suureksi osaksi fyysisiin tuotteisiin, tuoteyksilöiden valmistukseen, tuotantojärjestelmiin, materiaalivirtaan, logistiikkaan, kunnonvalvontaan ja kunnossapitoon. Saksan Industrie4.0 konseptissa teollisen internetin, se miten laitteet, tuotteet ja järjestelmät kommunikoivat internetissä lisäksi keskeisiä ovat vertikaalinen ja horisontaalinen ulottuvuus. Vertikaalinen sisältää valmistuksen integraation tuotannonohjaukseen ja liiketoiminnan johtamiseen. Horisontaalinen ulottuvuus koskee monimutkaisia arvoverkkoja. Näiden lisäksi olennaiseksi ulottuvuudeksi nähdään myös tämän kokonaisuuden ”virtuaalinen kaksonen”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksilöidyt tuotteet, operaatiot, välineet ja älykkäät järjestelmät sekä ihmisten toiminta suunnitellaan, konfiguroidaan ja optimoidaan virtuaalisesti mallipohjaisesti. Fyysisen maailman operaatioista saadaan jatkuvaa palautetta virtuaalimaailmaan. Tuotteen elinkaaren hallinta (PLM) nähdään konseptina ja teknologiana, jolla hallitaan virtuaalinen puoli elinkaaresta.

Hypestä eteenpäin

Digitalisaatiota on tehty teollisuudessa jo pitkään. Mikä tässä on uutta? Tällä hetkellä teollisen internetin ja esineiden internetin ympärillä on menossa kova ”hypetys”. On kuitenkin riski, että siitä ei päästä etenemään kohti todellista soveltamista ja arvon luontia. Näin on aikaisemmin käynyt mm. virtuaalitodellisuudelle (VR), joka tosin on parhaillaan kokemassa renessanssia osittain johtuen teknologian kypsymisestä ja halventumisesta.

Keskeisiä juurisyitä uusien teknologioiden soveltamisen hitauteen ovat käsitteellinen hämäryys sekä epäselvä yhteys liiketoimintahyötyihin. Käsitteellinen hämäryys tarkoittaa sitä, että ei osata toisaalta hahmottaa miten uusi teknologia liittyy liiketoimintaprosesseihin, eikä toisaalta nähdä sitä monimutkaisuutta mihin kaikkeen uuden teknologian implementointi tulee vaikuttamaan. Digitalisaation ”uutuus” ilmenee jatkossa sen kokonaisvaltaisuuden ja kompleksisuuden kautta. Teoreettiset mallit ja systemaattiset kehitysmenetelmät auttavat jäsentämään näitä uusia monimutkaisia yhteyksiä liiketoimintahyötyihin sekä tarvittaviin muutoksiin. Soveltava tutkimus ja yhteiset kehityshankkeet auttavat yrityksiä ottamaan askeleita digitalisaation polulla.

Digitalisaatiota tulee tarkastella osana yritysten uudistuvia liiketoimintamalleja. Liiketoiminnan tarpeiden on oltava muutoksen ajureina, ei IT-hallinnon tai teknologiakehittäjien intohimot. Digitalisaatio ei ole vain yhden organisaation toiminnon tai osaston asia, vaan se koskee kaikkia näitä yhdessä. Siten kustannuksetkaan eivät saa kohdistua kapeasti vain yhdelle toiminnolle. Digitalisaatiota tulisi tarkastella strategisena muutoksena ja investointina, joka maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä. Sen arvoa ei ole kuitenkaan helppo mitata vain rahassa. Se luo arvoa ja parantaa tuottavuutta, kun sitä käytetään integroituna yrityksen liiketoimintaan. Integroidun teollisen internetin systeemisiä vaikutuksia teknologiaan, prosesseihin, tiedonhallintaan, organisaatiorakenteisiin ja johtamiseen ei pidä kuitenkaan unohtaa.

Digitalisaatio on murros, joka on verrattavissa aikaisempiin teollisiin vallankumouksiin kuten mekanisointi, sähköistys ja massatuotanto, tietotekniikka ja automatisointi. Se vaatii hyvää johtajuutta, uusia prosesseja, ihmisten osallistamista, uudenlaista osaamista ja asennetta kaikilta toimijoilta, motivaatiota ja palkitsemista, valmiutta jakaa myös keskeneräistä tietoa, mutta ennen kaikkea ylimmän johdon sitoutumista muutoksen läpi vientiin.

Simo-Pekka_LeinoSimo-Pekka Leino

Erikoistutkija

 

 

 

 

 

Artikkelin toinen osa ilmestyy otsikolla: Tuotemalli keskiöön valmistavan teollisuuden digitalisaatiossa