Kasvun rattaat pyörimään

Tunnistimme älykkään valmistavan pk-teollisuuden kolme kasvun tekijää: rohkeuden ajatella isosti, hieno duuni ja arvoa asiakkaalle. Näiden avulla pk-yritykset tarttuvat nykytilan haasteisiin, muuttavat trendien mahdollisuudet liiketoiminnaksi ja ottavat uusimmat teknologiat käyttöön.

Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät -hankkeen lopputulokseksi ja tavoitevisioksi vuodelle 2030 kiteytyi: pk-yritysten kasvu kansainvälisiksi menestyjiksi, jotka luovat yhdessä Suomeen talouskasvua ja hyvinvointia. Teimme mielenkiintoisen ennakointimatkan yhdessä haastateltujen ja työpajoihin osallistuneiden pk-yrittäjien ja heitä tukevien sparrausorganisaatioiden edustajien kanssa. Kasvuntekijöiden tunnistamisen lisäksi muodostimme keskeisten toimijoiden yhteisen näkemyksen tarvittavista toimenpiteistä

 ÄlykäsPk_trendit_haasteet_mahdollistajat

 

”Valmistavan teollisuuden työnantajamielikuva on huono verrattuna modernimpiin toimialoihin” (pk-yrittäjä)

Keskeisiksi muutostarpeiksi nousivat asenteet, ei pelkästään yrittäjien asenteet kasvuun, uuden teknologian omaksumiseen ja kansainvälistymiseen, vaan myös siihen millaisena valmistava teollisuus nähdään alana, työpaikkana ja sijoituskohteena. Alan vetovoimaisuus ja imago vaikuttavat monella tasolla, niin koulutukseen hakeutumiseen kuin t&k-rahoituksen myöntämiseen.

Asennemuutosta vaatii myös tuotantokeskeisyydestä asiakasarvon luomiseen siirtyminen. Kuinka muutosta voidaan tukea? Nopeat teknologia-, kv- ja liiketoiminta-mallikokeilut tunnistettiin keinoiksi kasvun polulla. Kasvuun tarvitaan rohkeutta ja kokeilunhalua, oikea-aikaista ja oikeanlaista tukea sekä sparrausta, sopivia kumppaneita ja innostavia esimerkkejä.

Monet toimenpiteet ovat toteutettavissa jo nyt; teknologia on pitkälle valmista, kuten teollinen internet, 3D-tulostus, joustava automaatio, monenlaista tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen on saatavilla ja verkostoja on monissa paikoissa muodostumassa.

Rohkeus ajatella isosti

Rohkeus_ajatella_isosti_ratas.png

Isosti ajatteleminen tarkoittaa kasvun nälkää, visionäärisyyttä ja riskinottoa. Se käsittää uusien asioiden kokeilua, uudenlaista johtamista ja yhdessä verkostossa tekemistä. Kasvu on mahdollista digitaalisuuden ja kansainvälistymisen kautta, ja vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä.

Pk-yritys tarvitsee selkeän kasvutavoitteen ja -strategian. Yrittäjän kannattaa käyttää kasvun ja liiketoiminnan uudistamisen sparrausapuna yrityksen hallitusta, tukiorganisaatioita ja vertaisverkostoja. Verkostoissa opitaan ja jaetaan esimerkkejä ja tarinoita kasvun keinoista.

Globaali kilpailu ja digitalisaatio haastavat uudistamaan liiketoimintamalleja. Toimintaympäristön, tuotantoketjun ja asiakastarpeen muutokset tapahtuvat nopeasti, mikä edellyttää jatkuvaa hereillä oloa sekä reagointikykyä.

Kokeilut soveltuvat digiratkaisujen käyttöönottoon, kansainvälisillä markkinoilla etenemiseen sekä nykyisten tai uusien asiakkaiden kohtaamien ongelmien ratkaisemiseen. Nopeilla kokeiluilla tulee olla myös mahdollisuus epäonnistua (Fail fast), mikä mahdollistaa resurssien uudelleensuuntaamisen ja tehokkaamman hyödyntämisen. Ideointi, kokeilut ja epäonnistumisen sietäminen kuuluvat innovatiivisen yrityksen kulttuuriin.

Digitaalisaatio mahdollistaa valmistuksen korkean kustannustason maassa edellyttäen kuitenkin siirtymistä osaoptimoinnista koko tuotantoketjun tehostamiseen. 3D-tulostus ja joustava automaatio tekevät pienten sarjojen valmistuksen kilpailukykyiseksi Suomessa tulevaisuudessa.

