Reshaping business models for digital era in manufacturing industries

Digitalization and Internet of Things (IoT) are shaping nowadays the industrial economy and it is said to be a driving force for a fourth industrial revolution. The traditional business functions should be restructured. A successful organization needs diversity amount employees and innovative resource combinations should be created from individual competencies. This study indicates that manufacturers’ entire business model should be redefined for being successful and competitive in the future.

Digitalization is forcing companies to redefine and rethink nearly everything they do. The traditional business functions, such as product development, IT, manufacturing, logistics, marketing, sales, and after-sales service, are being redefined. Starting from product development, the increasing of embedded intelligence in product requires competencies and integration of several disciplines: mechanical, electronic and software. In addition to being multi-disciplinary, the development of complex systems is usually multi-life cycle, multi-site and multi-organization at the same time. Marketing and sales will have completely new ways for operations as digitalization, virtual reality and other new tools can support the operations. After-sales is moving already more and more towards automated sensor data based analytics, which makes possible entire new predictive service models.

Observations from the practice indicate, that today the competencies might not fit in the future requirements and for searching solutions for digitalization opportunities and creating new value for customers. Diversity among employees can create better performance results with creative tasks such as innovations, product development or targeting new markets. Manufacturers will have to hire experts in applications engineering, user interface development, and systems integration, and, most notably, data scientists capable of building and running the automated analytics that help translate data into action. New competencies will be the base for the new kind of organizational structures. Because of the growing volume, complexity, and strategic importance of data, it is no longer desirable or even feasible for each business function to manage data by itself, build its own data analytics capability, or handle its own data security. To get the most out of the new data resources, many companies are creating dedicated data groups that consolidate data collection, aggregation, and analytics, and are responsible for making data and insights available across functions and business units. This new organization unit could be called Unified Data Organization. The second new unit will be Dev-Ops (a clipped compound of “development” and “operations”), which emphasizes the collaboration and communication of both developers and operations personnel. The third new organization unit will be Customer Success Management, which is responsible for managing the customer experience and ensuring that customers get the most from the product. This new unit is extremely important, when moving towards service business and product as a service operation models.

At the end, manufacturers’ entire business model should be redefined for being successful and competitive in the future. Value proposition in the future will be based on the Digital or Smart connected products and digital life-cycle services. Basic product will be supported by Tailored performance service offerings and Right timed product-service deliveries. Customer Success Management (CSM) unit will define analytics based customer segments locally and globally. On the supply side, selected performance and value creation partners will be defined, as well sustainable production partners. For the logistics and supply chain the agile demand-driven supply chain partners are needed. Physical transport is not sustainable and cost efficient, so in global business, still the utilization of local resources will be important. Key activities are Streamlined customer processes through innovation, production, problem solving and networking, as well the Business data management. Key resources are organized in new ways with taking care of entire new organizational units, as mentioned in earlier chapters. In revenue side, new performance and value based revenue models will be formed. On the cost side, efficiency and sustainability are the key targets. As a conclusion of literature and case studies findings, the elements of future business model are listed on following Figure.

Jukka Hemilä

Manufacturing Industries Business Model for digital era.

Digitalization is a major opportunity and strategic investment that often requires renewal of the business strategy. The digitalization itself should not be the driver, but the opportunities created by digitalization. Practitioners should analyze the future customer value, what is valued by customer in the future, which kind of technologies, products and services create added value for the individual customers. New kind of competencies are needed in successful organizations and HR will have to rethink many aspects of organizational structure, policies, and norms. In modern industrial ecosystem, companies should still focus on core business and non-core areas should be outsourced. It is time to redefine business model according the future customer value and needs.

This blog post is based on the published conference article:

Hemilä, Jukka (2016): “Reshaping Business Models for Digital Era in Manufacturing Industries Supply Chains”, The Proceedings of 7th International Conference on Operations and Supply Chain Management (OSCM), Phuket, Thailand, 18 – 21 December 2016.

