Rohkeutta, rohkeutta, rohkeutta!

Osallistuin toukokuun lopulla Tampereella järjestettyyn Manufacturing Performance Days –tapahtumaan (MPD 2017). Tuo tapahtuma on vuosien varrella kasvanut eurooppalaisessa mittakaavassa katsottuna merkittäväksi valmistavan teollisuuden tilaisuudeksi, jossa näkee, missä ala menee ja erityisesti mihin se on menossa. Tänä vuonna tuossa visionäärisessä tapahtumassa oli osallistujia yli 800 ja he tulivat 27 eri maasta.

Olen saanut seurata teknologiateollisuuden kehitystä 30-vuoden ajan useista eri näkökulmista useissa eri rooleissa ja organisaatioissa. Istuttuani kaksi päivää MPD-tapahtuman luennoilla ja tutustuttuani tapahtuman näyttelyalueen yritysten ständeihin havahduin kolmeen asiaan, jotka jysähtivät päälle oikein kunnolla. Koskaan aiemmin työurani aikana 1) teknologinen kehitys ei ole ollut niin nopeaa kuin nyt, 2) asiat ole olleet niin kompleksisia kuin nyt, ja 3) suomalaisten yritysten teknologinen kilpailukyky suhteessa eurooppalaiseen kärkeen ei ole ollut niin kapealla pohjalla kuin nyt. Nämä havaintoni eivät pohjaudu pelkästään MPD:ssä näkemääni ja kuulemaani. Nuo kaksi päivää vain kypsyttivät takaraivossa pitkään muhineet ajatukset.

Koskaan aiemmin ei teknologinen kehitys ole ollut niin nopeaa kuin nyt

Työurani alussa totuin siihen, että uuden teknologian kypsyminen T&K:sta käytäntöön (siis markkinoille) vei tyypillisesti 5-10 v. Digitalisaatio on lyhentänyt T&K aikaa rajusti. Tämä on tapahtunut monen tekijän summana. Digitaalisen suunnittelun avulla voidaan nykyään toteuttaa muutamassa viikossa sellaisia vaiheita, joihin ennen meni protoillessa helposti vuosi tai pari. IT on helpottanut ja nopeuttanut monella tapaa tutkijoiden ja tutkimusryhmien välistä yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa, jne.

Koskaan aiemmin eivät asiat ole olleet niin kompleksisia kuin nyt

Ennen tuotteet olivat pelkästään rautaa tai muuta fyysistä, kosketeltavaa ainetta. Nyt ne ovat enenemässä määrin kyber-fyysisiä järjestelmiä, joissa fyysinen ja digitaalinen maailma ovat sulautuneet toisiinsa. Tämän lisäksi yritysten business-logiikka on muuttumassa. Kuten Koneen Henrik Ehrnrooth totesi puheenvuorossaan, ennen Kone keskittyi valmistamaan ja myymään hissejä, joissa oli hienoja ominaisuuksia. Nyt he keskittyvät ratkomaan ihmisten liikkumiseen liittyviä ongelmia rakennusten sisällä niin, että asiakkaat kokevat liikkumisen mahdollisimman miellyttäväksi. Asiakkaista on tullut integraali osa yrityksen järjestelmää, mikä vaikuttaa yrityksen kaikkeen tekemiseen.

Suomalaisten yritysten teknologinen kilpailukyky on kapealla pohjalla

Kymmenen vuotta sitten suomalaisille yrityksille oli tyypillistä se, että niiden teknologiapohja oli korkea niin tuotteissa kuin tuotannossa ja yrityksissä oli hyvä draivi. Vuoden 2008 finanssikriisi oli tässä monella tapaa käännekohta. Useimmissa maissa finanssikriisiä seurannut notkahdus yritysten toiminnassa jäi lyhytaikaiseksi, ja rohkea investointien ja uudistumisen tie palautui yrityksissä nopeasti normaalille tasolle. Suomessa taas tuntuu useimmissa yrityksissä olevan edelleen käsijarru päällä, kun puhutaan investoinneista tulevaisuuteen ja liiketoiminnan uudistamisesta. Yrityksissä ikään kuin tunnutaan odoteltavan parempia aikoja.

Toki meillä on yrityskentässä tähän poikkeuksia. On yrityksiä, jotka ovat jatkaneet panostusta teknologiseen ja liiketoiminnalliseen uudistumiseen ja tätä kautta ylläpitäneet kilpailukykyä suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihin. Näitä yrityksiä tuntuu nyt vain olevan vähemmän kuin vielä 10 vuotta sitten. MPD:ssä olin erityisen ilahtunut parista 3D-tulostusalan start-upista, jotka olivat tapahtumassa rohkeasti esillä omalla persoonallisella tarjoomallaan. Toivotaan, että heidän rohkeus palkitaan markkinoilla.

Rohkeutta tekemiseen

Rohkeus nähdäkseni onkin avainsana siihen, mitä suomalainen yrityskenttä, erityisesti pk-sektorilla, tarvitsee tällä hetkellä. Rohkeutta uudistaa liiketoimintaa ja liiketoimintamalleja. Rohkeutta investoida osaamiseen ja uuteen teknologiaan. Rohkeutta tehdä nopeita kokeiluja markkinoilla. Nopeilla kokeiluilla onkin alun perin tarkoitettu radikaalisti uusien tuotteiden ja palvelujen rohkeaa tuomista markkinoille niiden testattavaksi, ja nopeaa reagointia markkinoilta saatuun palautteeseen. Otetaan siis mallia vanhojen yrittäjiemme rohkeudesta, mutta päivitetään toimintatavat 2020-luvun vaatimuksiin. Rohkeutta, rohkeutta, rohkeutta!