Hieno duuni

Hieno_duuni_ratas.png

Alan vetovoima toimii mahdollistavana tekijänä yritysten kehitykselle ja menestykselle. Vetovoimainen ala näyttäytyy ammattiylpeyttä kokevien työtekijöiden ja koulutukseen hakeutuvien nuorten määrässä. Ala houkuttelee sekä yksityisiä että julkisia kasvurahoituksen tarjoajia.

Merkityksellinen työ korostuu uusien työntekijäsukupolvien vaatimuksissa; mahdollisuus toteuttaa itseään, monipuolinen työnkuva, työpaikan innovatiivinen imago ja toimialan yhteiskunnallinen, kestävän kehityksen mukainen toiminta. Tämä tarkoittaa muun muassa vastuuta koko tuotantoketjusta.

Perheyrityshenki on pk-yritysten voimavara. Vetovoimaisten kotimaisten ja ulkomaisten kumppanuus-yritysten kautta pk-yritykset saavat lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Valmistavan teollisuuden työnkuvat uudistuvat digitalisaation, automaation ja robotisaation myötä. Joustava automaatio mahdollistaa ihmisen ja robotin yhteistyön. Osa nykyisistä työtehtävistä katoaa ja osa työsuhteista muuttuu keikkaluontoiseksi projektityöksi, kun taas tietointensiiviset työt ja asiantuntijuus korostuvat. Tulevaisuuden työelämässä ryhmätyö, viestinnällinen osaaminen, kokonaisuuksien hallinta, asiantuntijuuden ja johtajuuden merkitys kasvaa. Pk-yrityksen kansainvälistyessä monikulttuuristen ja kielellisten valmiuksien merkitys korostuu.

Pk-yrityksen kasvuun tarvitaan useiden erilaisten osaamisten ja uusien roolien omaksumista. Hyvällä työpaikalla työntekijöille annetaan vastuuta ja työntekijät ottavat vastuuta, mikä edellyttää molemminpuolista luottamusta. Erilaisia henkilökohtaisia urapolkuja tuetaan, mikä osaltaan tarkoittaa koulutukseen ja työssä oppimiseen panostamista. Mestari-kisällitoimintatapa ja oppisopimukset yleistyvät pk-yrityksissä muiden koulutusmuotojen rinnalla.

Arvoa asiakkaalle

Arvoa_asiakkaalle_ratas.png

”..ymmärtäkää asiakkaan liiketoimintaa. Tehkää yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Ja uskokaa itseenne”, (terveiset suomalaisille pk-yrityksille, tukiorganisaation edustaja).

Arvoverkostot ja ekosysteemit luovat globaalin talouden perustan. Tuotteiden ja palveluiden lisäksi tieto ja osaaminen liikkuvat monensuuntaisesti erilaisissa liiketoiminta- ja vuorovaikutussuhteissa. Asiakasarvon luominen pitää olla menestyvän yrityksen kaiken toiminnan ytimessä.

Nopeasti muuttuviin ja eriytyviin asiakastarpeisiin vastataan kustannustehokkaasti uudenlaisella joustavalla tuotannolla ja massaräätälöinnillä, jolloin pk-yritysten piensarjaosaaminen saa uuden muodon. Toimitusvarmuus ja laadun tuottokyky ovat ehdoton edellytys kansainvälisillä markkinoilla menestymiseen.

Parhaaseen asiakasarvon luontiin tarvitaan koneiden, laitteiden ja palveluiden käyttö- ja käyttäjäymmärrystä. Antureilla kerättävä tieto sekä data-analytiikka auttavat käyttötilanteen ymmärtämisessä. Lisäksi tarvitaan tietoa käyttäjäkokemuksesta, jota saadaan havainnoimalla ja keskustelemalla käyttäjien ja asiakkaiden kanssa.

Asiakassuuntautuneessa yrityksessä vuorovaikutus asiakkaan kanssa tapahtuu kaikilla tasoilla. Jatkuva yhteistyö ja yhdessä kehittäminen varmistavat, että tuotteet ja palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita. Asiakastarve ohjaa toimintaa ja kehittämistä. Tuntemalla hyvin toimintaympäristö ja ennakoimalla asiakkaiden asiakkaiden sekä kilpailijoiden haasteita pystytään tarjoamaan tulevaisuuden haluttuja ratkaisuja.