Jukka Hemilä, Senior Scientist, VTT Technical Research Center of Finland

Industry 4.0, Factories of Future ja ISO 9001 – Valmistaminen ja mittaaminen murroksessa

Teollinen valmistaminen on ollut jo pitkään muutoksen kourissa. Ensin valmistus siirtyi laajalti Aasiaan. Nyt uudet trendit kuten Industry 4.0 ja Factories of Future muovaavat ajattelua ja uusien valmistuslinjojen suunnittelua. Samaan aikaan Euroopassa ja USA:ssa yritykset ja poliitikot kamppailevat modernin teollisen valmistamisen palauttamiseksi takaisin vanhoihin teollisuusmaihin. Kaikista vanhoista teollisuusmaista valmistaminen ei ole tosin suuressa mittakaavassa lähtenytkään. Muun muassa Saksa on jopa kasvattanut teollista valmistamista tällä vuosituhannella. Saksan kilpailuetu moneen muuhun eurooppalaiseen maahan verrattuna on erinomaisena koettu laatu, josta ollaan oltu valmiita maksamaan hieman ylimääräistä. Saksalaiset ovatkin tunnettuja tarkkuudestaan ja laatuajattelustaan.

Tulevaisuuden älykkäiden tehtaiden ajatellaan koostuvat laitteista, jotka kommunikoivat keskenään ja ihmisen kanssa reaaliaikaisesti internetin yli. Tiedonsiirtoa ja keskustelua käydään tuotannon ohessa myös arvoketjussa ylös- ja alaspäin parhaimmillaan aina asiakkaalle asti. Robottien ja muiden automatisoitujen valmistussolujen seassa on iso määrä erilaisia antureita ja mittalaitteita, joiden tietoa käytetään valmistuksen laadun seuraamiseen ja tuotantoparametrien ohjaamiseen. Teollisuuskonsulttitalo Frost & Sullivan monien muiden ohella uskoo, että on tapahtumassa paradigman muutos: mittaaminen siirtyy enenevässä määrin pois perinteisistä tehtaan mittaushuoneista linjalla tehtäviin automaattisiin ns. inline-mittauksiin.

Miksi tuotantoa tai tuotteita ylipäätään mitataan? Perimmäinen syy on tietysti tuotannon laadun seuraaminen ja ylläpito. Toimiva laadunhallinta tarkoittaa sitä, että ulkoiselle tai sisäiselle asiakkaalle saadaan valmistettua tuotteita, jotka täyttävät tuotespesifikaatiot, joilla ne on tilattu. Ei tehdä ylilaatua mutta pidetään asiakasreklamaatiot minimissään. Mistä toimiva laadunhallinta taas koostuu? Konepajateknisessä valmistuksessa laatu lähtee työstökoneiden (kuten koneistuskeskusten, jyrsin- tai avarruskoneiden, ym.) varmistetusta koneistustarkkuudesta, joka koostuu muun muassa asteikkojen, liike- ja kohtisuoruusvirheiden mittauksesta ja kompensoinnista. NC-ohjattujen työstökoneiden, tehtävänä on tuottaa vuodesta toiseen tasalaatuisia kappaleita. Siksi koneiden laaduntuottokykyä on seurattava säännöllisesti ja konkreettisesti. Tämän lisäksi tarvitaan täydentävää tuotantoa seuraavaa mittausta esim. kriittisten mittojen tarkastamista linjalla tai mittaushuoneessa.

Tulevaisuuden tehtaissa pyritään mittaaminen integroimaan tuotannon oheen nopean ja joustavan toiminnan mahdollistamiseksi. Tällöin mittalaitteet ovat joko räätälöityjä tiettyä tarkoitusta varten tai ne ovat monikäyttöisiä kullekin tuotetyypille erikseen ohjelmoituja linjalle sijoitettuja laitteita esim. koskettavia tai optisia koordinaattimittauskoneita.

Mittaaminen on siis elintärkeää tehtaan tai konepajan tuotantokyvyn ylläpidolle ja laadunhallinnalle nyt ja tulevaisuudessa oli kyse sitten modernista integroidusta mittaussolusta tai perinteisemmästä mittaamisesta. Mittausten tulosten perusteella tehdään päätöksiä tuotannon parametreista tai vaikkapa valmistustavan valinnasta. Päätetään myös se, että ovatko jo valmiit tuotteet spesifikaatioiden mukaisia, vai pitäisikö niitä muokata vai jopa täysin hylätä. On siis tärkeää, että mittaustulokset, joihin päätökset perustuvat, ovat mahdollisimman oikeita.