Jaakko Paasi

Jaakko Paasi, Johtava tutkija, VTT Oy

Järkeä teollisuuden digitalisaatioon

Digitalisaatio on aikamme hype-termi, jota tarjotaan yleisesti pelastajaksi useimpiin teollisuuden ongelmiin. Digitaalitekniikan avulla onkin tänä päivänä mahdollista tehdä melkeinpä mitä vaan. Kokonaan toinen asia on se, onko siinä mitään järkeä. Jotkut toki saavat kiksejä pelkästään siitä, että jokin arkinen asia voidaan tehdä digitaalisesti tai digitaalisuutta hyödyntämällä. Itse en lukeudu tähän joukkoon.

Minulle digitaalisuus luo arvoa vasta silloin, kun se olennaisesti helpottaa arkeani tai se mahdollistaa sellaisia itselle tärkeitä asioita, jotka eivät ennen digitalisaatiota olleet mahdollisia. Kiitos digitalisaation, vapaa-ajan matkailuuni liittyvät järjestelyt ovat nykyään paljon helpommin ja halvemmin toteutettavissa kuin vielä 10 vuotta sitten. Digitalisaatio mahdollistaa myös sen, että voin seurata lähestulkoon mitä tahansa haluamaani urheilutapahtumaa joko onlinenä tai jälkistriiminä. Uskon, että tämän kirjoituksen lukijoista moni jakaa kanssani nämä tunnot.

Voiko digitaalisuus sitten luoda valmistavassa teollisuudessa arvoa samalla tavalla kuin, mitä se on tehnyt esim. matkailu- ja media-aloilla? Itse uskon, että voi. Samaan hengenvetoon toki myönnän, että vielä emme ole tätä nähneet ainakaan suuressa mittakaavassa. Teollisuus on digitoinut olemassa olevia prosesseja vaihtelevalla tahdilla ja menestyksellä. Joskus tämä on tuonut yritykselle aitoa kilpailuetua markkinoilla. Joskus se on ollut yritykselle vain suuri kuluerä ilman merkittävää liiketoiminnallista hyötyä. Jälkimmäiset tapaukset ovat saaneet monet kyseenalaistamaan digitalisaation hyödyllisyyden valmistavassa teollisuudessa.

VTT:n For Industry –kärkiohjelman tuore loppuraportti ”Towards a new era in manufacturing” monella tapaa ounastelee, että teollisuuden digitalisaatioon on mahdollista saada järkeä. Toisin sanoen on mahdollista tehdä toimenpiteitä, jotka aidosti luovat arvoa niin asiakkaalle kuin valmistavalle yritykselle. Tutkimus antaa myös osviittaa siitä, mitä nämä toimenpiteet voivat olla. Raportti koostuu 25:stä lyhyestä ja helppolukuisesta artikkelista, joista moni sivuaa digitalisaatio-teemaa tavalla tai toisella. Seuraavassa muutama lyhyt nosto raportista.

Juha Kortelainen kumppaneineen avaavat nykyaikaista digitaalista suunnittelua (ss.53-65). Jos CAD/CAM –maailma edusti (tai edelleen edustaa) sitä, että digitaalisuus tuotiin tehostamaan perinteistä tuotesuunnittelu ja –valmistusprosessia, niin uudessa ajatusmaailmassa koko suunnittelu- ja valmistusprosessit ajatellaan uudella tapaa digitaalisuuden suomista mahdollisuuksista käsin. Tämä antaa mahdollisuuksia tuottaa sellaisia tuotteita ja rakenteita, joita ei perinteisillä keinoin ole edes mahdollista valmistaa. Toisaalta digitaalisen suunnittelun avulla on mahdollista ottaa se kuuluisa digiloikka yrityksen kustannuskilpailukyvyssä.

Mikael Haag taas keskittyy visioimaan datan merkityksestä tulevaisuuden valmistusprosesseissa (ss.124-134). Hän esittää, että todellinen hyöty digitalisaatiosta saadaan silloin kun prosessit muokataan digitaalisuuden ohjaamina kyper-fyysisiksi järjestelmiksi, joissa fyysinen ja digitaalinen maailma ovat sulautuneet toisiinsa.

Molemmat edellä mainitut tutkimukset korostavat tarvetta ajatella asioita kokonaan uudella tapaa, jotta digitalisaation hyödyt on mahdollista saada aidosti käyttöön. Uusi ajattelutapa tavallaan kulminoituu Simo-Pekka Leinon ja kumppaneiden kehittämään yrityksen digikypsyystestiin (ss. 41-46). Tämä testi ei lähdekään liikkeelle teknologiasta vaan liiketoiminnasta. Testi arvioi yrityksen digikypsyyttä kuudessa eri dimensiossa: strategia, liiketoimintamalli, asiakasrajapinta, organisaatio ja prosessit, ihmiset ja kulttuuri sekä IT-teknologia. Testi on vapaasti tehtävissä osoitteessa http://digimaturity.vtt.fi, joten mene ihmeessä kyseiselle sivulle ja arvioi yrityksesi tila.

