Interactive robotics – the key to small series production?

Over the past couple of years, robotics has frequently made the headlines.  For example, Frost & Sullivan have listed robotics as one of the future megatrends. It is expected to gain a similar position as the Internet. The expectations of robotics are high, particularly in terms of its ability to increase efficiency in European and Finnish manufacturing.

Robotics to promote European manufacturing

Attitudes to robotics in production are contradictory: on the one hand, manufacturing is expected to get a boost in efficiency, but on the other hand, there are fears that jobs will be lost. However, more efficient production can mean the preservation of current jobs, the creation of new ones and a change in the nature of work in a more technical direction. Robotics can thus help European manufacturing to survive in the face of the competition from lower-cost countries.

Industrial robots and humans

In industrial robotics, cooperation between humans and robots is a new phenomenon that is referred to using terms such as interactive robotics, collaborative robotics or human–robot interaction. They all mean that a human and robot work simultaneously within the same space. The human can even be in physical contact with the robot. Interaction makes it possible to effectively utilise human perception abilities and powers of reasoning.

New standards as an enabler

The introduction of interactive robotics in industry has now been made possible by new safety standards for robots, ISO/TS 15066 in particular. It identifies four types of collaborative operations: safety-rated monitored stop, hand guiding, speed and separation monitoring, and power and force limiting. Within these categories, robots no longer need to be isolated from their operating environment in e.g. cages.  When a robot is performing an automatic task, a human approaching or even entering its workspace does not have to trigger an emergency stop – reducing speed and, if necessary, stopping movement is enough. When the human has left the space, the robot can continue operating as usual. Moreover, if the force exerted by the robot is sufficiently small and the robot reacts to contact, it can operate alongside humans. Possible dangerous situations caused by the robot tool must naturally be taken into account.

From a future concept to agile small series production

It took quite a while before technology – and standards in particular – developed to the level required by practical applications. Professor Aarne Halme, who at the time worked for the University of Oulu and later became a long-time Professor of Automation Technology at the Helsinki University of Technology and a prominent figure in the field of robotics in Finland, introduced interactive robotics as early as the beginning of the 1980s. I myself used the heading of this article as the title of my conference presentation in 1987. Today, interactive robotics accelerates production and increases efficiency. It makes the programming of tasks faster and enables the automatic or semi-automatic execution of production tasks.  These issues are of key importance in agile small series production, in which new goods are continuously put into production and batches of a few items or even single items are common.

Inexpensive force-limited robots

Several force-limited robot models – lightweight desktop robots – have been brought to the market whose accuracy is measured in hundreds of a millimetre at best. These robots can cost less than €20,000, meaning that investing in a robot now involves much less costs than before. Thanks to power and force limiting, cages are not needed to ensure safety. However, force-limited robots run at significantly lower speeds than regular industrial robots. Additionally, due to the less expensive materials and components used, their effective working hours can fall short of those of regular robots.

VTT's control stick enables faster teaching of paths

VTT’s control handle enables faster teaching of paths

Teaching a robot

In interactive robotics, a human interprets the environment for a robot and its sensors by pointing with a device or by using simple marking methods such as identifiers. The human tells the robot what the environment contains and, for example, which surface of a workpiece must be polished. The robot’s paths can also be programmed by showing the robot where to pick up and drop off a piece, or by teaching, for example, polishing paths with a tool attached to the robot and in contact with the workpiece. This can also be done without saving the robot’s path points, in which case the robot can be used as a skilful assisting device for moving heavy items. Heavy objects can even be assembled using this method. The human operator grabs the robot’s wrist or a control handle attached to the load and guides the robot to pick up the object and drop it off at the destination. In the interactive handling of objects or teaching of paths, it is essential that the robot is equipped with a sensor that recognises forces and with corresponding force/torque control.

VTT is a pioneer in interactive robotics

Technologies related to interactive robotics feature strongly on VTT’s robotics agenda. We have developed methods and wireless technologies for the observation and recognition of objects and humans, and have integrated these into the controls of robots and robot systems in order to provide flexibility and safety. Interactive robotics is a promising starting point for the needs of automation in small series production. VTT is ready to tackle challenges put forward by companies.

Tapio

Tapio Heikkilä

Principal Scientist

Vuorovaikutteinen robotiikka – avain piensarjatuotannon automaatio-ongelmiin?

Robotiikka on ollut voimakkaasti otsikoissa viimeisen parin vuoden aikana.  Esimerkiksi Frost & Sullivan on listannut robotiikan yhdeksi tulevista megatrendeistä. Robotiikan odotetaan kehittyvän samanlaiseen asemaan kuin internet. Odotukset robotiikalta ovat kovat erityisesti eurooppalaisen ja kotimaisen valmistavan tuotannon tehostajana.

Robotiikan avulla eurooppalaista tuotantoa

Robotiikkaan tuotannossa suhtaudutaan kaksijakoisesti – toisaalta odotetaan paljon tuotannon tehostumista, mutta toisaalta pelätään työpaikkojen vähenemistä. Robotiikan avulla tuotannon tehostaminen ei tarkoita työpaikkojen katoamista vaan tehostuneen tuotannon myötä työpaikat voivat säilyä, uusia muodostua ja lisäksi työn luonne muuttuu teknisemmäksi. Robotiikka siis mahdollistaa myös tulevaisuudessa eurooppalaisen tuotannon alhaisempien työkustannusten maiden tuoman kilpailun paineessa.

Teollisuusrobotti ja ihminen

Teollisuusrobotiikassa on noussut esille uutena ilmiönä ihmisen ja robotin yhteistyö termeillä vuorovaikutteinen robotiikka, kollaboratiivinen robotiikka tai interaktiivinen robotiikka. Nämä tarkoittavat ihmisen ja robotin työskentelyä yhtä aikaa ja samassa työtilassa. Ihminen voi olla jopa fyysisessä kontaktissa robotin kanssa. Vuorovaikutteisuudella ihmisen hahmottamis- ja päättelykykyä saadaan hyödynnettyä tehokkaasti.

