Manufacturing industry in digital transformation

Data is power and capital in the digital world. Data can provide the basis for new services, can be used for the development of existing products or the creation of new ones, and can enable us to learn more about our customers, enhance existing customer relationships or discover new markets. Manufacturing industry has traditionally been about selling machines and devices, while life cycle services tend to cover after-sales service and the sale of spare parts. The digital revolution is transforming old practices and turning the business environment and work at the customer interface upside down.

Data is easy to collect and store, but little is being done to exploit it in the development of business activities or of products, services and processes. This is due to the fragmented nature and uneven quality of the data collected and a lack of the required analytical skills. Companies are often still unclear about what, or what kind of, data they hold. Sensibly combining data of various quantities and from various sources is difficult. Companies may also be unclear about the quality or value of the data they hold.

Using digital technology to transform services into service businesses has become topical among SMEs in the manufacturing sector. A huge challenge lies in transforming into a digital business on the one hand, and making the leap from being a product manufacturer to a service business on the other. Thought must be given to the ramifications of such a change for the firm’s management, operations, tasks, skill requirements and cooperation, whether internally or at company-network level. Issues to be considered include how structural and functional changes and the adoption of new skills can be planned and implemented in a managed way that keeps employees on board with the transformation. However, digitalisation is not an end in itself – solutions must also be considered from the perspective of added value for the customer and business.

Digitalisation also offers new solutions and business models for firms engaged in developing their productivity and turnaround times. Maximal use of 3D models and digital information throughout the supply chain should be explored at the design-production interface. Interfaces between companies and systems are challenging; digital communications often fail to cross such interfaces, while the same data is fed several times into multiple systems within silos. By analysing the flow of information within the order-delivery process, an overall picture can be obtained of the consistency of data flows, and of the cost effects of information blockages on general productivity.

The Smart Machines and Manufacturing Centre (SMACC) of VTT Technical Research Centre of Finland Ltd and Tampere University of Technology focuses on the challenges posed for manufacturers, particularly SMEs, by the digital transformation. Experts from SMACC have developed tools and methods using which companies can quickly build an overall picture of the potential offered by digitalisation from both the business and technology perspective, as well as a clear roadmap for taking the digital leap and for the practical implementation of what follows.

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Key Account Manager

Valmistava teollisuus digimurroksessa

Digitaalisessa maailmassa tieto on valtaa ja pääomaa. Tiedon varaan voidaan rakentaa uusia palveluita, tietoa voidaan käyttää nykyisten tuotteiden kehittämiseen tai uusien tuotteiden synnyttämiseen, tiedon avulla opitaan lisää asiakkaasta ja voidaan parantaa nykyisiä asiakassuhteita tai etsiä uusia markkinoita. Perinteisesti valmistavassa teollisuudessa on totuttu myymään koneita ja laitteita. Elinkaaripalvelut kattavat pääsääntöisesti varaosamyynnin ja huoltopalvelut. Digitalisaatio muuttaa totuttuja toimintatapoja, sekä mullistaa liiketoimintaympäristöä ja toimintaa asiakasrajapinnassa.

Dataa on helppo kerätä ja tallentaa, mutta toistaiseksi sitä ei juurikaan hyödynnetä liiketoiminnan tai tuote-, palvelu- ja prosessien kehityksessä. Syynä ovat kerätyn datan hajanaisuus, vaihteleva laatu ja analysointiosaamisen puute. Yritykselle voi olla epäselvää, millaista dataa sillä on hallussaan, tai minkä datan se omistaa itse. Erimitallisia ja eri lähteistä kerättyjä tietoja on vaikea yhdistellä järkevästi. Yritys ei välttämättä tiedä minkä laatuista tai arvoista sen hallussa oleva data on.

Palveluksien muuttaminen palveluliiketoiminnaksi ja digitalisaation hyödyntäminen tässä kehityksessä on valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä ajankohtaista. Kokonaisvaltainen muutos digitaaliseen liiketoimintaan ja toisaalta tuotevalmistajasta palveluita tuottavaksi yritykseksi on iso haaste. Muutoksen merkitystä ja vaikutuksia johtamiseen, toimintoihin ja tehtäviin, osaamistarpeisiin ja yhteistyöhön niin yrityksen sisällä kuin verkostoissa on tärkeää pohtia. Tarkasteltavia kysymyksiä ovat muun muassa miten rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset sekä uuden osaamisen omaksuminen suunnitellaan ja otetaan haltuun yrityksessä niin, että ihmiset pääsevät muutokseen mukaan ja että muutos voidaan toteuttaa hallitusti. Digitalisaatio ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan ratkaisuja on syytä pohtia liiketoiminnan ja asiakkaille tuotetun lisäarvon näkökulmista.