Kenties teollisuuden digitalisaatioon on vihdoinkin tulossa järkeä!

Jaakko Paasi

Jaakko Paasi, johtava tutkija, VTT Oy

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki 2020 -luvulla? – Osa 5: muutos on jo käynnissä

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki viime vuonna For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa. Monesti tällaiset työt herättävät yleisössä mielenkiintoa vain hetken, jonka jälkeen raportit päätyvät arkistoon pölyttymään. Tässä tapauksessa näin ole käynyt, vaan tutkimuksen synnyttämä ”pöhinä” on edelleen käynnissä.

Pysähdyin miettimään, miksi tämä työ herättää yrityskentässä edelleen mielenkiintoa? Kenties työn kysymykset eivät käsittelekään jossain kaukana tulevaisuudessa (siis 2020-luvulla) olevia asioita vaan ne ovat ajankohtaisia monelle yritykselle jo nyt.

Skenaarioiden maailmat eivät olekaan niin etäisiä

Tutkimus loi neljä skenaariota nimiltään globaali kasvu, paikallinen kasvu, globaali niukkuus ja paikallinen niukkuus. Sanapari globaali–paikallinen viittaa valmistuksen ja markkinoiden arvoketjuihin: ovatko ne globaaleja vai paikallisia. Sanapari kasvu–niukkuus taas viittaa markkinoihin: onko siellä ajurina taloudellinen kasvu vai tuotannontekijöiden niukkuus. Kun skenaarioita lähdettiin vuosi sitten rakentamaan, elettiin vahvasti globaalin kasvun maailmassa. Esimerkiksi paikallisen niukkuuden skenaario, jossa Euroopan ympärille ja jopa sen sisälle on pystytetty ihmisten ja tavaroiden liikkumista voimakkaasti rajoittavia aitoja, tuntui hyvin etäiseltä ajatukselta. Tänään ajatus paikallisen niukkuuden maailmasta ei enää tunnu yhtään mahdottomalta eikä etäiseltä. Vastaavia merkkejä on havaittavissa myös muidenkin skenaariomaailmojen osalta. Vielä on mahdotonta sanoa, minne maailma on menossa. Muutos menneestä tulevaan on kuitenkin jo käynnissä!

 

neljä_skenaariota

Tässä blogikirjoituksessa haluan vielä nostaa esille kaksi asiaa, jotka ovat yrityksen menestyksen kannalta tärkeitä jokaisessa skenaariossa: digitalisaatio ja oma tuote. Nämä molemmat tuotiin ennakointitutkimuksen raportissa esille, mutta niiden tärkeyttä tuskin voi korostaa liikaa.

Transformaatio digitaaliseen maailmaan

Lähes kaikki puhuvat tällä hetkellä digitalisaatiosta, mutta vain harva on aidosti oivaltanut sen, kuinka suuresta transformaatiosta oikeastaan on kyse. Monelle digitalisaatio merkitsee lähinnä digitaaliteknologian integroimista tuotteisiin ja prosesseihin. Tämä itsessään ei vielä edusta digitaalista transformaatiota ja harvoin se itsessään edes riittää liiketoiminnallisen menestyksen tuomiseen yritykselle. Siihen tarvitaan teknologian lisäksi näkemys siitä, miten teknologian tuottamaa informaatiota hyödynnetään yritykselle ja sen asiakkaille arvoa tuottavalla tavalla, sekä näkemys siihen, miten kaiken tämän tulisi muuttaa yrityksen liiketoimintamallia ja liiketoimintaprosesseja. Vasta kun nämä kolme näkökulmaa – teknologia, informaatio ja liiketoiminta – on huomioitu yhdessä, digitalisaation liiketoiminnalliset hyödyt on aidosti mahdollista saavuttaa.

Oma tuote on välttämättömyys

Kaikki neljä skenaariota korostavat sitä, että menestyäkseen tulevaisuuden markkinoilla yrityksellä tulee olla oma tuote. Suomalaisen yrityksen on vaikea menestyä tulevaisuudessa puhtaasti alihankkijan roolissa olevana ns. resurssitalona. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yritys voisi vastaisuudessakin toimia myös alihankkijana. Se voi aivan hyvin tuoda tulevaisuudessakin osan yrityksen liikevaihdosta, mutta sen rinnalla yrityksellä tulee olla oma tuote tai tuotteita. Tätä portfolioajattelua ei raportissa erikseen mainittu, vaikka se taustalla olikin ajatuksena olemassa. Se, millaisilla tuotteilla tai palveluilla tulevaisuudessa sitten menestytään, riippuu jossain määrin skenaariosta. Pelkkä oma tuote ei myöskään itsessään riitä menestykseen. Ratkaisevan tärkeää menestykselle on se, miten tuote on konseptoitu ja millaisella liiketoimintamallilla se tuodaan markkinoille. Koska menestystuotteita harvoin synnytetään tyhjästä, yrityksen tulee varautua ajoissa tulevaisuuteen ja lähteä miettimään omia menestyskonseptejaan jo nyt.