Uudet standardit mahdollistajana

Vuorovaikutteisen robotiikan vienti teollisuuden käytäntöön on tullut mahdolliseksi uusien robotiikan turvastandardien myötä, joista voidaan poimia erityisesti ISO/TS 15066. Se luokittelee vuorovaikutteiset toiminnot neljään kategoriaan: turvaluokiteltu valvottu pysäytys, käsin ohjaaminen, nopeuden & etäisyyden seuranta ja tehon & voiman rajoitus. Näiden puitteissa robottia ei enää tarvitse eristää muusta toimintaympäristöstä esimerkiksi häkkeihin.  Robotin suorittaessa automaattista ohjelmaansa ihmisen tulo robotin työalueen läheisyyteen tai jopa työalueelle ei tarvitse johtaa robotin ohjelman hätä-seis -pysäytykseen vaan liikenopeuksien alentamiseen ja tarvittaessa pysäyttämiseen. Ihmisen poistuessa alueelta robotti voi jatkaa toimintaansa normaalisti. Lisäksi jos robotin voimantuotto on riittävän pieni ja se reagoi kosketukseen ja törmäyksiin, se voi sellaisenaan toimia samassa työtilassa ihmisten kanssa. Toki on huomioitava robotin työkalun mahdollisesti aiheuttamat vaaratilanteet.

Tulevaisuuden konseptista ketterään piensarjatuotantoon

Paljon täytyi aikaa kulua ennen kuin teknologia ja erityisesti standardit kehittyivät käytännön edellyttämälle tasolle. Profesori Aarne Halme, silloin Oulun yliopistossa toimiessaan ja myöhemmin Teknillisessä Korkeakoulussa automaatiotekniikan professorina pitkään toiminut kotimainen robotiikan merkkihenkilö, esitteli vuorovaikutteisen robotiikan jo 80-luvun alkupuolella. Itse käytin tämän kirjoituksen otsikkoa konferenssiesitelmäni otsikkona vuonna 1987. Nyt vuorovaikutteinen robotiikka nopeuttaa ja tehostaa tuotantoa. Työtehtävien ohjelmointi on nopeampaa ja automaattinen tai puoliautomaattinen ohjelmien suorittaminen mahdollista.  Nämä ovat keskeisiä tekijöitä ketterässä piensarjatuotannossa, missä uusia tuotteita otetaan tuotantoon jatkuvasti ja sarjakoko on muutaman kappaleen luokkaa tai jopa yksi.

Edulliset voimarajoitteiset robotit

Markkinoille on tullut useita voimarajoitteisia robottimalleja, kevyitä niin kutsuttuja desktop- robotteja, joiden toistotarkkuus on parhaillaan millin sadasosien luokkaa. Näiden robottien hinta voi olla jopa alle 20000 euroa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden robotti-investointiin huomattavasti aiempaan alemmilla kustannuksilla. Voimarajoituksen takia robottia ei tarvitse turvallisuussyistä eristää häkkiin. Näiden voimarajoitteisten robottien nopeudet ovat kuitenkin selkeästi perinteisiä teollisuusrobotteja alhaisempia. Lisäksi edullisemmista materiaali- ja komponenttiratkaisuista johtuen, niiden teholliset käyttötunnit voivat jäädä perinteisiä teollisuusrobotteja alhaisemmiksi.

Robotti_opettaminen

VTT:n kehittämän voimaohjaussauvan avulla ratojen opettaminen on nopeaa

Robotin opettaminen

Vuorovaikutteisessa robotiikassa ihminen tulkitsee robotille ja sen sensoreille ympäristöä osoitinlaitteella osoittamalla tai yksinkertaisilla merkkausmenetelmillä kuten tunnistetarroilla. Ihminen kertoo robotille mikä ympäristössä on mitäkin ja esimerkiksi mikä on robotin kohdekappaleen hiottava pinta. Robotin ratojen ohjelmointi voidaan tehdä myös näyttämällä radat suoraan robottia taluttamalla kappaleiden tartunta- ja irrotuspisteisiin, tai näyttämällä käsittelyradat kuten esimerkiksi hiontaradat työkalu robottiin kiinnitettynä ja kontaktissa kappaleeseen. Tämä voidaan tehdä myös tallentamatta robotin ratapisteitä, jolloin erityisesti raskaiden kappaleiden siirtelyssä robotti toimii tällöin taitavana kuormankannattimena. Jopa raskaiden kappaleiden kokoonpano on mahdollista samalla periaatteella. Ihmisoperaattori tarttuu robotin ranteeseen tai siirrettävään taakkaan kiinnitetystä ohjauskahvasta ja taluttaa robotin tarttumaan kappaleeseen ja kohdepaikkaan irrottamaan kappaleen. Vuorovaikutteisessa kappaleiden käsittelyssä tai ratojen opetuksessa on välttämätöntä, että robotti on varustettu kontaktivoimat tunnistavalla anturilla ja vastaavalla voima-/momenttisäädöllä.

VTT vuorovaikutteisen robotiikan edelläkävijä

Vuorovaikutteiseen robotiikkaan liittyvät teknologiat ovat vahvasti esillä VTT:n robotiikka-agendassa. Kappaleiden ja ihmisten havainnointiin ja tunnistamiseen on kehitetty menetelmiä ja langattomia teknologioita, joita on liitetty robottien ja robottijärjestelmien ohjaukseen tuottamaan joustavuutta ja turvallisuutta. Vuorovaikutteinen robotiikka on lupaava lähtökohta joustavan piensarjantuotannon automaatioon tarpeisiin. VTT on valmiina vastaamaan yritysten asettamiin haasteisiin.

Tapio

 

Tapio Heikkilä

Johtava tutkija

Miten kitkaa ja kulumista voidaan vielä vähentää?