Isot yritykset tahtovat, että alihankkijat pystyvät toimittamaan tasaisesti halutun laatuista tuotetta. Yleinen tapa varmistaa tämä on päähankkijan suorittama alihankkijan auditointi. Auditoinnissa käydään läpi alihankkijan laadunhallintajärjestelmä ja tarvittaessa puututaan siinä havaittuihin puutteisiin. Yksi vaihtoehto auditoinnille on alihankkijan ylläpitämä sertifioitu laatujärjestelmä esim. ISO 9001. Tällöin sertifioijan tehtävänä on tarkistaa, että alihankkijan toimintatavat täyttävät ISO 9001 -vaatimukset.

Mitä ISO 9001 sitten sanoo mittausten laadunvarmistamisesta; vuonna 2015 päivitetty ISO 9001 kohdassa 7.1.5.2 hieman epämääräisesti seuraavaa:

Jos mittausten on vaatimusten mukaan oltava jäljitettäviä tai jos organisaatio pitää jäljitettävyyttä olennaisena osana mittaustulosten paikkansapitävyyden varmistamista, mittauslaitteet on  a) kalibroitava tai todennettava tai sekä kalibroitava että todennettava joko määräajoin tai ennen käyttöä verraten mittanormaaleihin, jotka ovat jäljitettävissä kansainvälisiin tai kansallisiin mittanormaaleihin. Jos tällaisia mittanormaaleja ei ole, kalibroinnin tai todentamisen perusteet on säilytettävä dokumentoituna tietona. ” jne.

Tässä standardin tekijöiden muotoilu on hieman epäonnistunut. Kohdan alun voi joku tulkita jopa niin, että jäljitettävä mittalaitteiden kalibrointi ei ehkä olisikaan pääsääntöisesti tarpeen vaan vasta, jos harkinta niin osoittaa. Kyseessä voi olla myös suomennoksen tuoma sävyero.

Milloin mittausten on vaatimusten mukaan oltava jäljitettäviä? Tai milloin organisaatio ei pitäisi jäljitettävyyttä olennaisena osana mittaustulosten paikkansa pitävyydelle? Valmistaja ja asiakas voivat tietysti aina sopia, että jonkin oleellisen parametrin mitta-asteikko on verrannollinen erikseen sovittuun referenssiin tai teollisuuden de facto -mittanormaaliin. Näin tapahtuu monesti etenkin paperi- ja puolijohdeteollisuudessa. SI-yksiköiden sijaan käytetään vaikkapa erillisestä asiakkaan omasta ns. golden-standardista johdettuja yksiköitä. Tämä varmistaa, että tilattu tuote on yhteensopiva asiakkaan muiden tuotantovaiheiden tai komponenttien kanssa. Tapauksessa, jossa asiakas on tilannut konepajalta ISO GPS -standardien mukaisilla piirustuksilla komponentteja, tilanne on toinen. Tällöin on sisäsyntyisesti vaatimuksena (ISO 14253), että mittaukset komponenttien dimensioiden tarkastuksessa ovat jäljitettäviä kansallisiin tai kansainvälisiin SI-mittayksiköihin. Tämä on ainoa tapa olla varma, että komponentit sopivat myös muilta alihankkijoita tulleiden osien kanssa yhteen. Pääsääntönä voidaan todeta, että jos tuotteen dimensioille tai muille ominaisuuksille on annettu toleranssit SI-yksiköissä, niin on olemassa vaatimus mittausten jäljitettävyydelle SI-mittayksikköjärjestelmään. Tämä toteutuu ainoastaan käyttämällä säännöllisesti virallisessa kalibrointilaboratoriossa kalibroituja mittalaitteita. Virallisia kalibrointilaboratorioita Suomessa ovat VTT MIKES ja akkreditoitujen laboratoriot.