Tukitoimia potentiaalisten kasvukykyisten ja – haluisten yritysten avuksi

Pk-yrityksen ei tarvitse selviytyä yksin kasvunpolullaan. Useat tukiorganisaatiot, kuten nykyinen TeamFinland, alueelliset kehittämisyhtiöt, kauppakamarit ja tutkimus- ja kehitysorganisaatiot tarjoavat lukuisia tukia ja palveluita. Näitä toimijoita varten kokosimme seuraavan viiden kohdan listan. Palvellakseen paremmin kaikissa toimintatavoissa ja viestinnässä on muistettava pk-lähtöisyys eli puhutaan yrittäjien kieltä, huomioidaan arjen kiire sekä alueellisuus.

Toimenpidesuositukset.png

Toivomme, että tämä työ herättää keskustelua ja yhdistää pk-yrityksiä sekä heidän sparraus-organisaatioitaan miettimään kasvua uusista näkökulmista.

VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston Älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymä SMACC on yksi tällainen sparrauskumppani, joka tarjoaa vertaisverkostoja, kehityskumppanuutta ja yhdistää pk-yrityksiä ja tukiorganisaatioita.

tiina apilo

Tiina Apilo, erikoistutkija, @TiinaApilo

henna

Henna Sundqvist-Andberg, erikoistutkija

 

@AlykasPk

Osaammeko luoda kasvua kumppanuuksista?

Yritysten välisen yhteistyön helpoimmaksi muodoksi ajatellaan usein kahden yrityksen välistä suhdetta – kumppanuutta. Kauniista visioista ja puheista huolimatta sitä se ei välttämättä kuitenkaan ole. Kokemustemme mukaan itsenäisten yritysten sitoutuminen pitkäjänteiseen, syvälliseen yhteistyöhön yhteisten tavoitteiden ja siitä syntyvien liiketoimintahyötyjen saavuttamiseksi ei ole koskaan mutkatonta. Tiedämmekö tosiasiassa mitkä ovat tasaveroisen kumppanuuden edellytykset? Miten kumppanuuksia voidaan käytännössä rakentaa? Millaisia tukirakenteita kehitystyössä tarvitaan? Mitä asioita pitää varautua pohtimaan?

Yritysten välisen kumppanuuden rakentaminen vaatii osapuolilta luottamusta, vuorovaikutusta, uuden oppimista ja myös jostakin luopumista. Kokemustemme mukaan kumppanuuden kehittäminen vaatii tietoisia strategisia valintoja, joissa lähtökohtana on yhteinen tahtotila ja ponnistelu yhdessä asetettujen päämäärien puolesta. Saimme olla mukana kun Fastems ja JTA Connection päättivät keväällä 2014 yksissä tuumin lähteä kehittämään yhteistyösuhdettaan pienimuotoisesta resurssialihankinnasta määrätietoisesti kohti strategisempaa ja tasavertaista yhteistyösuhdetta. Kumppanuushanke toteutettiin osana Tampere Business Campuksen koordinoimaa ja Tekesin rahoittamaa rinnakkaisprojektia. Me VTT:n tutkijat toimimme projektissa yhteiskehittämistä tukevina fasilitaattoreina ja sillanrakentajina.

Aseta kumppanuuden tavoitteet

Kumppanuuden keskeisin tavoite on synnyttää merkittävää uutta liiketoimintaa ja hyötyjä molemmille osapuolille. Tavoitteisiin pääsy edellyttää tekemisten sisältöjen ja prosessien uudistamista esimerkiksi prosesseja digitalisoimalla, jotta pystytään tuottamaan asiakkaille mitattavia hyötyjä kustannustehokkaasti.  Kumppanuuksissa bisnestavoitteiden saavuttaminen edellyttää huolellista ennakkosuunnittelua ja toimituskyvyn skaalaamista sekä kapasiteetin että osaamisen suhteen. Ellei yhteistyö ole tuttua, tärkeää on myös totuttaa osapuolet ja ihmiset toimimaan verkostoituneesti, missä useampi toimija osallistuu asiakasratkaisun tuottamiseen joustavasti eri organisaatiotasoilla.

