Järkeä teollisuuden digitalisaatioon

Digitalisaatio on aikamme hype-termi, jota tarjotaan yleisesti pelastajaksi useimpiin teollisuuden ongelmiin. Digitaalitekniikan avulla onkin tänä päivänä mahdollista tehdä melkeinpä mitä vaan. Kokonaan toinen asia on se, onko siinä mitään järkeä. Jotkut toki saavat kiksejä pelkästään siitä, että jokin arkinen asia voidaan tehdä digitaalisesti tai digitaalisuutta hyödyntämällä. Itse en lukeudu tähän joukkoon.

Minulle digitaalisuus luo arvoa vasta silloin, kun se olennaisesti helpottaa arkeani tai se mahdollistaa sellaisia itselle tärkeitä asioita, jotka eivät ennen digitalisaatiota olleet mahdollisia. Kiitos digitalisaation, vapaa-ajan matkailuuni liittyvät järjestelyt ovat nykyään paljon helpommin ja halvemmin toteutettavissa kuin vielä 10 vuotta sitten. Digitalisaatio mahdollistaa myös sen, että voin seurata lähestulkoon mitä tahansa haluamaani urheilutapahtumaa joko onlinenä tai jälkistriiminä. Uskon, että tämän kirjoituksen lukijoista moni jakaa kanssani nämä tunnot.

Voiko digitaalisuus sitten luoda valmistavassa teollisuudessa arvoa samalla tavalla kuin, mitä se on tehnyt esim. matkailu- ja media-aloilla? Itse uskon, että voi. Samaan hengenvetoon toki myönnän, että vielä emme ole tätä nähneet ainakaan suuressa mittakaavassa. Teollisuus on digitoinut olemassa olevia prosesseja vaihtelevalla tahdilla ja menestyksellä. Joskus tämä on tuonut yritykselle aitoa kilpailuetua markkinoilla. Joskus se on ollut yritykselle vain suuri kuluerä ilman merkittävää liiketoiminnallista hyötyä. Jälkimmäiset tapaukset ovat saaneet monet kyseenalaistamaan digitalisaation hyödyllisyyden valmistavassa teollisuudessa.

VTT:n For Industry –kärkiohjelman tuore loppuraportti ”Towards a new era in manufacturing” monella tapaa ounastelee, että teollisuuden digitalisaatioon on mahdollista saada järkeä. Toisin sanoen on mahdollista tehdä toimenpiteitä, jotka aidosti luovat arvoa niin asiakkaalle kuin valmistavalle yritykselle. Tutkimus antaa myös osviittaa siitä, mitä nämä toimenpiteet voivat olla. Raportti koostuu 25:stä lyhyestä ja helppolukuisesta artikkelista, joista moni sivuaa digitalisaatio-teemaa tavalla tai toisella. Seuraavassa muutama lyhyt nosto raportista.

Juha Kortelainen kumppaneineen avaavat nykyaikaista digitaalista suunnittelua (ss.53-65). Jos CAD/CAM –maailma edusti (tai edelleen edustaa) sitä, että digitaalisuus tuotiin tehostamaan perinteistä tuotesuunnittelu ja –valmistusprosessia, niin uudessa ajatusmaailmassa koko suunnittelu- ja valmistusprosessit ajatellaan uudella tapaa digitaalisuuden suomista mahdollisuuksista käsin. Tämä antaa mahdollisuuksia tuottaa sellaisia tuotteita ja rakenteita, joita ei perinteisillä keinoin ole edes mahdollista valmistaa. Toisaalta digitaalisen suunnittelun avulla on mahdollista ottaa se kuuluisa digiloikka yrityksen kustannuskilpailukyvyssä.

Mikael Haag taas keskittyy visioimaan datan merkityksestä tulevaisuuden valmistusprosesseissa (ss.124-134). Hän esittää, että todellinen hyöty digitalisaatiosta saadaan silloin kun prosessit muokataan digitaalisuuden ohjaamina kyper-fyysisiksi järjestelmiksi, joissa fyysinen ja digitaalinen maailma ovat sulautuneet toisiinsa.

Molemmat edellä mainitut tutkimukset korostavat tarvetta ajatella asioita kokonaan uudella tapaa, jotta digitalisaation hyödyt on mahdollista saada aidosti käyttöön. Uusi ajattelutapa tavallaan kulminoituu Simo-Pekka Leinon ja kumppaneiden kehittämään yrityksen digikypsyystestiin (ss. 41-46). Tämä testi ei lähdekään liikkeelle teknologiasta vaan liiketoiminnasta. Testi arvioi yrityksen digikypsyyttä kuudessa eri dimensiossa: strategia, liiketoimintamalli, asiakasrajapinta, organisaatio ja prosessit, ihmiset ja kulttuuri sekä IT-teknologia. Testi on vapaasti tehtävissä osoitteessa http://digimaturity.vtt.fi, joten mene ihmeessä kyseiselle sivulle ja arvioi yrityksesi tila.

Kenties teollisuuden digitalisaatioon on vihdoinkin tulossa järkeä!

Jaakko Paasi

Jaakko Paasi, johtava tutkija, VTT Oy

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s