Tulevaisuuden tehtaissa vaatimukset ovat aivan samat. Jos mittauksin tarkistetaan toleroituja ominaisuuksia, on mittaaminen aivan turhaa, elleivät anturit tai mittalaitteet ole jäljitettäviä. Inline-mittauksia varten on olemassa monia erilaisia tapoja jäljitettävyyden luomiseen. Ehkä yksinkertaisin on hyvin karakterisoidun referenssikappaleen käyttö mittalaitteen asetuksessa.

Jokin aika sitten nuori Aalto-yliopiston tutkija kertoi meille erään tehtaanjohtajan sanoneen, ettei tämä välitä jäljitettävyydestä tippaakaan. Ehkä näin tällä hetkellä, mutta johtajan mieli kyllä muuttuu viimeistään silloin, kun asiat alkavat mennä pieleen ja asiakaspalautukset ja reklamaatiot kasvavat. Olisikohan saksalaisen teollisuuden menestyksen salaisuus juuri johtajien suhtautuminen laadunvarmistukseen ja mittauksiin. Ehkäpä uskottava ja toimiva laadunvarmistus jäljitettävien mittausten kera on juuri se pieni kilpailukyvyn lisäys, jolla tiukat tarjouskilpailut itäeurooppalaisten ja aasialaisten tuottajien kanssa saadaan kääntymään suomalaisen teollisuuden voitoksi.

VTT MIKESin asiantuntijoilta saa lisätietoa GPS standardeista, laatujärjestelmistä, inline-mittaamisesta, kalibroinneista ja jäljitettävyydestä.

antti lassila

Tutkimusryhmänvetäjä TkT Antti Lassila, VTT Oy

Järkeä teollisuuden digitalisaatioon

Digitalisaatio on aikamme hype-termi, jota tarjotaan yleisesti pelastajaksi useimpiin teollisuuden ongelmiin. Digitaalitekniikan avulla onkin tänä päivänä mahdollista tehdä melkeinpä mitä vaan. Kokonaan toinen asia on se, onko siinä mitään järkeä. Jotkut toki saavat kiksejä pelkästään siitä, että jokin arkinen asia voidaan tehdä digitaalisesti tai digitaalisuutta hyödyntämällä. Itse en lukeudu tähän joukkoon.

Minulle digitaalisuus luo arvoa vasta silloin, kun se olennaisesti helpottaa arkeani tai se mahdollistaa sellaisia itselle tärkeitä asioita, jotka eivät ennen digitalisaatiota olleet mahdollisia. Kiitos digitalisaation, vapaa-ajan matkailuuni liittyvät järjestelyt ovat nykyään paljon helpommin ja halvemmin toteutettavissa kuin vielä 10 vuotta sitten. Digitalisaatio mahdollistaa myös sen, että voin seurata lähestulkoon mitä tahansa haluamaani urheilutapahtumaa joko onlinenä tai jälkistriiminä. Uskon, että tämän kirjoituksen lukijoista moni jakaa kanssani nämä tunnot.

Voiko digitaalisuus sitten luoda valmistavassa teollisuudessa arvoa samalla tavalla kuin, mitä se on tehnyt esim. matkailu- ja media-aloilla? Itse uskon, että voi. Samaan hengenvetoon toki myönnän, että vielä emme ole tätä nähneet ainakaan suuressa mittakaavassa. Teollisuus on digitoinut olemassa olevia prosesseja vaihtelevalla tahdilla ja menestyksellä. Joskus tämä on tuonut yritykselle aitoa kilpailuetua markkinoilla. Joskus se on ollut yritykselle vain suuri kuluerä ilman merkittävää liiketoiminnallista hyötyä. Jälkimmäiset tapaukset ovat saaneet monet kyseenalaistamaan digitalisaation hyödyllisyyden valmistavassa teollisuudessa.

VTT:n For Industry –kärkiohjelman tuore loppuraportti ”Towards a new era in manufacturing” monella tapaa ounastelee, että teollisuuden digitalisaatioon on mahdollista saada järkeä. Toisin sanoen on mahdollista tehdä toimenpiteitä, jotka aidosti luovat arvoa niin asiakkaalle kuin valmistavalle yritykselle. Tutkimus antaa myös osviittaa siitä, mitä nämä toimenpiteet voivat olla. Raportti koostuu 25:stä lyhyestä ja helppolukuisesta artikkelista, joista moni sivuaa digitalisaatio-teemaa tavalla tai toisella. Seuraavassa muutama lyhyt nosto raportista.