”Kumppanuus tarkoittaa yritysten keskinäistä organisoitumista, joka palvelee yhteisten päämäärien saavuttamista”

Rakenna kumppanuudet huolella

Yritysten välinen kumppanuus ei synny nimittämällä löyhästi kumppanuuteen liittyvää tekemistä kumppanuusprojektiksi. Jokaisessa uudessa kumppanuudessa on edessä uusi ja ainutkertainen tilanne, jossa aikaisemmat kokemukset ja käytetyt mallit eivät sellaisenaan takaa hyvää lopputulosta. Kumppanuusprojektit on suunniteltava ja toteutettava tavoitteellisesti ja määrätietoisesti osapuolten omien erityisten lähtökohtiensa mukaisesti räätälöityinä liiketoiminnan kehitysprojekteina. Etenemisen ja tuloksellisuuden kannalta on eduksi se, että hankkeissa on mukana osaava neutraali ulkopuolinen asiantuntija fasilitaattorina ja sillanrakentajana. Olemme rakentaneet kumppanuusprojektin neljän työpaketin muotoon:

  1. Liiketoimintasuhteen nykytilan, toimintamallien, osaamisten ja kasvumahdollisuuksien analyysi
  2. Liiketoimintamallin, yhteistyöstrategian ja prosessien muodostaminen
  3. Toimintatapojen pilotointi ja arviointi todellisissa asiakasprojekteissa
  4. Toimintatapojen vakiinnuttaminen ja jatkuva parantaminen

Ensin tunnistetaan yhteistyön lähtötilanne, hahmotellaan mahdollisia liiketoimintaideoita ja käsitellään vastavuoroisesti yhteistyön syventämisessä tarvittavat resurssit, jaettava ja hankittava osaaminen sekä erityiset kyvykkyydet, esimerkiksi se miten tekemiseen saadaan resurssitehokkuutta, virtausta ja asiakaslähtöisyyttä uudella tavalla. Alussa arvioidaan yritysten välisten sidosten nykytilanne sekä toimintatapojen, prosessien ja toimintakulttuurien yhteensopivuus.

Neljä sidosta

Kumppanuudessa yritysten välille muodostuvan neljän toisiaan täydentävän sidoksen merkitys on ymmärrettävä ja sisäistettävä. Sidokset ovat vaihdannan sidos, strateginen sidos, rakenteellinen sidos ja sosiaalinen sidos. Mielestämme hyvässä kumppanuudessa tarvitaan näitä kaikkia, ja lopputulos syntyy niiden kertolaskuna: olemassa oleva liiketoiminta (yhteistyöhistoria!), yhteinen tahtotila ja päämäärät, yhtenäiset rakenteet ja toimintatavat sekä yhteistyö ihmisten välillä. Jos yksikin näistä sidoksista puuttuu, kumppanuus ei tule onnistumaan.

Yhdessä toimineiden yritysten on helppo ideoita jopa kymmeniä uusia businessideoita. Kaikki ideat tuodaan yhteiseen pöytään, niitä arvioidaan ja parhaimmat valitaan jatkokäsittelyyn. Ensin vain pari kolme jalostetaan yksityiskohtaisemmiksi liiketoimintamalleiksi.  Myös tässä vaiheessa katsotaan ja yhdistetään osaamisia ja prosesseja niin että päästään varmasti kaikkien kannalta parempiin lopputuloksiin.

Pilotoi

Kumppanuuden kehitysprojekti on puolivalmis ilman suunnitelmien viemistä käytäntöön. Fastemsin ja JTA Connectionin kehitysprojektissa tekemistä harjoiteltiin toteuttamalla todelliset pilottitoimitukset Saksaan, Ranskaan ja Itävaltaan. Pilottitoimituksista keräsimme kokemukset talteen sekä dokumentoimme ja arvioimme ne huolellisesti.  Piloteilla yritykset pääsivät hyvään vauhtiin ja uutta tekemistä on tiedossa runsaasti. Fastemsin Esa Karppi ja JTA Connectionin Timo Ahonen olivat samaa mieltä kumppanuuden reseptistä: ensin tahtotila kirkkaaksi, sen jälkeen osaaminen jakoon, sitten kontaktipinnat kuntoon sekä prosessit virtaviivaisiksi.  Lopuksi dokumentoimme kumppanuuden rakentamismallin työkirjaksi, jolla voidaan tehostaa uusien kumppanuuksien rakentamista.

Ismo_ja_TapioIsmo Ruohomäki, erikoistutkija

Tapio Koivisto, erikoistutkija