Tutkimuksen loppuraportti oli alun perin englanninkielinen, mutta monien toivomuksesta loppuraportti on nyt julkaistu myös suomeksi. Voit ladata suomenkielisen raportin tästä. Työn pohjalta ollaan järjestämässä uutta yritysseminaaria. Kutsu seminaariin löytyy täältä. Pöhinä jatkuu, koska muutos on jo käynnissä.

Jaakko Paasi

Jaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa.Tässä neliosaisen sarjan viimeisessä osassa kuvataan skenaario paikallinen niukkuus sekä luodaan yhteenveto tutkimuksen keskeisistä tuloksista vastaamalla kysymykseen, mistä suomen pk-teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyky syntyy?

Paikallisen niukkuuden skenaario

Skenaarion paikallinen niukkuus maailmaan johtaa pitkälti samoja tekijöitä kuin globaali niukkuus –skenaariossa: globaalilla tasolla tarkasteltuna niukkuus koskien monia kriittisiä raaka-aineita, kuten harvinaisia maametalleja, fosforia, kuparia ja puhdasta vettä, sekä ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuvat kansainvaellukset. Paikallinen niukkuus –skenaariossa muutos nykytilanteesta tulevaisuuden maailmaan vain tapahtuu paljon hallitsemattomammin kuin globaali niukkuus –skenaariossa. Tämän seurauksena hallitukset pystyttävät raja-aitoja maiden tai unioneiden välillä rajoittamaan raaka-aineiden, kriittisten komponenttien ja ihmisten liikkuvuutta. Rajat eivät ole kokonaan kiinni, mutta globaaleista toiminnoista on tullut monella tapaa epäluotettavia ja korkean riskin omaavia. Hallitsematon muutos johtaa myös talouden jonkinasteiseen romahtamiseen, minkä seurauksena on massatyöttömyyttä ja ihmisten ostovoima on huono.

Paikallisuus tarkoittaa tässä skenaariossa korostetusti Pohjois-Eurooppaa. Tällä markkina-alueella on kova tarve korvata tuontia Pohjois-Euroopan tai EU:n ulkopuolelta (ts. raaka-aineita ja kulutushyödykkeitä, joita tänä päivänä tuodaan runsain määrin erityisesti Aasiasta). Tämän johdosta Eurooppaan rakennetaan uudelleen sellaista kulutushyödykkeiden teollista infrastruktuuria, joka täältä ehti jo lähes kadota, esimerkkeinä vaate- sekä elektroniikkateollisuus. Niukkuuden myötä tapahtuva tuotteiden hintojen nousu yhdistettynä kuluttajien ostovoiman laskuun muuttaa monella tapaa markkinoita. Monen meille tavanomaisen kulutushyödykkeen hankinnasta on tullut ostajalle investointi.

lokaali_niukkuus

Menestymisen mahdollisuudet paikallisen niukkuuden maailmassa

Suomalaiset yritykset valmistavat tässä skenaariossa kulutustuotteita paikallisille (Pohjois-Eurooppa) markkinoille. Monet yritykset ovat siis joutuneet suuntaamaan liiketoimintansa kokonaan uudelleen. Vain ketterät toimijat ovat tähän kyenneet. Heille skenaarion maailma sen sijaan tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia menestykseen. Menestymiseen vaaditaan monipuolisuutta tuotannossa (vahvan erikoistumisen sijaan) sekä kykyä kulutustuotteiden uudelleen suunnitteluun ja valmistukseen hyödyntämällä kiertotaloutta ja paikallisia raaka-aineita. Työntekijöiltä odotetaan monitaitoisuutta. Henkilöt, jotka kykenevät hyppäämään nopeasti uuteen, luomaan verkostoja, integroimaan osaamista ja teknologiaa suurempien kokonaisuuksien muodostamiseksi, ovat haluttuja ja heistä on pula.

Esimerkki suomalaisen vaateteollisuuden pk-yrityksen menestystuotteesta tässä skenaariossa on arkivaate, koska halpatuonti Aasiasta pitää korvata paikallisella tuotannolla. Teollisessa mielessä palataan monella tapaa takaisin aikaan ennen laajamittaista globalisaatiota. Arkivaatteiden lisäksi suomalaiset pk-yritykset valmistavat paikallisen niukkuuden skenaariossa kodinkoneita, käsityökaluja, kulkuvälineitä ym. tavaroita, joita Suomessa tehtiin yleisesti muutama vuosikymmen sitten. Leasingistä on monen hyödykkeen kohdalla tullut yrityksille yleinen ansaintamalli perinteisen tuotemyynnin rinnalle. Asiakaskunta on monipuolinen koostuen jälleenmyyjistä, yksittäisistä kuluttajista ja kuluttajaosuuskunnista. Kaupan digitalisaatio on muokannut markkinoinnin ja jakelukanavat uusiksi ja valmistavan teollisuuden yritykset ovat usein suoraan yhteydessä kuluttajaan ohi tukku- ja jakeluportaan.

Nopeat muutokset tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Keväällä 2015, kun lähdimme luomaan For Industry – skenaarioita, paikallinen niukkuus tuntui hyvin etäiseltä ajatukselta. Syksyllä 2015 puhe raja-aitojen rakentamisesta Euroopan ympärille tai sisälle oli jo yleinen poliittisen keskustelun aihe eri puolella Eurooppaa. Paljon on tapahtunut hyvin lyhyessä ajassa, eikä paikallinen niukkuus –skenaario tunnu tänään enää lainkaan utopistiselta – pikemminkin päinvastoin. Niin tai näin, viime vuoden tapahtumat kuitenkin opettavat, että asiat voivat muuttua hyvinkin nopeasti.