Insinööri haluaisi suunnitella kitkattoman ja kulumattoman koneen. Todellisuudessa esteinä ovat käytössä olevat materiaalit, käyttöolosuhteet ja laitteilta vaadittavat tehokkuudet. Kitkaa ja kulumista voidaan alentaa uusilla pinnoitteilla ja voiteluaineilla. Tutkimusalaa, jossa tutkitaan kitkaa kulumista ja voiteluua, kutsutaan tribologiaksi. Tällä hetkellä tutkitaan erityisesti uusia nanomateriaaleja, lisäaineita sekä digitaalista materiaalimallinnusta.

Kitka ja kuluminen – iso kuluerä teollisuudelle

Harvemmin tulee mietittyä paljonko käytetystä energiasta kuluu kitkan voittamiseen ja paljonko energiaa voitaisiin säästää uusilla teknologisilla ratkaisuilla eri koneissa. Professori Kenneth Holmbergin tutkimuksissa1 havaittiin, että paperikoneissa merkittävä osa (32 %) energiasta kuluu kitkahäviöihin, joita syntyy muun muassa laakereissa, hammaspyörissä ja eristeissä. Paperikoneet eivät ole poikkeus vaan samat ongelmat ovat myös muissa koneissa, joissa on liikkuvia komponentteja. Kulumiskestävyydelle haastavimpia tilanteita ovat ns. rajavoitelutilanteet, jolloin voitelukalvo ohenee aiheuttaen pintojen välisiä kontakteja. Näistä kontakteista vauriot lähtevät herkemmin liikkeelle. Rajavoitelutilanteen ongelmia voidaan ratkoa erilaisilla tribologisilla ohutpinnoitteilla tai voiteluaineilla sekä uusilla paremmin kulumista kestävillä nanomateriaaleilla.

Kitkan alentaminen

No pystytäänkö kitkaa ja kulumista sitten alentamaan nykyisestä tasosta? Tällä hetkellä voisi karkeasti sanoa, että kitkakerroin öljyvoidellussa rajavoitelutilanteessa metalli-metallikontaktissa on 0.1. Kitkan ja kulumisen alentamiseksi esimerkiksi teollisissa prosesseissa ja koneissa on kehitetty pinnoitteita, pinnan teksturointitekniikoita ja uusia voiteluaineita sekä niiden lisäaineita. Tutkimusmaailmassa näitä kaikkia kehitetään jatkuvasti ja saavutetaan aina vain alhaisempia ja alhaisempia kitkan ja kulumisen arvoja. Laboratorio-olosuhteissa on saavutettu jo reilusti alle 0.01 kitkakertoimia, mutta laboratoriosta on pitkä matka kaupalliseksi tuotteeksi. Syynä on esimerkiksi se, että eri materiaalit käyttäytyvät hyvin eri tavalla eri olosuhteissa tai kuormitustilanteissa. On haasteellista löytää yhtä materiaalia, joka pystyisi täyttämään korkeat vaatimukset kaikissa olosuhteissa. Sen vuoksi joudutaan usein valitsemaan ns. keskitie kun valitaan alhaisen kitkan ja kulumiskestävyyden välillä. Toisaalta jotkut materiaalit kuten timantinkaltaiset hiilipinnoitteet (DLC) omaavat molemmat ominaisuudet, mutta niidenkin ominaisuudet riippuvat jossain määrin olosuhteista. Yleistäen voisi sanoa, että normaalilämpötilassa kitka- ja kulumisongelmat ovat suurimmaksi osaksi ratkaistuja ja haasteet ovat syntyneet korkeisiin ja mataliin lämpötiloihin sekä raskaasti kuormitettuihin kohteisiin.

Biovoitelu

Yksi mielenkiintoinen lähestymiskulma kitkan ja kulumisen alentamiseksi on ottaa oppia luonnosta. Luonnossa, kuten nisäkkäiden nivelissä, saavutetaan kitkakertoimia jotka ovat reilusti kertaluokkaa alhaisempia öljyvoideltuihin mekaanisiin kontakteihin verrattuna. Lisäksi kulumiskestävyyttäkin on useammaksi kymmeneksi vuodeksi, vaikka voitelu on vesipohjaista, toisin kuin insinöörisovelluksissa. VTT on tutkinut erilaisten bio- ja vesipohjaisten voiteluaineiden toimivuutta muun muassa metallimateriaalien voitelussa. Esimerkiksi sienissä syntyvillä proteiineilla pystytään alentamaan kitkaa vesivoidelluissa kontakteissa merkittävästi verrattuna öljyvoiteluun. Valmiita ratkaisuja biovoitelupuolella teollisuudelle ei vielä ole pystytty kehittämään. Tulevaisuus näyttää voidellaanko esimerkiksi jotain koneen osia tulevaisuudessa vedellä öljyn sijaan.

Materiaalimallinnuksella ratkaisuja kulumisongelmiin?

Kitka ei ole aina harmi vaan myös osien kuluminen vaikuttaa tehtaiden ja koneiden tuottavuuteen. Kuluvat osat aiheuttavat esimerkiksi tehtaiden seisokkeja, kun koneenosia joudutaan vaihtamaan. Materiaalin kuluminen on usein erittäin monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat monet tekijät. Usein kulumiseen vaikuttaa kuormituksen ja olosuhteiden lisäksi materiaalin mikrorakenne. Materiaalimallinnukseen VTT on kehittänyt VTT Propertune® menetelmän, joka mahdollistaa materiaalin kulumisen tutkimisen tietokonemallinnuksen ja simuloinnin avulla. Menetelmä perustuu materiaalin mikrorakenteen ja sen käyttäytymisen ymmärtämiseen erilaisissa kuormitustilanteissa. Mallinnuksen avulla pystytään tutkimaan uuden materiaalin soveltuvuutta koneenosiin ennen osan valmistamista ja laajamittaista testausta. Lisäksi mallintamisen avulla pystytään ymmärtämään mistä vauriot johtuvat ja millaisilla materiaaliratkaisuilla ne pystyttäisiin välttämään. Mallinnusta pystytään soveltamaan erilaisille materiaaleille kuten metalleille, komposiiteille, muoveille ja pinnoitteille.

