Keskustelu digitalisaatiosta ja tuottavuudesta vaatii konkretiaa

Suomalainen vientiteollisuus ja koko kansantalous elää nyt haasteellisia aikoja. Poliitikot ja yritykset peräänkuuluttavat kilpailukyvyn parantamista yksikkötyökustannusten pienentämisellä, johon on tarjottu lääkkeeksi tuottavuusloikkaa mm. työaikaa pidentämällä. Tuottavuudella on toinenkin puoli – mitä tehdyllä työllä saadaan aikaan. Tehdäänkö tuotteeseen tai prosessiin arvoa lisäävää työtä – vai hukkaa, joka ilmenee turhina muutoksina, uudelleensuunnitteluna ja valmistuksena, tiedon etsimisenä, odotteluna ja tuotteina, jotka eivät vastaa laatuvaatimuksia ja asiakastarpeita.

Digitalisaatiota tarjotaan taikasanaksi tuottavuuden kehittämiseen nimenomaan työn tuotosten näkökulmasta. Arvoa ei luoda tekemällä vääriä asioita suuremmalla teholla tai volyymillä – on nähtävä ero työn tehokkuudella ja vaikuttavuudella. Digitalisaatiolla voidaan vähentää hukkaa ja niukasti arvoa lisäävää ihmistyötä. Enemmän arvoa luova työ on todennäköisesti myös tekijälleen mielekkäämpää ja palkitsevampaa. Keskustelu digitalisaatiosta on kuitenkin suurelta osin jäsentymätöntä ja kovin yleisellä tasolla.

Teollisuuden digitalisaation konsepteja

Valmistavan teollisuuden digitalisaatioon liitetään konsepteja, kuten teollinen internet, asioiden internet (IoT), robotisoituminen, Teollisuus4.0 (Industrie4.0, Saksa). Nämä ovat ylätason konsepteja, joiden konkretisointi vaatii käsitteellistämistä ja mallintamista tietyssä teollisessa kontekstissa. Toisaalta esim. Saksan teollisuuden mallit eivät sellaisinaan istu Suomen teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Näihin konsepteihin liittyvä keskustelu on myös keskittynyt suureksi osaksi fyysisiin tuotteisiin, tuoteyksilöiden valmistukseen, tuotantojärjestelmiin, materiaalivirtaan, logistiikkaan, kunnonvalvontaan ja kunnossapitoon. Saksan Industrie4.0 konseptissa teollisen internetin, se miten laitteet, tuotteet ja järjestelmät kommunikoivat internetissä lisäksi keskeisiä ovat vertikaalinen ja horisontaalinen ulottuvuus. Vertikaalinen sisältää valmistuksen integraation tuotannonohjaukseen ja liiketoiminnan johtamiseen. Horisontaalinen ulottuvuus koskee monimutkaisia arvoverkkoja. Näiden lisäksi olennaiseksi ulottuvuudeksi nähdään myös tämän kokonaisuuden ”virtuaalinen kaksonen”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksilöidyt tuotteet, operaatiot, välineet ja älykkäät järjestelmät sekä ihmisten toiminta suunnitellaan, konfiguroidaan ja optimoidaan virtuaalisesti mallipohjaisesti. Fyysisen maailman operaatioista saadaan jatkuvaa palautetta virtuaalimaailmaan. Tuotteen elinkaaren hallinta (PLM) nähdään konseptina ja teknologiana, jolla hallitaan virtuaalinen puoli elinkaaresta.

Hypestä eteenpäin

Digitalisaatiota on tehty teollisuudessa jo pitkään. Mikä tässä on uutta? Tällä hetkellä teollisen internetin ja esineiden internetin ympärillä on menossa kova ”hypetys”. On kuitenkin riski, että siitä ei päästä etenemään kohti todellista soveltamista ja arvon luontia. Näin on aikaisemmin käynyt mm. virtuaalitodellisuudelle (VR), joka tosin on parhaillaan kokemassa renessanssia osittain johtuen teknologian kypsymisestä ja halventumisesta.

Keskeisiä juurisyitä uusien teknologioiden soveltamisen hitauteen ovat käsitteellinen hämäryys sekä epäselvä yhteys liiketoimintahyötyihin. Käsitteellinen hämäryys tarkoittaa sitä, että ei osata toisaalta hahmottaa miten uusi teknologia liittyy liiketoimintaprosesseihin, eikä toisaalta nähdä sitä monimutkaisuutta mihin kaikkeen uuden teknologian implementointi tulee vaikuttamaan. Digitalisaation ”uutuus” ilmenee jatkossa sen kokonaisvaltaisuuden ja kompleksisuuden kautta. Teoreettiset mallit ja systemaattiset kehitysmenetelmät auttavat jäsentämään näitä uusia monimutkaisia yhteyksiä liiketoimintahyötyihin sekä tarvittaviin muutoksiin. Soveltava tutkimus ja yhteiset kehityshankkeet auttavat yrityksiä ottamaan askeleita digitalisaation polulla.