Monille on mieleen iskostunut ajatus, että muutokset ovat hitaita jolloin yrityksellä on hyvää aikaa reagoida ajoissa. Silloin, kun muutos tapahtuu megatrendien ajamana, se voikin olla hyvin hidas, vuosikymmenen tai useamman kestävä prosessi. Silloin, kun muutos tapahtuu syvän kriisin tai mullistavan teknologian seurauksena, markkinat voivat muuttua hetkessä. Historia on osoittanut, että äkilliset muutokset tarjoavat parhaat mahdollisuudet menestykseen sellaisille yrityksille, jotka ovat valmiit nopeasti reagoimaan muutokseen.

Suomen teollisuudesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa alle kymmenessä vuodessa. Se osoittaa, että teollisuuden vanhoilla toimintamalleilla ei menestytä aikaansa pidempään. Muutoksen vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Muuttuvassa toimintaympäristössä menestyvät ne, jotka reagoivat nopeasti muutoksiin sekä varautuvat tulevaisuuteen ja etsivät aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

neljä_skenaariota

 

Kaikki skenaariot vaativat muuttumaan

For Industry –skenaariotyö kuvasi neljä erilaista tulevaisuuden maailmaa, joissa kaikissa menestytään hivenen toisistaan poikkeavalla tavalla. Skenaariomaailmat on tarkoituksellisesti eriytetty toisistaan, jotta niiden erityisluonteet voidaan pelkistää. Tämän vuoksi mikään niistä tuskin toteutuu sellaisenaan, vaan jokainen skenaario sisältänee elementtejä, jotka toteutuvat joillain markkinoilla. Tällöin voidaan puhua kahden tai useamman skenaarion rinnakkaiselosta. Jokainen skenaariomaailma poikkeaa siitä maailmasta, missä me elämme tänään. Suurempia tai pienempiä muutoksia on siis odotettavissa yritysten toimintaympäristöön lähivuosina.

Työn tärkeimmät opit voi kiteyttää kahteen asiaan:

  1. Suomen pk-teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyky syntyy nopeasta reagoinnista toimintaympäristön muutoksiin
  2. Muutos on valveutuneille yrityksille suuri mahdollisuus

 

VTT:n For Industry –ennakointityö jatkuu edelleen. Tarkoituksena on näiden neljän skenaarion pohjalta viedä työtä askeleen verran lähemmäs pk-yrityksen strategiatyötä yhdessä yrityksen kanssa ja tällä tapaa parantaa yrityksen valmiuksia reagoida nopeasti muutoksiin toimintaympäristössä.

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

Artikkelisarjassa aikaisemmin ilmestyneet artikkelit

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 1 skenaario globaali kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa. Tässä neliosaisen sarjan kolmannessa artikkelissa kuvataan skenaario: globaali niukkuus.

Globaalin niukkuuden skenaario

Skenaarion kuvaaman maailman taustalla on maapallon väkiluvun kasvun ja ihmisten materialistisen elämäntavan synnyttämä tilanne, missä monia uusiutumattomia raaka-aineita ei enää ole saatavilla kohtuulliseen hintaan. Harvinaiset maametallit, fosfori ja kupari ovat esimerkkejä näistä aineista. Monin paikoin on myös pula puhtaasta vedestä. Niukkuus kriittisistä tuotannon raaka-aineista on monessa maassa johtanut tilanteeseen, jossa nämä luonnonvarat ovat joko hallituksen tai jättimäisten globaalien yritysten omistuksessa ja hallinnassa. Luonnonvarojen niukkuudesta on tullut maailmantaloutta ja markkinoita ohjaava tekijä.

Globaalissa maailmassa tuotannon arvoketjut kuin myös markkinat ovat digitalisaation ansiosta aidosti maailmalaajuisia ja kilpailu on erittäin kovaa. Myös työvoiman markkinat toimivat globaalisti. Erityisesti huippuosaajien liikkuvuus on korkea. Monet yritykset kärsivätkin osaavan työvoiman pulasta. Ihmisiä liikkuu massoittain maasta toiseen myös ilmastonmuutoksen seurauksena. Usealle yritykselle nämä kansainvaellukset ovat keskeinen liiketoiminnan ajuri, koska nämä ihmiset tarvitsevat uudessa kotimaassaan monenlaisia perustarvikkeita, asuntoja, kulkuvälineitä jne.