VTT on aktiivinen kitka- ja kulumistutkimuksessa

VTT:llä on lähes neljänkymmenen vuoden kokemus tribologian tutkimuksessa ja uusia tutkimustuloksia julkaistaan jatkuvasti tieteellisissä lehdissä ja konferensseissa. Tänä vuonna VTT järjestää yhdessä Suomen Tribologiayhdistyksen kanssa kesäkuussa Nordtrib-konferenssin. Nordtrib on pohjoismaalainen tribologia (kitka, kuluminen, voitelu) – alan konferenssi, joka kokoaa yhteen lähes parisataa tutkijaa ja teollisuuden edustajaa joka toinen vuosi johonkin Pohjoismaahan. Tänä vuonna konferenssin aihealueisiin kuuluvat kitka, kuluminen ja voitelu muun muassa teollisuus-, avomeri- sekä lääketieteellisissä sovelluksissa. Aihealueet sisältävät sekä uusien materiaalien kehitystä, että kitkaan ja kulumiseen vaikuttavien ilmiöiden ymmärtämistä perinteisten tutkimusmenetelmien ja mallintamisen avulla.

Kuva_Timo HakalaTimo Hakala

Tutkija

 

 

 

 

 

 

1) Kenneth Holmberg, Roope Siilasto, Tarja Laitinen, Peter Andersson, Ari Jäsberg, Global energy consumption due to friction in paper machines, Tribology International, Volume 62, June 2013, Pages 58-77

Osaammeko luoda kasvua kumppanuuksista?

Yritysten välisen yhteistyön helpoimmaksi muodoksi ajatellaan usein kahden yrityksen välistä suhdetta – kumppanuutta. Kauniista visioista ja puheista huolimatta sitä se ei välttämättä kuitenkaan ole. Kokemustemme mukaan itsenäisten yritysten sitoutuminen pitkäjänteiseen, syvälliseen yhteistyöhön yhteisten tavoitteiden ja siitä syntyvien liiketoimintahyötyjen saavuttamiseksi ei ole koskaan mutkatonta. Tiedämmekö tosiasiassa mitkä ovat tasaveroisen kumppanuuden edellytykset? Miten kumppanuuksia voidaan käytännössä rakentaa? Millaisia tukirakenteita kehitystyössä tarvitaan? Mitä asioita pitää varautua pohtimaan?

Yritysten välisen kumppanuuden rakentaminen vaatii osapuolilta luottamusta, vuorovaikutusta, uuden oppimista ja myös jostakin luopumista. Kokemustemme mukaan kumppanuuden kehittäminen vaatii tietoisia strategisia valintoja, joissa lähtökohtana on yhteinen tahtotila ja ponnistelu yhdessä asetettujen päämäärien puolesta. Saimme olla mukana kun Fastems ja JTA Connection päättivät keväällä 2014 yksissä tuumin lähteä kehittämään yhteistyösuhdettaan pienimuotoisesta resurssialihankinnasta määrätietoisesti kohti strategisempaa ja tasavertaista yhteistyösuhdetta. Kumppanuushanke toteutettiin osana Tampere Business Campuksen koordinoimaa ja Tekesin rahoittamaa rinnakkaisprojektia. Me VTT:n tutkijat toimimme projektissa yhteiskehittämistä tukevina fasilitaattoreina ja sillanrakentajina.

Aseta kumppanuuden tavoitteet

Kumppanuuden keskeisin tavoite on synnyttää merkittävää uutta liiketoimintaa ja hyötyjä molemmille osapuolille. Tavoitteisiin pääsy edellyttää tekemisten sisältöjen ja prosessien uudistamista esimerkiksi prosesseja digitalisoimalla, jotta pystytään tuottamaan asiakkaille mitattavia hyötyjä kustannustehokkaasti.  Kumppanuuksissa bisnestavoitteiden saavuttaminen edellyttää huolellista ennakkosuunnittelua ja toimituskyvyn skaalaamista sekä kapasiteetin että osaamisen suhteen. Ellei yhteistyö ole tuttua, tärkeää on myös totuttaa osapuolet ja ihmiset toimimaan verkostoituneesti, missä useampi toimija osallistuu asiakasratkaisun tuottamiseen joustavasti eri organisaatiotasoilla.

”Kumppanuus tarkoittaa yritysten keskinäistä organisoitumista, joka palvelee yhteisten päämäärien saavuttamista”

Rakenna kumppanuudet huolella

Yritysten välinen kumppanuus ei synny nimittämällä löyhästi kumppanuuteen liittyvää tekemistä kumppanuusprojektiksi. Jokaisessa uudessa kumppanuudessa on edessä uusi ja ainutkertainen tilanne, jossa aikaisemmat kokemukset ja käytetyt mallit eivät sellaisenaan takaa hyvää lopputulosta. Kumppanuusprojektit on suunniteltava ja toteutettava tavoitteellisesti ja määrätietoisesti osapuolten omien erityisten lähtökohtiensa mukaisesti räätälöityinä liiketoiminnan kehitysprojekteina. Etenemisen ja tuloksellisuuden kannalta on eduksi se, että hankkeissa on mukana osaava neutraali ulkopuolinen asiantuntija fasilitaattorina ja sillanrakentajana. Olemme rakentaneet kumppanuusprojektin neljän työpaketin muotoon:

  1. Liiketoimintasuhteen nykytilan, toimintamallien, osaamisten ja kasvumahdollisuuksien analyysi
  2. Liiketoimintamallin, yhteistyöstrategian ja prosessien muodostaminen
  3. Toimintatapojen pilotointi ja arviointi todellisissa asiakasprojekteissa
  4. Toimintatapojen vakiinnuttaminen ja jatkuva parantaminen

Ensin tunnistetaan yhteistyön lähtötilanne, hahmotellaan mahdollisia liiketoimintaideoita ja käsitellään vastavuoroisesti yhteistyön syventämisessä tarvittavat resurssit, jaettava ja hankittava osaaminen sekä erityiset kyvykkyydet, esimerkiksi se miten tekemiseen saadaan resurssitehokkuutta, virtausta ja asiakaslähtöisyyttä uudella tavalla. Alussa arvioidaan yritysten välisten sidosten nykytilanne sekä toimintatapojen, prosessien ja toimintakulttuurien yhteensopivuus.