Digitalisaatio tarjoaa myös uusia ratkaisuja ja toimintamalleja tuottavuutta ja läpimenoaikoja kehitettäessä. Suunnittelun ja tuotannon rajapinnassa on hyvä tarkastella 3D-mallien ja digitaalisen tiedon hyödyntämistä maksimaalisesti koko toimitusketjussa. Yritysten ja järjestelmien väliset rajapinnat ovat haasteellisia. On tyypillistä, että digitaalinen tiedonkulku rajapinnoissa katkeaa ja samaa tietoa syötetään eri järjestelmiin useita kertoja. Analysoimalla tiedonkulkua tilaus-toimitusprosessissa saadaan kokonaiskuva tiedonkulun yhtenäisyydestä ja voidaan arvioida puutteellisen tiedonkulun kustannusvaikutuksia kokonaistuottavuuteen.

VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston Älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymässä (SMACC) on perehdytty valmistavan teollisuuden digitalisaatiohaasteisiin etenkin pk-yritysten näkökulmasta. SMACC:n asiantuntijat ovat kehittäneet työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla yritys saa nopeasti kokonaiskuvan digitalisaation tuomista mahdollisuuksista niin liiketoiminnan kuin teknologian näkökulmista sekä selkeän etenemissuunnitelman digiloikkaan ja sen toteuttamiseen käytännössä.

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Asiakaspäällikkö

 

Suomalaiset valmistavan teollisuuden kasvuyritykset toimivat pääsääntöisesti kotimaan markkinoilla

VTT:n teettämässä kyselyssä selvitettiin kotimaisten valmistavan teollisuuden PK-yritysten kehityssuuntia. Kotimainen heikko kysyntä ei ole saanut suomalaisia valmistavan teollisuuden PK-yrityksiä kansainvälistymään. Kasvuyrityksissä luotetaan edelleen kotimaan markkinoihin. Kansainvälistymistä pidetään PK-yrityksissä välttämättömyytenä, mutta suurelta osin se on jäänyt puheiden tasolle. On kansallinen etu selvittää kansainvälistymisen esteet ja saattaa valmistavan teollisuuden yritykset vientimarkkinoille.

VTT:n kyselyn*) mukaan yli 70% vastaajista ilmoitti yrityksensä olevan vahvasti tai maltillisesti kasvuhaluinen. Suurin osa näistä kasvuhaluisistakin yrityksistä piti kotimaan markkinoita heidän pääasiallisena markkinana nyt ja tulevaisuudessa, sillä vain muutamat yritykset suunnittelivat siirtävänsä painopistettään kansainvälisille markkinoille. Suomen Pankin kesäkuussa julkaiseman ennusteen mukaan Suomen talouden arvioidaan kasvavan 1,2 – 1,3 %:n vuosivauhtia seuraavat kaksi vuotta. Kaksi kolmesta vastaajasta siis uskoo kotimaan ennustuksissa edelleen pienenä pysyvän kasvun antavan yritykselleen riittävän kasvun mahdollisuuden. Siinä on haastetta kerrakseen.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä suurin osa piti yleisellä tasolla omien tuotteiden ja palveluiden parantamisella saavutettavan merkittävää liiketoiminnan kehittymistä. Vastausten mukaan tuotteissa ja palveluissa nähdään myös selkeästi eniten parantamisen varaa. Esimerkiksi digitalisaation ja teollisen internetin hyödyntämisessä yritykset eivät tunnistaneet kovin paljoa kehittämistarvetta tai -potentiaalia.

Onko niin, että suomalaiset valmistavan teollisuuden PK-yritykset vertaavat tuotteita, palveluita ja toimintaansa pääosin kotimaisiin kilpailijoihin? Jos näin on, valmistavan teollisuuden PK-yritysten todellista kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla voidaan vain arvailla. Tunnettu tosiasia on kuitenkin, että suomalaisten PK-yritysten viennin osuus kokonaisviennistä on selkeästi kilpailijamaita alhaisempi. PK-yritysten kasvuhalukkuus pitää pystyä muuttamaan pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Kansainvälistyminen vaatii tietoon pohjautuvia valintoja kohdemarkkinoista ja niiden vaatimuksista, tuote- ja palveluportfolion kehittämistä näiden vaatimusten mukaisesti sekä tehokkaita jakelukanavia asiakkaiden saavuttamiseen. Kansainvälistymistä pidetään PK-yrityksissä välttämättömyytenä, mutta sen vaatimuksiin ei ole resursseja tai eväitä reagoida.