Niukkuus johtaa siihen, että kertakäyttökulutus jää historiaan ja fokus siirtyy tuotteiden laatuun ja kestävyyteen. Kiertotalous ja sen tehokas hyödyntäminen on muuttunut kauniista periaatteesta arjen välttämättömyydeksi. Kuluttajat suosivat ympäristöä säästäviä, kestäviä tuotteita. Ostohinnalla on edelleen merkitystä, mutta kuluttajien päähuomio on tuotteen elinkaarikustannuksissa.

globaali_niukkuus

 

Pk-yrityksen menestystekijät globaalin niukkuuden maailmassa

Tuotantoresurssien tehokas hyödyntäminen on keskeinen menestystekijä suomalaiselle pk-yritykselle. Se ei tietenkään itsessään tee tuotteista houkuttelevia, mutta se mahdollistaa tuotteiden saamisen globaaleille markkinoille järkevään hintaan. Resurssien tehokas hyödyntäminen merkitsee ensisijaisesti korkean jalostusarvon tuotteita suomalaisista raaka-aineista, kiertotalouden hyödyntämistä myös komponenttitasolla ja digitalisaation hyödyntämistä resurssien käytössä. Partneroituminen globaalien suuryritysten ja osaamisklustereiden kanssa on myös tärkeää – ei pelkästään markkinamielessä vaan myös tuotannontekijöiden saatavuuden näkökulmasta. Kansainvälisen myynnin kova osaaminen on pk-yritykselle elinehto, jotta se erottuu ja pärjää globaalissa kilpailussa.

Tapanani tässä artikkelisarjassa on ollut antaa esimerkkituote vaateteollisuuden alalta, millä suomalainen pk-toimija voi menestyä kyseisessä tulevaisuuden maailmassa. Globaali niukkuus –skenaariossa tällainen tuote on erittäin hyvin kulutusta kestävä vaate. Koska pk-yrityksen pitää globaalissa maailmassa erikoistua kapealle sektorille ja tarjota korkean jalostusarvon tuotteita, kyseeseen tulee kovaan käyttöön tarkoitetut ammatti- tai harrasteasut, esimerkkinä palomiehen asu.

Globaalin niukkuuden skenaarion liiketoimintamalleja

Esimerkki liiketoimintamallista, joka voi tarjota työtä monelle pk-yritykselle, on tuotantolaitteiden modernisointi. Siinä yritys tarjoaa asiakkaille palveluna investointilaitteiden tai järjestelmien eliniän jatkamista. Käytännössä tämä voi merkitä älykkyyden ja automaation lisäämistä vanhaan, alhaisen automaatioasteen laitteeseen tai jotain muuta laitteen toiminnallisuuden päivitystä. Tällainen modernisointi on jo tätä päivää, ja liiketoimintamallina se on relevantti kaikissa For Industy –skenaariotyön tulevaisuuden maailmoissa. Globaalissa niukkuudessa modernisoinnin merkitys vain korostuu yli muiden. Jotta yritys pärjää modernisoijana globaaleilla markkinoilla globaalissa kilpailussa, sen tulee erikoistua ja hankkia itselleen kapean alueen huippuosaaminen. Yrityksen tulee myös panostaa kansainvälisten myyntikanavien luomiseen ja pk-verkostoon tarjoaman toteutuksessa.

Skenaariosta globaali niukkuus voi tunnistaa elementtejä, jotka näkyvät monella tapaa meidänkin ajassamme. Me puhumme jo nyt kestävän kehityksen periaatteista ja kiertotaloudesta. Olennaisena erona nykyhetken ja skenaarion kuvaaman tulevaisuuden maailman välillä on kuitenkin, että sille, mikä meille on tänään vielä enemmän tai vähemmän vapaaehtoista, ei vuonna 2025 ole vaihtoehtoa. Niukkuus ei tuolloin ole ihmisten valinta.

Useimmat yritykset joutuvat niukkuuden maailmassa miettimään liiketoimintansa ja sen mallit uusiksi. Menestyminen on tässäkin maailmassa mahdollista, mutta ei entisin eväin. Koska tuotannontekijöiden niukkuus tulee hyvin korkealla todennäköisyydellä hallitsemaan alaa jollain aikavälillä, yritysten tulee siihen varautua ja tehdä ajoissa liiketoimintaansa tarvittavat muutokset.

 

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

Artikkelisarjan ensimmäiset osat ilmestyivät otsikoilla

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 1 skenaario globaali kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Artikkelisarjan viimeinen osa ilmestyy otsikolla:

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa. Tässä neliosaisen sarjan toisessa artikkelissa kuvataan skenaario: paikallinen kasvu.

Paikallisen kasvun skenaario

Skenaario paikallinen kasvu kuvaa tulevaisuuden maailmaa, missä eurooppalaiset kuluttajat ovat kyllästyneet globalisaation tuomiin haasteisiin, kuten halpatuontituotteiden usein heikkoon laatuun sekä lapsityövoiman käyttöön ja huonoihin työolosuhteisiin monissa kehittyvissä talouksissa. Globalisaation vastapainoksi on syntynyt vahva liike, jossa korostetaan paikallisuutta. Sloganina toimii ”Osta eurooppalaista – ostat paikallista!” Paikallisuus siis nousee vapaaehtoisuudesta.

Paikallisuus tässä skenaariossa sen sijaan on suhteellinen käsite. Skenaarioiden kuvaamassa maailmassa metropoleilla on korostunut merkitys markkina- ja tuotantoalueena. Suomalaisen toimijan näkökulmasta liiketoiminta-alue muodostuu Pohjois-Euroopasta. Jotkut yritykset toimivat edelleen globaaleilla markkinoilla ja globaaleissa arvoketjuissa, mutta Euroopan rajojen yli tapahtuvalla toiminnalla on vain vähäinen merkitys yrityksen liiketoiminnassa.

paikallinen_kasvu

Kuluttajat ovat skenaarion maailmassa ostovoimaisia ja arvostavat perheyrityksiä, joilla on omaan osaamiseen pohjautuvia innovatiivisia tuotteita tai palveluita. Kuluttajakunnassa on paljon pakolaistaustan omaavia ihmisiä. Tässä skenaariossa pakolaisaallolla on ollut myönteinen vaikutus Euroopan talouteen. Osa pakolaisista toimii menestyvinä yrittäjinä.