Neljä sidosta

Kumppanuudessa yritysten välille muodostuvan neljän toisiaan täydentävän sidoksen merkitys on ymmärrettävä ja sisäistettävä. Sidokset ovat vaihdannan sidos, strateginen sidos, rakenteellinen sidos ja sosiaalinen sidos. Mielestämme hyvässä kumppanuudessa tarvitaan näitä kaikkia, ja lopputulos syntyy niiden kertolaskuna: olemassa oleva liiketoiminta (yhteistyöhistoria!), yhteinen tahtotila ja päämäärät, yhtenäiset rakenteet ja toimintatavat sekä yhteistyö ihmisten välillä. Jos yksikin näistä sidoksista puuttuu, kumppanuus ei tule onnistumaan.

Yhdessä toimineiden yritysten on helppo ideoita jopa kymmeniä uusia businessideoita. Kaikki ideat tuodaan yhteiseen pöytään, niitä arvioidaan ja parhaimmat valitaan jatkokäsittelyyn. Ensin vain pari kolme jalostetaan yksityiskohtaisemmiksi liiketoimintamalleiksi.  Myös tässä vaiheessa katsotaan ja yhdistetään osaamisia ja prosesseja niin että päästään varmasti kaikkien kannalta parempiin lopputuloksiin.

Pilotoi

Kumppanuuden kehitysprojekti on puolivalmis ilman suunnitelmien viemistä käytäntöön. Fastemsin ja JTA Connectionin kehitysprojektissa tekemistä harjoiteltiin toteuttamalla todelliset pilottitoimitukset Saksaan, Ranskaan ja Itävaltaan. Pilottitoimituksista keräsimme kokemukset talteen sekä dokumentoimme ja arvioimme ne huolellisesti.  Piloteilla yritykset pääsivät hyvään vauhtiin ja uutta tekemistä on tiedossa runsaasti. Fastemsin Esa Karppi ja JTA Connectionin Timo Ahonen olivat samaa mieltä kumppanuuden reseptistä: ensin tahtotila kirkkaaksi, sen jälkeen osaaminen jakoon, sitten kontaktipinnat kuntoon sekä prosessit virtaviivaisiksi.  Lopuksi dokumentoimme kumppanuuden rakentamismallin työkirjaksi, jolla voidaan tehostaa uusien kumppanuuksien rakentamista.

Ismo_ja_TapioIsmo Ruohomäki, erikoistutkija

Tapio Koivisto, erikoistutkija

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa.Tässä neliosaisen sarjan viimeisessä osassa kuvataan skenaario paikallinen niukkuus sekä luodaan yhteenveto tutkimuksen keskeisistä tuloksista vastaamalla kysymykseen, mistä suomen pk-teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyky syntyy?

Paikallisen niukkuuden skenaario

Skenaarion paikallinen niukkuus maailmaan johtaa pitkälti samoja tekijöitä kuin globaali niukkuus –skenaariossa: globaalilla tasolla tarkasteltuna niukkuus koskien monia kriittisiä raaka-aineita, kuten harvinaisia maametalleja, fosforia, kuparia ja puhdasta vettä, sekä ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuvat kansainvaellukset. Paikallinen niukkuus –skenaariossa muutos nykytilanteesta tulevaisuuden maailmaan vain tapahtuu paljon hallitsemattomammin kuin globaali niukkuus –skenaariossa. Tämän seurauksena hallitukset pystyttävät raja-aitoja maiden tai unioneiden välillä rajoittamaan raaka-aineiden, kriittisten komponenttien ja ihmisten liikkuvuutta. Rajat eivät ole kokonaan kiinni, mutta globaaleista toiminnoista on tullut monella tapaa epäluotettavia ja korkean riskin omaavia. Hallitsematon muutos johtaa myös talouden jonkinasteiseen romahtamiseen, minkä seurauksena on massatyöttömyyttä ja ihmisten ostovoima on huono.

Paikallisuus tarkoittaa tässä skenaariossa korostetusti Pohjois-Eurooppaa. Tällä markkina-alueella on kova tarve korvata tuontia Pohjois-Euroopan tai EU:n ulkopuolelta (ts. raaka-aineita ja kulutushyödykkeitä, joita tänä päivänä tuodaan runsain määrin erityisesti Aasiasta). Tämän johdosta Eurooppaan rakennetaan uudelleen sellaista kulutushyödykkeiden teollista infrastruktuuria, joka täältä ehti jo lähes kadota, esimerkkeinä vaate- sekä elektroniikkateollisuus. Niukkuuden myötä tapahtuva tuotteiden hintojen nousu yhdistettynä kuluttajien ostovoiman laskuun muuttaa monella tapaa markkinoita. Monen meille tavanomaisen kulutushyödykkeen hankinnasta on tullut ostajalle investointi.

lokaali_niukkuus

Menestymisen mahdollisuudet paikallisen niukkuuden maailmassa

Suomalaiset yritykset valmistavat tässä skenaariossa kulutustuotteita paikallisille (Pohjois-Eurooppa) markkinoille. Monet yritykset ovat siis joutuneet suuntaamaan liiketoimintansa kokonaan uudelleen. Vain ketterät toimijat ovat tähän kyenneet. Heille skenaarion maailma sen sijaan tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia menestykseen. Menestymiseen vaaditaan monipuolisuutta tuotannossa (vahvan erikoistumisen sijaan) sekä kykyä kulutustuotteiden uudelleen suunnitteluun ja valmistukseen hyödyntämällä kiertotaloutta ja paikallisia raaka-aineita. Työntekijöiltä odotetaan monitaitoisuutta. Henkilöt, jotka kykenevät hyppäämään nopeasti uuteen, luomaan verkostoja, integroimaan osaamista ja teknologiaa suurempien kokonaisuuksien muodostamiseksi, ovat haluttuja ja heistä on pula.