VTT on käynnistänyt For Industry-ohjelman, jossa kehitetään uusia teknologiaratkaisuja ja liiketoimintamalleja suomalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Ohjelman keskiössä ovat suomalaiset kasvavat ja kansainvälistyvät keskisuuret yritykset. For Industry-ohjelmaa esitellään 15. – 17.9.2015 Tampereen Alihankintamessuilla VTT:n osastolla E210. Tule haastamaan VTT:n asiantuntijat yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen.

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Avainasiakaspäällikkö

 

 

 

 

 

 

*)VTT teetti Innolink Research Oy:llä kyselyn kotimaisten valmistavan teollisuuden yritysten kehityssuunnista. Kyselyyn vastasi 472 pienen tai keskisuuren yrityksen johtajaa tai avainhenkilöä. Kysely totutettiin puhelinhaastattelulla elokuussa 2015.

Products and services must be developed in line with customer needs

Revenue in the mechanical engineering sector saw a fragile recovery in 2014, but there is still some way to go to return to the peak figures of 2008. The sector’s business environment has changed radically over the last decade. Asia’s rise has continued and China is becoming the global leader in mechanical engineering. The China syndrome continues to gather momentum, with key functions following production in the move to China. A key trend can be seen in diminishing demand for high-end products, while demand for middle-range products is accelerating, particularly in developing countries. So has Finland focused on making products for which demand is falling, while there is demand around the world for Finnish products which cannot be made profitably in Finland?

Exports by the Finnish mechanical engineering sector have typically involved a small group of large companies. SMEs’ share of exports has clearer lagged behind that of competitor countries. It is estimated that Finland is home to around 500–700 mechanical engineering firms which have the potential to grow and internationalise.

VTT has started up the For Industry programme, focusing on the development and implementation of new business models and technologies for the manufacturing sector. A key challenge lies in identifying the business models and technology solutions based on which Finnish SMEs can succeed in export markets.

Reaction times measured in hours rather than days

Traditionally speaking, Finnish mechanical engineering firms have been engineering-oriented, with business creation being product and technology-led. While good and durable products have always found customers, listening to the customer and product prices have never been our competitive trump cards. However, in the last decade the markets have changed faster than we can adapt to them. Developing countries have become more important, both as markets and manufacturers. The mechanical engineering markets have also segmented and fragmented in our key markets such as western Europe.

Operators in export markets need to know the business environment and its requirements inside out. Products and solutions do not always need to be state of the art – instead, they should take account of the needs of customers and end users. In many cases, the decisive factor is the price of the product or service and customers need to be served on a 24 by 7 basis, since reaction times are measured in hours rather than days.

Deficiencies in SME strategy work

According to key employees in SMEs, the key future business challenges lie in developing long-term competitiveness, rationalising your own product and service portfolios, and sharpening up strategic planning and decision-making. SME’s view internationalisation as unavoidable. In this regard, the key challenges lie in the product portfolio, distribution channels and the choice of target market. Although SMEs have identified sectoral megatrends and transitions, they are unable to react to change quickly enough. Their time is frittered away on everyday operational issues, while long-term strategic planning takes a back seat.

A strong grasp of customer needs is a must

The customer – who wants to be served 24 by 7 – has taken centre stage in place of the product or technology. Even customers and end-users operating in different customer segments, let alone those acting in different markets, have diverging needs. Lifecycle services developed around products are becoming more critical, regardless of the market or segment in question. The onset of the industrial internet is broadening the required scope and diversifying and complicating the development of business models. In the words of a director in charge of the service operations of a certain Finnish company: “Sure, we can manage the technology, but how on earth do we turn services into a profitable business?”

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Senior Scientist

Tuotteet ja palvelut kehitettävä asiakastarpeiden mukaisesti

Kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto on kääntynyt varovaiseen nousuun vuoden 2014 aikana, mutta vuoden 2008 huippulukemiin on vielä matkaa. Alan liiketoimintaympäristö on muuttunut kuluvalla vuosikymmenellä radikaalisti. Aasian merkitys korostuu entisestään ja Kiinasta on tulossa maailmanlaajuisesti koneenrakennuksen kärkimaa. Kiina-ilmiö voimistuu, ja tuotannon perässä lähtevät nyt myös avaintoiminnot. Yhtenä keskeisenä trendinä on high-end -tuotteiden kysynnän hiipuminen ja keskihintaisten tuotteiden kysynnän reipas kasvu etenkin kehittyvillä markkinoilla. Onko käymässä niin, että Suomessa on keskitytty tekemään tuotteita, joiden kysyntä on hiipumassa, ja maailmalla on kysyntää suomalaisten yritysten tuotteille, joita ei kannata maassamme valmistaa?

Suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden vienti on ollut tyypillisesti pienen suuryritysjoukon tehtävä. Suomessa PK-yritysten viennin osuus on ollut selvästi kilpailijamaita alhaisempi. Arvion mukaan Suomessa on noin 500–700 kone- ja metallituoteteollisuuden yritystä, joilla on potentiaalia kasvaa ja kansainvälistyä.

VTT on käynnistänyt For Industry -ohjelman, jossa kehitetään ja implementoidaan valmistavan teollisuuden uusia liiketoimintamalleja ja teknologioita. Yhtenä keskeisenä haasteena on selvittää, millä liiketoimintamalleilla ja teknologiaratkaisuilla suomalaiset PK-yritykset menestyvät vientimarkkinoilla.

Reagointiaikoja mitataan päivien sijasta tunneissa

Suomalainen konepajayritys on perinteisesti ollut insinöörivetoinen talo, jonka liiketoimintaa on lähdetty rakentamaan tuote tai teknologia edellä. Hyville ja kestäville tuotteille on aina löytynyt ostajansa, sen sijaan asiakkaan kuunteleminen tai tuotteen hinta eivät koskaan ole olleet meidän keskeisimpiä kilpailuvalttejamme. Markkinat ovat kuitenkin muuttuneet kuluvalla vuosikymmenellä nopeammin kuin olemme pystyneet muutoksiin reagoimaan. Kehittyvien maiden painoarvo niin markkina-alueina kuin tuotteiden valmistajina on korostunut. Koneenrakennuksen markkinat ovat segmentoituneet ja pirstaloituneet myös meidän vahvoilla markkina-alueillamme Länsi-Euroopassa.

Vientimarkkinoilla toimittaessa paikallinen liiketoimintaympäristö vaatimuksineen on tunnettava erityisen hyvin. Tarjottavien tuotteiden ja ratkaisujen ei aina tarvitse edustaa alan viimeisintä teknologiaa, vaan ne on mietittävä asiakkaiden ja loppukäyttäjien tarpeiden mukaisesti. Tuotteen tai palvelun hinta on useissa tapauksissa määräävä tekijä, ja asiakkaita on pystyttävä palvelemaan seitsemänä päivänä viikossa vuorokauden jokaisena tuntina, sillä reagointiaikoja mitataan päivien sijasta tunneissa.

PK-yritysten strategiatyöskentelyssä puutteita

PK-yrittäjien ja -yritysten avainhenkilöiden mukaan merkittävimmät tulevaisuuden haasteet liiketoiminnassa liittyvät yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen pitkällä aikajänteellä, oman tuote- ja palveluportfolion kirkastamiseen sekä strategisen suunnittelun ja päätöksenteon terävöittämiseen. PK-yrityksissä kansainvälistymistä pidetään välttämättömyytenä. Kansainvälistymisen haasteiksi koetaan etenkin kohdemarkkinoiden valinta, tuoteportfolio ja jakelukanavat. PK-yrityksissä on tiedostettu alan megatrendit ja muutokset, mutta yrityksissä ei ehditä reagoida muutoksiin. Aika menee jokapäiväisen operatiivisen toiminnan hoitamiseen, ja pitkäntähtäimen strateginen suunnittelu jää taustalle.

Asiakkaan tarpeet tunnettava hyvin

Tuotteen tai teknologian sijasta keskiöön on noussut asiakas, jota on mielellään palveltava koko tuotteen elinkaaren ajan. Eri asiakassegmenteillä toimivilla asiakkailla ja loppukäyttäjillä on toisistaan poikkeavia vaatimuksia, puhumattakaan eri markkina-alueilla toimivista asiakkaista ja loppukäyttäjistä. Tuotteiden ympärille kehitettyjen elinkaaripalveluiden osuus korostuu entisestään markkina-alueesta tai -segmentistä riippumatta. Teollinen internet tekee tuloaan ja samalla laajentaa, monipuolistaa ja vaikeuttaa liiketoimintamallien kehittämistä. Erään suomalaisen yrityksen palveluliiketoiminnasta vastaavan johtajan sanoin: ”Kyllä me tämän teknologian hanskaamme, mutta kuinka ihmeessä me teemme palveluista kannattavaa liiketoimintaa.”

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Erikoistutkija