Menestyvät pk-yritykset paikallisen kasvun skenaariossa

Skenaarion maailmassa pk-yritykset eivät tavoittele pikavoittoja vaan he kehittävät tuotteitaan, brändiään, yritystään mielessä pitkän ajan menestys. Paikallisuuden korostaminen näkyy lähes kaikessa. Jos yrityksellä ei ole omaa innovatiivista tuotetta markkinoilla, se on toimittaja lähistöllä olevalla yritykselle, jolla on oma tuote. Kestävä kehitys, paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen, biotalous, kiertotalous ovat keskeisiä teemoja niin tuotannossa kuin markkinoilla. Maailma on digitalisoitunut, mikä on muokannut yritysten toimintamallit uuteen uskoon. Tämä koskee prosesseja asiakas- ja toimittajarajapinnassa sekä logistiikassa. Menestyvät pk-yritykset hyödyntävät taitavasti digitalisaation mahdollisuuksia.

Omassa maanosassa luodut innovaatiot ovat Euroopan markkinoilla niin kovassa arvossa, että monet suomalaiset pk-yritykset ovat keskittyneet tuottamaan näitä innovaatioita. Kun innovaatio on saatu menestyksekkäästi pilotoitua, sen oikeudet myydään jollekin suuremmalle yritykselle, joka sitten vie kyseisen tuotteen, palvelun, tai niiden yhdistelmän laajemmille markkinoille. Suomessa valtiovalta tukee tällaista innovaatiotoimintaa avoimesti, koska sillä on kansantaloudelle hyvin myönteinen vaikutus.

Esimerkin tuotteesta, millä menestytään tässä tulevaisuuden maailmassa, annan jälleen vaateteollisuuden alalta, koska kyseinen sektori tarjoaa mainion mahdollisuuden korostaa skenaarioille ominaisia erityispiirteitä. Paikallisen kasvun skenaariossa tämä tuote on suomalaisesta sellukuidusta valmistettu design-vaate laajoille eurooppalaisille markkinoille. Tällaisen tuotannollisen toiminnan mahdollistava uuden sukupolven valmistusteknologia on nyt (vuonna 2016) vasta tuotekehitysvaiheessa, mutta vuonna 2025 sen uskotaan olevan arkipäivää ja mahdollistavan laajamittaisen liiketoiminnan kymmenille pk-yrityksille.

Paikallisen kasvun liiketoimintamalleja ja kilpailutekijöitä

Eurooppalaiset kuluttajat käyttävät tässä skenaariossa runsaasti rahaa terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Tämä tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisen valmistavan sektorin pk-yrityksille varsinkin, jos liiketoimintamalliin kuuluu kiinteä yhteistyö hyvinvointipalveluja tarjoavan yrityksen kanssa. Tarjoamana tällainen yhteistyö voi merkitä hoivarobotteja, automaatioavusteista hoitopalvelua (ts. ihminen + automaatio), uudenlaisia diagnostiikkapalvelukonsepteja kuluttajakäyttöön, jne. Liiketoimintamallissa valmistavan sektorin yritys tuo tarjoamaan mukaan teknologisen osaamiseen (laitteet, ohjelmistot) ja hyvinvointipalveluyritykset ihmisten hoito-osaamisen. Asiakkaalle tämä symbioosi näkyy saumattomasti toimivana kokonaispalveluna.

Pohjois-Eurooppa muodostaa monelle kansainvälistyneelle suomalaiselle pk-yritykselle päämarkkina-alueen jo tänään. Tässä mielessä skenaario paikallinen kasvu ei edusta uutta. Se, mikä tuossa tulevaisuuden maailmassa on toisin kuin nyt, on paikallisuuden, perheyrittäjyyden, innovaatioiden ja designin korostaminen kilpailutekijöinä. Tuolloin voit kenties löytää Berliinin kauppakeskuksesta tuotteen, jonka kyljessä on tarra: ”Made in Tampere by the Family Paasi. Designed with love by J.P.”

 

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

Artikkelisarjan ensimmäinen osa ilmestyi otsikolla

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 1: skenaario globaali kasvu

Seuraavat osat ilmestyvät otsikoilla:

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 1: skenaario globaali kasvu

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

Kilpailukyky ei synny ainoastaan käytännön osaamisesta. Aktiivinen liiketoiminnan tulevaisuuden kehittäminen on nostettavaksi osaksi Suomen pk-teollisuuden toimintaa.  VTT teki For Industry  -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa.