Esimerkki suomalaisen vaateteollisuuden pk-yrityksen menestystuotteesta tässä skenaariossa on arkivaate, koska halpatuonti Aasiasta pitää korvata paikallisella tuotannolla. Teollisessa mielessä palataan monella tapaa takaisin aikaan ennen laajamittaista globalisaatiota. Arkivaatteiden lisäksi suomalaiset pk-yritykset valmistavat paikallisen niukkuuden skenaariossa kodinkoneita, käsityökaluja, kulkuvälineitä ym. tavaroita, joita Suomessa tehtiin yleisesti muutama vuosikymmen sitten. Leasingistä on monen hyödykkeen kohdalla tullut yrityksille yleinen ansaintamalli perinteisen tuotemyynnin rinnalle. Asiakaskunta on monipuolinen koostuen jälleenmyyjistä, yksittäisistä kuluttajista ja kuluttajaosuuskunnista. Kaupan digitalisaatio on muokannut markkinoinnin ja jakelukanavat uusiksi ja valmistavan teollisuuden yritykset ovat usein suoraan yhteydessä kuluttajaan ohi tukku- ja jakeluportaan.

Nopeat muutokset tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Keväällä 2015, kun lähdimme luomaan For Industry – skenaarioita, paikallinen niukkuus tuntui hyvin etäiseltä ajatukselta. Syksyllä 2015 puhe raja-aitojen rakentamisesta Euroopan ympärille tai sisälle oli jo yleinen poliittisen keskustelun aihe eri puolella Eurooppaa. Paljon on tapahtunut hyvin lyhyessä ajassa, eikä paikallinen niukkuus –skenaario tunnu tänään enää lainkaan utopistiselta – pikemminkin päinvastoin. Niin tai näin, viime vuoden tapahtumat kuitenkin opettavat, että asiat voivat muuttua hyvinkin nopeasti.

Monille on mieleen iskostunut ajatus, että muutokset ovat hitaita jolloin yrityksellä on hyvää aikaa reagoida ajoissa. Silloin, kun muutos tapahtuu megatrendien ajamana, se voikin olla hyvin hidas, vuosikymmenen tai useamman kestävä prosessi. Silloin, kun muutos tapahtuu syvän kriisin tai mullistavan teknologian seurauksena, markkinat voivat muuttua hetkessä. Historia on osoittanut, että äkilliset muutokset tarjoavat parhaat mahdollisuudet menestykseen sellaisille yrityksille, jotka ovat valmiit nopeasti reagoimaan muutokseen.

Suomen teollisuudesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa alle kymmenessä vuodessa. Se osoittaa, että teollisuuden vanhoilla toimintamalleilla ei menestytä aikaansa pidempään. Muutoksen vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Muuttuvassa toimintaympäristössä menestyvät ne, jotka reagoivat nopeasti muutoksiin sekä varautuvat tulevaisuuteen ja etsivät aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

neljä_skenaariota

 

Kaikki skenaariot vaativat muuttumaan

For Industry –skenaariotyö kuvasi neljä erilaista tulevaisuuden maailmaa, joissa kaikissa menestytään hivenen toisistaan poikkeavalla tavalla. Skenaariomaailmat on tarkoituksellisesti eriytetty toisistaan, jotta niiden erityisluonteet voidaan pelkistää. Tämän vuoksi mikään niistä tuskin toteutuu sellaisenaan, vaan jokainen skenaario sisältänee elementtejä, jotka toteutuvat joillain markkinoilla. Tällöin voidaan puhua kahden tai useamman skenaarion rinnakkaiselosta. Jokainen skenaariomaailma poikkeaa siitä maailmasta, missä me elämme tänään. Suurempia tai pienempiä muutoksia on siis odotettavissa yritysten toimintaympäristöön lähivuosina.

Työn tärkeimmät opit voi kiteyttää kahteen asiaan:

  1. Suomen pk-teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyky syntyy nopeasta reagoinnista toimintaympäristön muutoksiin
  2. Muutos on valveutuneille yrityksille suuri mahdollisuus

 

VTT:n For Industry –ennakointityö jatkuu edelleen. Tarkoituksena on näiden neljän skenaarion pohjalta viedä työtä askeleen verran lähemmäs pk-yrityksen strategiatyötä yhdessä yrityksen kanssa ja tällä tapaa parantaa yrityksen valmiuksia reagoida nopeasti muutoksiin toimintaympäristössä.

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

Artikkelisarjassa aikaisemmin ilmestyneet artikkelit

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 1 skenaario globaali kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa. Tässä neliosaisen sarjan kolmannessa artikkelissa kuvataan skenaario: globaali niukkuus.

Globaalin niukkuuden skenaario

Skenaarion kuvaaman maailman taustalla on maapallon väkiluvun kasvun ja ihmisten materialistisen elämäntavan synnyttämä tilanne, missä monia uusiutumattomia raaka-aineita ei enää ole saatavilla kohtuulliseen hintaan. Harvinaiset maametallit, fosfori ja kupari ovat esimerkkejä näistä aineista. Monin paikoin on myös pula puhtaasta vedestä. Niukkuus kriittisistä tuotannon raaka-aineista on monessa maassa johtanut tilanteeseen, jossa nämä luonnonvarat ovat joko hallituksen tai jättimäisten globaalien yritysten omistuksessa ja hallinnassa. Luonnonvarojen niukkuudesta on tullut maailmantaloutta ja markkinoita ohjaava tekijä.

Globaalissa maailmassa tuotannon arvoketjut kuin myös markkinat ovat digitalisaation ansiosta aidosti maailmalaajuisia ja kilpailu on erittäin kovaa. Myös työvoiman markkinat toimivat globaalisti. Erityisesti huippuosaajien liikkuvuus on korkea. Monet yritykset kärsivätkin osaavan työvoiman pulasta. Ihmisiä liikkuu massoittain maasta toiseen myös ilmastonmuutoksen seurauksena. Usealle yritykselle nämä kansainvaellukset ovat keskeinen liiketoiminnan ajuri, koska nämä ihmiset tarvitsevat uudessa kotimaassaan monenlaisia perustarvikkeita, asuntoja, kulkuvälineitä jne.

Niukkuus johtaa siihen, että kertakäyttökulutus jää historiaan ja fokus siirtyy tuotteiden laatuun ja kestävyyteen. Kiertotalous ja sen tehokas hyödyntäminen on muuttunut kauniista periaatteesta arjen välttämättömyydeksi. Kuluttajat suosivat ympäristöä säästäviä, kestäviä tuotteita. Ostohinnalla on edelleen merkitystä, mutta kuluttajien päähuomio on tuotteen elinkaarikustannuksissa.

globaali_niukkuus

 

Pk-yrityksen menestystekijät globaalin niukkuuden maailmassa

Tuotantoresurssien tehokas hyödyntäminen on keskeinen menestystekijä suomalaiselle pk-yritykselle. Se ei tietenkään itsessään tee tuotteista houkuttelevia, mutta se mahdollistaa tuotteiden saamisen globaaleille markkinoille järkevään hintaan. Resurssien tehokas hyödyntäminen merkitsee ensisijaisesti korkean jalostusarvon tuotteita suomalaisista raaka-aineista, kiertotalouden hyödyntämistä myös komponenttitasolla ja digitalisaation hyödyntämistä resurssien käytössä. Partneroituminen globaalien suuryritysten ja osaamisklustereiden kanssa on myös tärkeää – ei pelkästään markkinamielessä vaan myös tuotannontekijöiden saatavuuden näkökulmasta. Kansainvälisen myynnin kova osaaminen on pk-yritykselle elinehto, jotta se erottuu ja pärjää globaalissa kilpailussa.

Tapanani tässä artikkelisarjassa on ollut antaa esimerkkituote vaateteollisuuden alalta, millä suomalainen pk-toimija voi menestyä kyseisessä tulevaisuuden maailmassa. Globaali niukkuus –skenaariossa tällainen tuote on erittäin hyvin kulutusta kestävä vaate. Koska pk-yrityksen pitää globaalissa maailmassa erikoistua kapealle sektorille ja tarjota korkean jalostusarvon tuotteita, kyseeseen tulee kovaan käyttöön tarkoitetut ammatti- tai harrasteasut, esimerkkinä palomiehen asu.

Globaalin niukkuuden skenaarion liiketoimintamalleja

Esimerkki liiketoimintamallista, joka voi tarjota työtä monelle pk-yritykselle, on tuotantolaitteiden modernisointi. Siinä yritys tarjoaa asiakkaille palveluna investointilaitteiden tai järjestelmien eliniän jatkamista. Käytännössä tämä voi merkitä älykkyyden ja automaation lisäämistä vanhaan, alhaisen automaatioasteen laitteeseen tai jotain muuta laitteen toiminnallisuuden päivitystä. Tällainen modernisointi on jo tätä päivää, ja liiketoimintamallina se on relevantti kaikissa For Industy –skenaariotyön tulevaisuuden maailmoissa. Globaalissa niukkuudessa modernisoinnin merkitys vain korostuu yli muiden. Jotta yritys pärjää modernisoijana globaaleilla markkinoilla globaalissa kilpailussa, sen tulee erikoistua ja hankkia itselleen kapean alueen huippuosaaminen. Yrityksen tulee myös panostaa kansainvälisten myyntikanavien luomiseen ja pk-verkostoon tarjoaman toteutuksessa.

Skenaariosta globaali niukkuus voi tunnistaa elementtejä, jotka näkyvät monella tapaa meidänkin ajassamme. Me puhumme jo nyt kestävän kehityksen periaatteista ja kiertotaloudesta. Olennaisena erona nykyhetken ja skenaarion kuvaaman tulevaisuuden maailman välillä on kuitenkin, että sille, mikä meille on tänään vielä enemmän tai vähemmän vapaaehtoista, ei vuonna 2025 ole vaihtoehtoa. Niukkuus ei tuolloin ole ihmisten valinta.

Useimmat yritykset joutuvat niukkuuden maailmassa miettimään liiketoimintansa ja sen mallit uusiksi. Menestyminen on tässäkin maailmassa mahdollista, mutta ei entisin eväin. Koska tuotannontekijöiden niukkuus tulee hyvin korkealla todennäköisyydellä hallitsemaan alaa jollain aikavälillä, yritysten tulee siihen varautua ja tehdä ajoissa liiketoimintaansa tarvittavat muutokset.

 

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

Artikkelisarjan ensimmäiset osat ilmestyivät otsikoilla

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 1 skenaario globaali kasvu

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Artikkelisarjan viimeinen osa ilmestyy otsikolla:

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025? – Osa 2: skenaario paikallinen kasvu

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa. Tässä neliosaisen sarjan toisessa artikkelissa kuvataan skenaario: paikallinen kasvu.

Paikallisen kasvun skenaario

Skenaario paikallinen kasvu kuvaa tulevaisuuden maailmaa, missä eurooppalaiset kuluttajat ovat kyllästyneet globalisaation tuomiin haasteisiin, kuten halpatuontituotteiden usein heikkoon laatuun sekä lapsityövoiman käyttöön ja huonoihin työolosuhteisiin monissa kehittyvissä talouksissa. Globalisaation vastapainoksi on syntynyt vahva liike, jossa korostetaan paikallisuutta. Sloganina toimii ”Osta eurooppalaista – ostat paikallista!” Paikallisuus siis nousee vapaaehtoisuudesta.

Paikallisuus tässä skenaariossa sen sijaan on suhteellinen käsite. Skenaarioiden kuvaamassa maailmassa metropoleilla on korostunut merkitys markkina- ja tuotantoalueena. Suomalaisen toimijan näkökulmasta liiketoiminta-alue muodostuu Pohjois-Euroopasta. Jotkut yritykset toimivat edelleen globaaleilla markkinoilla ja globaaleissa arvoketjuissa, mutta Euroopan rajojen yli tapahtuvalla toiminnalla on vain vähäinen merkitys yrityksen liiketoiminnassa.

paikallinen_kasvu

Kuluttajat ovat skenaarion maailmassa ostovoimaisia ja arvostavat perheyrityksiä, joilla on omaan osaamiseen pohjautuvia innovatiivisia tuotteita tai palveluita. Kuluttajakunnassa on paljon pakolaistaustan omaavia ihmisiä. Tässä skenaariossa pakolaisaallolla on ollut myönteinen vaikutus Euroopan talouteen. Osa pakolaisista toimii menestyvinä yrittäjinä.

Menestyvät pk-yritykset paikallisen kasvun skenaariossa

Skenaarion maailmassa pk-yritykset eivät tavoittele pikavoittoja vaan he kehittävät tuotteitaan, brändiään, yritystään mielessä pitkän ajan menestys. Paikallisuuden korostaminen näkyy lähes kaikessa. Jos yrityksellä ei ole omaa innovatiivista tuotetta markkinoilla, se on toimittaja lähistöllä olevalla yritykselle, jolla on oma tuote. Kestävä kehitys, paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen, biotalous, kiertotalous ovat keskeisiä teemoja niin tuotannossa kuin markkinoilla. Maailma on digitalisoitunut, mikä on muokannut yritysten toimintamallit uuteen uskoon. Tämä koskee prosesseja asiakas- ja toimittajarajapinnassa sekä logistiikassa. Menestyvät pk-yritykset hyödyntävät taitavasti digitalisaation mahdollisuuksia.

Omassa maanosassa luodut innovaatiot ovat Euroopan markkinoilla niin kovassa arvossa, että monet suomalaiset pk-yritykset ovat keskittyneet tuottamaan näitä innovaatioita. Kun innovaatio on saatu menestyksekkäästi pilotoitua, sen oikeudet myydään jollekin suuremmalle yritykselle, joka sitten vie kyseisen tuotteen, palvelun, tai niiden yhdistelmän laajemmille markkinoille. Suomessa valtiovalta tukee tällaista innovaatiotoimintaa avoimesti, koska sillä on kansantaloudelle hyvin myönteinen vaikutus.

Esimerkin tuotteesta, millä menestytään tässä tulevaisuuden maailmassa, annan jälleen vaateteollisuuden alalta, koska kyseinen sektori tarjoaa mainion mahdollisuuden korostaa skenaarioille ominaisia erityispiirteitä. Paikallisen kasvun skenaariossa tämä tuote on suomalaisesta sellukuidusta valmistettu design-vaate laajoille eurooppalaisille markkinoille. Tällaisen tuotannollisen toiminnan mahdollistava uuden sukupolven valmistusteknologia on nyt (vuonna 2016) vasta tuotekehitysvaiheessa, mutta vuonna 2025 sen uskotaan olevan arkipäivää ja mahdollistavan laajamittaisen liiketoiminnan kymmenille pk-yrityksille.

Paikallisen kasvun liiketoimintamalleja ja kilpailutekijöitä

Eurooppalaiset kuluttajat käyttävät tässä skenaariossa runsaasti rahaa terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Tämä tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisen valmistavan sektorin pk-yrityksille varsinkin, jos liiketoimintamalliin kuuluu kiinteä yhteistyö hyvinvointipalveluja tarjoavan yrityksen kanssa. Tarjoamana tällainen yhteistyö voi merkitä hoivarobotteja, automaatioavusteista hoitopalvelua (ts. ihminen + automaatio), uudenlaisia diagnostiikkapalvelukonsepteja kuluttajakäyttöön, jne. Liiketoimintamallissa valmistavan sektorin yritys tuo tarjoamaan mukaan teknologisen osaamiseen (laitteet, ohjelmistot) ja hyvinvointipalveluyritykset ihmisten hoito-osaamisen. Asiakkaalle tämä symbioosi näkyy saumattomasti toimivana kokonaispalveluna.

Pohjois-Eurooppa muodostaa monelle kansainvälistyneelle suomalaiselle pk-yritykselle päämarkkina-alueen jo tänään. Tässä mielessä skenaario paikallinen kasvu ei edusta uutta. Se, mikä tuossa tulevaisuuden maailmassa on toisin kuin nyt, on paikallisuuden, perheyrittäjyyden, innovaatioiden ja designin korostaminen kilpailutekijöinä. Tuolloin voit kenties löytää Berliinin kauppakeskuksesta tuotteen, jonka kyljessä on tarra: ”Made in Tampere by the Family Paasi. Designed with love by J.P.”

 

Voit ladata For Industry –skenaariotyön raportin Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios, kirjoittajina Jaakko Paasi & Nina Wessberg, tästä linkistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf . Raportti antaa tarkemman kuvauksen tulevaisuuden skenaarioista ja miten valmistavan teollisuuden pk-yritys voi tulevaisuudessa menestyä.

Jaakko PaasiJaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä

 

 

 

 

 

Artikkelisarjan ensimmäinen osa ilmestyi otsikolla

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 1: skenaario globaali kasvu

Seuraavat osat ilmestyvät otsikoilla:

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 3: skenaario globaali niukkuus

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki vuonna 2025?  – Osa 4: skenaario paikallinen niukkuus