Digitalisaatiota tulee tarkastella osana yritysten uudistuvia liiketoimintamalleja. Liiketoiminnan tarpeiden on oltava muutoksen ajureina, ei IT-hallinnon tai teknologiakehittäjien intohimot. Digitalisaatio ei ole vain yhden organisaation toiminnon tai osaston asia, vaan se koskee kaikkia näitä yhdessä. Siten kustannuksetkaan eivät saa kohdistua kapeasti vain yhdelle toiminnolle. Digitalisaatiota tulisi tarkastella strategisena muutoksena ja investointina, joka maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä. Sen arvoa ei ole kuitenkaan helppo mitata vain rahassa. Se luo arvoa ja parantaa tuottavuutta, kun sitä käytetään integroituna yrityksen liiketoimintaan. Integroidun teollisen internetin systeemisiä vaikutuksia teknologiaan, prosesseihin, tiedonhallintaan, organisaatiorakenteisiin ja johtamiseen ei pidä kuitenkaan unohtaa.

Digitalisaatio on murros, joka on verrattavissa aikaisempiin teollisiin vallankumouksiin kuten mekanisointi, sähköistys ja massatuotanto, tietotekniikka ja automatisointi. Se vaatii hyvää johtajuutta, uusia prosesseja, ihmisten osallistamista, uudenlaista osaamista ja asennetta kaikilta toimijoilta, motivaatiota ja palkitsemista, valmiutta jakaa myös keskeneräistä tietoa, mutta ennen kaikkea ylimmän johdon sitoutumista muutoksen läpi vientiin.

Simo-Pekka_LeinoSimo-Pekka Leino

Erikoistutkija

 

 

 

 

 

Artikkelin toinen osa ilmestyy otsikolla: Tuotemalli keskiöön valmistavan teollisuuden digitalisaatiossa

Suomalaiset valmistavan teollisuuden kasvuyritykset toimivat pääsääntöisesti kotimaan markkinoilla

VTT:n teettämässä kyselyssä selvitettiin kotimaisten valmistavan teollisuuden PK-yritysten kehityssuuntia. Kotimainen heikko kysyntä ei ole saanut suomalaisia valmistavan teollisuuden PK-yrityksiä kansainvälistymään. Kasvuyrityksissä luotetaan edelleen kotimaan markkinoihin. Kansainvälistymistä pidetään PK-yrityksissä välttämättömyytenä, mutta suurelta osin se on jäänyt puheiden tasolle. On kansallinen etu selvittää kansainvälistymisen esteet ja saattaa valmistavan teollisuuden yritykset vientimarkkinoille.

VTT:n kyselyn*) mukaan yli 70% vastaajista ilmoitti yrityksensä olevan vahvasti tai maltillisesti kasvuhaluinen. Suurin osa näistä kasvuhaluisistakin yrityksistä piti kotimaan markkinoita heidän pääasiallisena markkinana nyt ja tulevaisuudessa, sillä vain muutamat yritykset suunnittelivat siirtävänsä painopistettään kansainvälisille markkinoille. Suomen Pankin kesäkuussa julkaiseman ennusteen mukaan Suomen talouden arvioidaan kasvavan 1,2 – 1,3 %:n vuosivauhtia seuraavat kaksi vuotta. Kaksi kolmesta vastaajasta siis uskoo kotimaan ennustuksissa edelleen pienenä pysyvän kasvun antavan yritykselleen riittävän kasvun mahdollisuuden. Siinä on haastetta kerrakseen.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä suurin osa piti yleisellä tasolla omien tuotteiden ja palveluiden parantamisella saavutettavan merkittävää liiketoiminnan kehittymistä. Vastausten mukaan tuotteissa ja palveluissa nähdään myös selkeästi eniten parantamisen varaa. Esimerkiksi digitalisaation ja teollisen internetin hyödyntämisessä yritykset eivät tunnistaneet kovin paljoa kehittämistarvetta tai -potentiaalia.

Onko niin, että suomalaiset valmistavan teollisuuden PK-yritykset vertaavat tuotteita, palveluita ja toimintaansa pääosin kotimaisiin kilpailijoihin? Jos näin on, valmistavan teollisuuden PK-yritysten todellista kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla voidaan vain arvailla. Tunnettu tosiasia on kuitenkin, että suomalaisten PK-yritysten viennin osuus kokonaisviennistä on selkeästi kilpailijamaita alhaisempi. PK-yritysten kasvuhalukkuus pitää pystyä muuttamaan pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Kansainvälistyminen vaatii tietoon pohjautuvia valintoja kohdemarkkinoista ja niiden vaatimuksista, tuote- ja palveluportfolion kehittämistä näiden vaatimusten mukaisesti sekä tehokkaita jakelukanavia asiakkaiden saavuttamiseen. Kansainvälistymistä pidetään PK-yrityksissä välttämättömyytenä, mutta sen vaatimuksiin ei ole resursseja tai eväitä reagoida.

VTT on käynnistänyt For Industry-ohjelman, jossa kehitetään uusia teknologiaratkaisuja ja liiketoimintamalleja suomalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Ohjelman keskiössä ovat suomalaiset kasvavat ja kansainvälistyvät keskisuuret yritykset. For Industry-ohjelmaa esitellään 15. – 17.9.2015 Tampereen Alihankintamessuilla VTT:n osastolla E210. Tule haastamaan VTT:n asiantuntijat yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen.

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Avainasiakaspäällikkö

 

 

 

 

 

 

*)VTT teetti Innolink Research Oy:llä kyselyn kotimaisten valmistavan teollisuuden yritysten kehityssuunnista. Kyselyyn vastasi 472 pienen tai keskisuuren yrityksen johtajaa tai avainhenkilöä. Kysely totutettiin puhelinhaastattelulla elokuussa 2015.