Neljä skenaariota

Skenaariot laadittiin kahden kirjallisuustutkimuksen pohjalta tunnistetun, tulevaisuuden liiketoimintaympäristöä kuvaavan avainsanaparin avulla: globaali-lokaali ja kasvu-niukkuus. Sanapari globaali–lokaali viittaa valmistuksen arvoketjuihin: ovatko ne globaaleja vai paikallisia. Sanapari kasvu–niukkuus viittaa markkinoihin: onko siellä ajurina taloudellinen kasvu vai tuotannontekijöiden esimerkiksi raaka-aineiden niukkuus. Sanaparien mukaiset skenaariot ovat seuraavat: globaali kasvu, paikallinen kasvu, globaali niukkuus ja paikallinen niukkuus. Tässä neliosaisen sarjan ensimmäisessä artikkelissa keskitytään skenaarioon globaali kasvu.

Globaalin kasvun skenaario

Skenaario globaali kasvu kuvaa tulevaisuuden digitalisoitunutta vapaakaupan maailmaa, jossa markkinat ja tuotannon arvoketjut ovat aidosti globaaleja. Markkinoilla, erityisesti Aasiassa, on runsaasti ostovoimaisia asiakkaita. Vaikka me elämme tälläkin hetkellä maailmassa, jota voi kuvata sanaparilla globaali-kasvu, skenaarion kuvaama tulevaisuuden maailma poikkeaa monella tapaa nykyisestä. Digitalisaatio on muuttanut liike-elämän kaikkia osa-alueita. Markkina- ja tuotantotieto on reaaliaikaista ja toimintojen fyysisen sijainnin merkitys on vähentynyt entisestään. Kilpailu on erittäin kovaa. Ostovoimaiset asiakkaat ovat hyvin markkina- ja trenditietoisia. Internetin, sosiaalisen median ym. kanavien kautta uudet trendit syntyvät, voimistuvat ja kuolevat pois nopeasti. Markkinat ovat toisaalta myös voimakkaasti jakautuneet. Yhtenäiskulttuurista ei voi puhua markkinoiden millään alueella.

globaali_kasvu

Pk-yrityksen mahdollisuudet globaalin kasvun skenaariossa

Skenaarion maailmassa menestyminen edellyttää pk-yritykseltä keskittymistä kapeille erikoismarkkinoille, jotka eivät kiinnosta jättiyrityksiä tai joilla toimiminen edellyttää yritykseltä erityistä ketteryyttä. Menestyäkseen näillä erikoismarkkinoilla yrityksen tulee tuntea hyvin asiakkaan tarpeet ja kyetä reagoimaan nopeasti muutoksiin markkinoilla ja asiakastarpeissa. Globaaleilla markkinoilla laatu ei enää muodosta kilpailuetua vaan tuotteen korkea laatu on vasta perusedellytys sille, että pääsee kyseisille markkinoille. Tuotteen tulee myös olla helposti myytävä ja käytettävä. Tuotantomielessä yrityksen tulee kyetä nopeaan vasteeseen, piensarja- tai pienerätuotantoon.

Vaikka kauppaa käydään pitkälti verkkokaupan kautta myös yrityksiltä-yrityksille liiketoiminnassa, henkilökohtaisella kansainvälisellä myyntityöllä on ratkaiseva rooli kauppojen syntymisessä. Ilman henkilökohtaista kontaktia on digitaalisessa kovan kilpailun maailmassa äärimmäisen vaikea erottautua.

Minkälaisella tuotteella sitten menestytään kuvatussa tulevaisuuden maailmassa? Käytän esimerkkiä vaateteollisuudesta. Vaikka kyseinen teollisuus on Suomessa tällä hetkellä heikossa tilassa, tämä ei tarkoita sitä, ettei se voisi kukoistaa uudelleen tulevaisuudessa. Skenaariossa globaali kasvu suomalainen pk-yritys valmistaa puettavan teknologian tuotteita maailmanlaajuisille erikoismarkkinoille, esim. tukemaan tehdastyöläisiä heidän työhön perehdyttämisessä. Puettava teknologia on korkean teknologian erikoistunut tuote, joka mahdollistaa asiakkaalle kokonaisvaltaisen palvelun tai ratkaisun hänen tarpeeseensa.

Globaalin kasvun liiketoimintamallit

Liiketoimintamallien osalta menestyvät sellaiset vaihtoehdot, jotka tarjoavat asiakkaille täyden avaimet käteen -ratkaisun hänen tarpeeseensa. Ratkaisut hinnoitellaan ja myydään usein kokonaispalveluna tai takuuperusteisenä, missä asiakas maksaa toimintavarmuudesta tai käytettävyydestä. Esimerkiksi jonkin tuotantokoneen kohdalla asiakas voi maksaa siitä, että hänellä on laite toiminnassa 8600 h vuodessa. Jokainen tunti tästä pois alentaa myyjän saamaa hintaa. Globaalin kasvun -maailman liiketoimintamallit korostavat korkeaa teknologista ja liiketoiminnallista osaamista sekä globaalien yritysverkostojen ja osaamisklustereiden roolia tarjoaman kehittämisessä ja toteutuksessa.

Yllä kuvattu on jossain määrin totta jo tänään. Vuoden 2025 maailman olennaisimpana erona nykyhetkeen on se, että kilpailu asiakkaista on tuolloin paljon kovempaa kuin nyt. Yrityksen tulee menestyäkseen olla monella osa-alueella pikkuisen parempi kuin tällä hetkellä. Onneksi kehittyminen on mahdollista!

 

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

 

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

 

Artikkelisarjan seuraavat osat ilmestyvät otsikoilla:

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus