Tuotemalli keskiöön valmistavan teollisuuden digitalisaatiossa

Digitalisaatiossa on kyseessä mullistava murros. Se ei ole helppo, mutta siihen kannattaa hypätä ajoissa mukaan. Teollisuus on ennustanut, että murros tulee ennemmin tai myöhemmin. Suomi voi edelleen menestyä globaalissa kilpailussa innovaatioiden, tuottavuuden parantamisen, asiakaslähtöisyyden ja joustavuuden kautta. Digitalisaatio palvelee kaikkia näitä osa-alueita.

Tuotteen koko elinkaari hallintaan

Suomen teollisuuden oletetaan menestyvän korkean teknologian tuotteilla ja laadukkailla palveluilla. Tuotekehitys nähdään kuitenkin usein mystisenä saarekkeena irrallisena liiketoiminnasta. Jotta tuotteiden ja palvelujen menestys taataan jatkossa, tuotekehitys tulisi nähdä toimintona, johon osallistuu kaikki olennaiset liiketoiminnan alueet, sekä sisäiset ja ulkoiset verkostot. Digitalisaatio ja tuotteen elinkaaren hallinta (PLM) mahdollistaa tämän integraation jo tuotteen virtuaalisessa vaiheessa ennen fyysisen tuotteen valmistamista. Puhekielessä PLM viittaa usein vain tietojärjestelmiin, joissa hallitaan esimerkiksi tuotteeseen kuuluvia nimikkeitä ja dokumentteja. Tietojärjestelmät eli digitaalisuus toki mahdollistavat tehokkaan elinkaaren hallinnan, mutta olennaisempaa ovat toimintatavat ja prosessit, joilla tuotetaan lisäarvoa läpi tuotteen elinkaaren. Näitä suhteita voidaan lähteä kuvaamaan esimerkiksi kuvan arkkitehtuurimalleilla.

Kuva. Liiketoiminnan, prosessien ja teknologian suhteita voidaan jäsentää arkkitehtuurimalleilla (muokattu Kimpimäki 2014)

Myös tuotekehitys on osa tuotteen elinkaaren hallintaa, prosessi ideasta kaupalliseksi tuotteeksi. Tuotekehitys on siis laajempi käsite kuin suunnittelu, mutta käytännössä nämä usein sekoitetaan keskenään. Tuotekehitys ja suunnittelu tulisi nähdä prosesseina, joissa ovat mukana kaikki tuotteeseen liittyvät sidosryhmät – ei vain suunnittelu. Prosesseissa tulisi tähdätä etupainotteisuuteen ja aikaiseen palautteen saamiseen virtuaalisuuden avulla. Digitalisaation hyötyinä voidaankin erityisesti nähdä eri sidosryhmien osallistaminen ja palautteen saaminen aikaisessa vaiheessa. Miten eri toimijat saadaan mukaan suunnitteluun ja tuotekehitykseen riittävän aikaisessa vaiheessa?

Suurimmat hyödyt tulevat muuttuneista toimintatavoista

Digitaaliset tuote- ja prosessimallit tulisi siirtää jostain tuotekehityksen reunamilta yrityksen toimintajärjestelmän ja verkoston keskiöön. 3D:n ja digitaalisen tuotemallin hyödyntämistä ei kannata rajata vain valmistuspiirustusten tuottamiseen, vaan sen roolia tulisi miettiä koko tuotteen elinkaaren solmupisteenä informaation tuottamiseen, käsittelyyn ja jakamiseen. Digitaalinen tuotemalli tulisi siis ymmärtää myös metatasolla integroimassa liiketoimintaprosesseja ja informaatiota. Digitalisointi yhdistää eri toimijoita, prosesseja ja näkökulmia aikaisessa vaiheessa ennen fyysisen koneen, tuotantojärjestelmän ja muiden elinkaaren järjestelmien ja palveluiden rakentamista. Esimerkiksi uuden tuotteen tuotantoon valmisteluvaiheessa voidaan virtuaalisen tuotemallin ja 3D:n avulla tarkastella samanaikaisesti myös alihankintaverkoston, hankinnan, vakiotuotannon, huollon ja asiakkaan näkökulmaa. Tämä muutos edellyttää muutoksia suunnitteluprosessiin, tuotemallin ja tuoterakenteen kypsymiseen kohti rikkaampaa tuotetietomallia. Kyseessä on eräänlainen tuoteprosessin paradigmamuutos.

Suurimpia potentiaalisia kohtia parantaa tuottavuutta digitalisaation keinoin löytyy arvoverkkojen rajapinnoista – sekä yritysten sisäisten että yritysten välisten. Prosessit saadaan ketterämmäksi, kun informaatio virtaa jouhevasti ja sidosryhmien tietämys saadaan paremmin käyttöön päätöksenteon tueksi. Arvoverkon ja prosessien rajapintojen kuvaaminen tuo esille pullonkaulat, joita suhteellisen helpostikin poistamalla päästään nauttimaan ”alhaalla roikkuvista hedelmistä”. Siitä on hyvä ponnistaa kohti pitkän tähtäimen strategista muutosta.

Miten mukaan konepajateollisuuden digitalisaatioon?

Digitalisaatiossa on päästävä lyhyen aikahorisontin tarkastelusta ja voittojen maksimoinnista pitkän tähtäimen strategiseen ajatteluun, investointeihin osaamiseen, johtamiseen. On ymmärrettävä, että uutta teknologiaa kehitetään muutaman vuoden sykleissä, mutta sen todellinen implementointi yritysten ja arvoverkkojen prosesseihin vaatii huomattavasti enemmän aikaa. Tekniikka kehittyy jatkuvasti, eikä se ole enää suurin pullonkaula. Enemmän kyse on prosessien, organisaation ja johtamisen kehittämisestä osana tuotteen elinkaaren hallinnan strategiaa.

Vaikka digitalisaation ja virtuaalisuuden hyödyt näyttävät ilmeisiltä, on hyötyjen ja hitaan teollisen soveltamisen välillä paradoksi. Väitöskirjassani esitetään miten digitaalinen tuotemalli ja virtuaaliprototypointi sisältää monia teknologisia kerroksia ja miten sen asema tulisi tunnistaa arvon luonnissa yrityksen ja verkoston toimintajärjestelmän välitteisenä objektina. Väitöskirjassa esitetään kehys digitaalisen tuotemallin, erityisesti virtuaaliprototypoinnin arvon ja vaikutusten mallintamiseen. Malli jäsentää niitä ulottuvuuksia joita yrityksissä tulisi ottaa huomioon digitalisaatiossa.

Myös PK-sektorin tulisi parantaa valmiuksiaan digitalisaatioon. Samalla tulisi miettiä uusia liiketoimintamalleja ja uusia, kenties suurempia osuuksia arvoketjuista ja verkostoista. Tähän liittyy myös erityisesti PK-sektorin kyvykkyyksien kehittäminen tavoitteena kytkeä se paremmin mukaan isojen päämiesyritysten arvoverkkoon. Se auttaa yrityksiä myös kansainvälistymään. Virtuaalisten tuote- ja elinkaarimallien avulla PK-yritykset voivat markkinoida osaamistaan kansainvälisillä markkinoilla.

Simo-Pekka_LeinoSimo-Pekka Leino

Erikoistutkija

 

 

 

 

 

Artikkeli on jatko-osa aikaisemmin ilmestyneelle: Keskustelu digitalisaatiosta ja tuottavuudesta vaatii konkretiaa

 

Viite: Kimpimäki, Harri. Enterprise Architecture in Practice: From IT Concepts towards Enterprise Architecture Leadership. 2014

2 thoughts on “Tuotemalli keskiöön valmistavan teollisuuden digitalisaatiossa

  1. Hyvä juttu.

    Etsin tekstistä termin “digitalisaatio” kuutiointia ja löysin viittauksen tietojärjestelmiin. Mutta tuntuu, että asiaan kuuluu muutakin, esim. esineiden internettiä, tietokonetyökalujen vaatimaa formalisointia ja sitä kautta ihmisten abstraktimpaa ajattelua. Onko jossain hyvä esitys digitalisaation syvimmästä olemuksesta?

    Like

  2. Kiitos kommentista! Olen täysin samaa mieltä, tietojärjestelmät ovat vain yksi digitalisaation elementti, joka mahdollistaa mm. tiedon virtauksen sekä fyysisessä että virtuaalisessa maailmassa niin teknisten järjestelmien kuin ihmistenkin välillä. Toisaalta, kuten blogin ensimmäisessä osassa totesin, mielestäni yleiset digitalisaation määritelmät ovat suhteellisen yleisellä tasolla. Syvin olemus pitää “rakentaa” jokaiseen kontekstiin ja yksityiskohtaisuuden tasolle erikseen.

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s