Juha Kortelainen kumppaneineen avaavat nykyaikaista digitaalista suunnittelua (ss.53-65). Jos CAD/CAM –maailma edusti (tai edelleen edustaa) sitä, että digitaalisuus tuotiin tehostamaan perinteistä tuotesuunnittelu ja –valmistusprosessia, niin uudessa ajatusmaailmassa koko suunnittelu- ja valmistusprosessit ajatellaan uudella tapaa digitaalisuuden suomista mahdollisuuksista käsin. Tämä antaa mahdollisuuksia tuottaa sellaisia tuotteita ja rakenteita, joita ei perinteisillä keinoin ole edes mahdollista valmistaa. Toisaalta digitaalisen suunnittelun avulla on mahdollista ottaa se kuuluisa digiloikka yrityksen kustannuskilpailukyvyssä.

Mikael Haag taas keskittyy visioimaan datan merkityksestä tulevaisuuden valmistusprosesseissa (ss.124-134). Hän esittää, että todellinen hyöty digitalisaatiosta saadaan silloin kun prosessit muokataan digitaalisuuden ohjaamina kyper-fyysisiksi järjestelmiksi, joissa fyysinen ja digitaalinen maailma ovat sulautuneet toisiinsa.

Molemmat edellä mainitut tutkimukset korostavat tarvetta ajatella asioita kokonaan uudella tapaa, jotta digitalisaation hyödyt on mahdollista saada aidosti käyttöön. Uusi ajattelutapa tavallaan kulminoituu Simo-Pekka Leinon ja kumppaneiden kehittämään yrityksen digikypsyystestiin (ss. 41-46). Tämä testi ei lähdekään liikkeelle teknologiasta vaan liiketoiminnasta. Testi arvioi yrityksen digikypsyyttä kuudessa eri dimensiossa: strategia, liiketoimintamalli, asiakasrajapinta, organisaatio ja prosessit, ihmiset ja kulttuuri sekä IT-teknologia. Testi on vapaasti tehtävissä osoitteessa http://digimaturity.vtt.fi, joten mene ihmeessä kyseiselle sivulle ja arvioi yrityksesi tila.

Kenties teollisuuden digitalisaatioon on vihdoinkin tulossa järkeä!

Jaakko Paasi

Jaakko Paasi, johtava tutkija, VTT Oy

Kolme tarinaa tulevaisuuden valmistavan teollisuuden työstä

Työ tulee muuttumaan valmistavan pk-teollisuuden yrityksissä. Menestyvän pk-yrityksen johtajan tulee uskaltaa rohkeasti ajatella isosti, olla valmiina kokeilemaan digitalisaation tarjoamia keinoja liiketoimintamallien uudistamiseen ja työn tehokkuuden lisäämiseen sekä hakemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Automaatio ja robotit korvaavat osan työstä, ja jäljelle jäävä työ vaatii uudenlaista osaamista ja uudenlaisia työelämän taitoja.

Seuraavat kolme lyhyttä tarinaa kertovat toimitusjohtajan, työntekijän ja opiskelijan näkökulmasta, miltä työ ja opiskelu voivat näyttää tulevaisuudessa.

Toimitusjohtaja rohkeutta keräämässä

Eläkeikä.png

”Olipa hyvä, että tuli lähdettyä sinne vertaisverkoston seminaariin! Olin kyllä aika skeptinen agendan suhteen. En ajatellut peleillä ja tarinoilla olevan mitään tekemistä meidän firman kanssa, mutta taisin olla väärässä.

Se keissi varastoinnin pelillistämisestä oli nerokas. Peliteknologian avulla oli lyöty kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Homma oli virtaviivaistettu ja varastointiajat viety minimiin, ja siitä kertyi yritykselle sievoiset kustannussäästöt. Mutta sen lisäksi yksitoikkoisesta trukkirallista oli saatu työntekijöitä motivoiva ”peli”, jossa he keräsivät pisteitä ja palkintoja. Tehokkuus oli mittausten mukaan selvästi kasvanut ja sairauspoissaolot vähentyneet. Otin sen pelifirman tyypin yhteystiedot ylös. Hmm, mitäköhän meidän konepajassa voisi tehdä paremmin pelin kautta? Voisiko sitä integroida uusien työntekijöiden perehdyttämiseen?

Tarinoiden kertominen on tietty ikiaikainen juttu, mutta niin vaan oli tarpeen käydä kuulemassa senkin hyödyllisyys ihan seminaarissa saakka ennen kuin sytytti. Tarinoitahan meidän kansainvälistymisprojekti kaipaa selkärangakseen! Ei me onnistuta erottumaan maailmalla tuhannesta muusta samanlaisesta tuotteesta hokemalla ”Made in Finland” ja näyttämällä hienoja käppyröitä siihen päälle. Täytyy kertoa Tarina isolla t:llä meidän firman tuotteiden alkuperästä ja siitä, miten ne edistävät asiakkaan bisnestä, osaamista ja hyvinvointia. Täytyy vedota kuulijan tunteisiin. Ihmisiähän me kuitenkin ollaan, myös B2B –myynnissä. Tästä täytyy keskustella myyntiverkoston ensi viikon palaverissa. Pystytäänköhän me ihan itse ”käsikirjoittamaan” tarinat? Taidan kysäistä verkoston muilta jäseniltä, onko heillä kokemusta tarinoista.”

Duunarista asiantuntijaksi

Konkari.png

”Kun ammattikoulusta tulin tälle alalle töihin, en olisi osannut ajatellakaan miten paljon tällainen koneistajan duuni ehtii oman työuran aikana muuttumaan. Eihän me ihan käsipelillä olla koskaan töitä tehty, mutta kyllä nämä nykyajan teollisuusrobotit ja 3D-tulostukset olisivat parikymmentä vuotta sitten kuulostaneet ihan tieteistarinoilta. Niin sitä vaan olen minäkin oppinut käyttämään yhä monimutkaisempia laitteita, kun sellanen on eteen tuotu. Meidän firmassa on kuitenkin aina satsattu henkilöstön koulutukseen ja tiedon jakamiseen.

Nyt uusinta uutta on tällainen mentorointi, jossa konkarit ohjaavat nuorempiaan konepajan saloihin ihan kädestä pitäen. Siinä kuulemma välittyy mestarilta kisällille sellasta hiljaista tietoa, jota ei koulun penkiltä eikä ohjekirjoista löydä. Päätin itsekin lähteä mukaan tähän kokeiluun, kun ajattelin että on mukava vahvistaa tätä sosiaalistakin puolta omassa ammattitaidossa. Huomenna tutustun ensimmäiseen kisälliini ja seuraavat puoli vuotta ollaan aika tiiviisti tekemisissä.

Vähän jännittää onko minusta sittenkään ammatilliseksi isähahmoksi; riittääkö kärsivällisyys ja osaanko selittää asiat ymmärrettävästi. Onneksi meitä on muitakin aloittavia mestareita, joiden kanssa voi jakaa onnistumisia ja huolenaiheita. Ja on meillä tukitiimikin, joka toimii mestareiden työnohjaajana. ”

Koululainen tärkeän päätöksen edessä

Merkityksellinen_työ.png

”En mä kyllä olis tullut ajatelleeksi mitään metallialaa, jollen olis ite päässyt opo-tunnilla paikan päälle katsomaan, miten niitä hommia tänä päivänä tehdään. Me käytiin yrityksessä, joka valmistaa hervottoman kokoisia hakkureita, tieksä koneita, jotka pilkkoo puuta hakkeeksi, josta sitten tehdään energiaa, sellasta uusiutuvaa energiaa.

Yksi tosi rento tyyppi kuljetti meidän porukkaa tehtaalla ja toimistolla. Se kertoi, miten niitä koneita suunnitellaan ja valmistetaan. Se on tosi teknistä hommaa ja vaatii paljon tietotaitoa. Toisaalta töitä tehdään porukalla, ja siellä vaikutti olevan tosi hyvä huumori ja sellainen tasavertainen henki. Työntekijöitä ihan palkitaan siitä, jos ne huomaa jotain epäkohtia työssään ja tekevät aloitteita asioiden kehittämiseksi.

Vierailun jälkeen hain somesta vähän lisätietoa valmistavasta teollisuudesta. Ei se todellakaan ole sellaista rasvanäppihommaa, mitä alun perin kuvittelin. Itse kun tykkään näprätä tietokoneiden kanssa, mutten niin kauheasti välitä teoriaa lukea, niin tällainen älykäs teollisuus vois olla se mun tulevaisuuden ala.”

 

Tarinat ovat osa Älykkään valmistavan pk-teollisuuden ennakointityön raportointia. Edellinen kirjoitus Kasvun rattaat pyörimään kertoi pk-teollisuuden yritysten kasvun tekijöistä ja niiden tukemista vaativista toimenpiteistä.

Minna Halonen , Tiina Apilo ja Henna Sundqvist-Andberg

Kasvun rattaat pyörimään

Tunnistimme älykkään valmistavan pk-teollisuuden kolme kasvun tekijää: rohkeuden ajatella isosti, hieno duuni ja arvoa asiakkaalle. Näiden avulla pk-yritykset tarttuvat nykytilan haasteisiin, muuttavat trendien mahdollisuudet liiketoiminnaksi ja ottavat uusimmat teknologiat käyttöön.

Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät -hankkeen lopputulokseksi ja tavoitevisioksi vuodelle 2030 kiteytyi: pk-yritysten kasvu kansainvälisiksi menestyjiksi, jotka luovat yhdessä Suomeen talouskasvua ja hyvinvointia. Teimme mielenkiintoisen ennakointimatkan yhdessä haastateltujen ja työpajoihin osallistuneiden pk-yrittäjien ja heitä tukevien sparrausorganisaatioiden edustajien kanssa. Kasvuntekijöiden tunnistamisen lisäksi muodostimme keskeisten toimijoiden yhteisen näkemyksen tarvittavista toimenpiteistä

 ÄlykäsPk_trendit_haasteet_mahdollistajat

 

”Valmistavan teollisuuden työnantajamielikuva on huono verrattuna modernimpiin toimialoihin” (pk-yrittäjä)

Keskeisiksi muutostarpeiksi nousivat asenteet, ei pelkästään yrittäjien asenteet kasvuun, uuden teknologian omaksumiseen ja kansainvälistymiseen, vaan myös siihen millaisena valmistava teollisuus nähdään alana, työpaikkana ja sijoituskohteena. Alan vetovoimaisuus ja imago vaikuttavat monella tasolla, niin koulutukseen hakeutumiseen kuin t&k-rahoituksen myöntämiseen.

Asennemuutosta vaatii myös tuotantokeskeisyydestä asiakasarvon luomiseen siirtyminen. Kuinka muutosta voidaan tukea? Nopeat teknologia-, kv- ja liiketoiminta-mallikokeilut tunnistettiin keinoiksi kasvun polulla. Kasvuun tarvitaan rohkeutta ja kokeilunhalua, oikea-aikaista ja oikeanlaista tukea sekä sparrausta, sopivia kumppaneita ja innostavia esimerkkejä.

Monet toimenpiteet ovat toteutettavissa jo nyt; teknologia on pitkälle valmista, kuten teollinen internet, 3D-tulostus, joustava automaatio, monenlaista tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen on saatavilla ja verkostoja on monissa paikoissa muodostumassa.

Rohkeus ajatella isosti

Rohkeus_ajatella_isosti_ratas.png

Isosti ajatteleminen tarkoittaa kasvun nälkää, visionäärisyyttä ja riskinottoa. Se käsittää uusien asioiden kokeilua, uudenlaista johtamista ja yhdessä verkostossa tekemistä. Kasvu on mahdollista digitaalisuuden ja kansainvälistymisen kautta, ja vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä.

Pk-yritys tarvitsee selkeän kasvutavoitteen ja -strategian. Yrittäjän kannattaa käyttää kasvun ja liiketoiminnan uudistamisen sparrausapuna yrityksen hallitusta, tukiorganisaatioita ja vertaisverkostoja. Verkostoissa opitaan ja jaetaan esimerkkejä ja tarinoita kasvun keinoista.

Globaali kilpailu ja digitalisaatio haastavat uudistamaan liiketoimintamalleja. Toimintaympäristön, tuotantoketjun ja asiakastarpeen muutokset tapahtuvat nopeasti, mikä edellyttää jatkuvaa hereillä oloa sekä reagointikykyä.

Kokeilut soveltuvat digiratkaisujen käyttöönottoon, kansainvälisillä markkinoilla etenemiseen sekä nykyisten tai uusien asiakkaiden kohtaamien ongelmien ratkaisemiseen. Nopeilla kokeiluilla tulee olla myös mahdollisuus epäonnistua (Fail fast), mikä mahdollistaa resurssien uudelleensuuntaamisen ja tehokkaamman hyödyntämisen. Ideointi, kokeilut ja epäonnistumisen sietäminen kuuluvat innovatiivisen yrityksen kulttuuriin.

Digitaalisaatio mahdollistaa valmistuksen korkean kustannustason maassa edellyttäen kuitenkin siirtymistä osaoptimoinnista koko tuotantoketjun tehostamiseen. 3D-tulostus ja joustava automaatio tekevät pienten sarjojen valmistuksen kilpailukykyiseksi Suomessa tulevaisuudessa.

Hieno duuni

Hieno_duuni_ratas.png

Alan vetovoima toimii mahdollistavana tekijänä yritysten kehitykselle ja menestykselle. Vetovoimainen ala näyttäytyy ammattiylpeyttä kokevien työtekijöiden ja koulutukseen hakeutuvien nuorten määrässä. Ala houkuttelee sekä yksityisiä että julkisia kasvurahoituksen tarjoajia.

Merkityksellinen työ korostuu uusien työntekijäsukupolvien vaatimuksissa; mahdollisuus toteuttaa itseään, monipuolinen työnkuva, työpaikan innovatiivinen imago ja toimialan yhteiskunnallinen, kestävän kehityksen mukainen toiminta. Tämä tarkoittaa muun muassa vastuuta koko tuotantoketjusta.

Perheyrityshenki on pk-yritysten voimavara. Vetovoimaisten kotimaisten ja ulkomaisten kumppanuus-yritysten kautta pk-yritykset saavat lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Valmistavan teollisuuden työnkuvat uudistuvat digitalisaation, automaation ja robotisaation myötä. Joustava automaatio mahdollistaa ihmisen ja robotin yhteistyön. Osa nykyisistä työtehtävistä katoaa ja osa työsuhteista muuttuu keikkaluontoiseksi projektityöksi, kun taas tietointensiiviset työt ja asiantuntijuus korostuvat. Tulevaisuuden työelämässä ryhmätyö, viestinnällinen osaaminen, kokonaisuuksien hallinta, asiantuntijuuden ja johtajuuden merkitys kasvaa. Pk-yrityksen kansainvälistyessä monikulttuuristen ja kielellisten valmiuksien merkitys korostuu.

Pk-yrityksen kasvuun tarvitaan useiden erilaisten osaamisten ja uusien roolien omaksumista. Hyvällä työpaikalla työntekijöille annetaan vastuuta ja työntekijät ottavat vastuuta, mikä edellyttää molemminpuolista luottamusta. Erilaisia henkilökohtaisia urapolkuja tuetaan, mikä osaltaan tarkoittaa koulutukseen ja työssä oppimiseen panostamista. Mestari-kisällitoimintatapa ja oppisopimukset yleistyvät pk-yrityksissä muiden koulutusmuotojen rinnalla.

Arvoa asiakkaalle

Arvoa_asiakkaalle_ratas.png

”..ymmärtäkää asiakkaan liiketoimintaa. Tehkää yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Ja uskokaa itseenne”, (terveiset suomalaisille pk-yrityksille, tukiorganisaation edustaja).

Arvoverkostot ja ekosysteemit luovat globaalin talouden perustan. Tuotteiden ja palveluiden lisäksi tieto ja osaaminen liikkuvat monensuuntaisesti erilaisissa liiketoiminta- ja vuorovaikutussuhteissa. Asiakasarvon luominen pitää olla menestyvän yrityksen kaiken toiminnan ytimessä.

Nopeasti muuttuviin ja eriytyviin asiakastarpeisiin vastataan kustannustehokkaasti uudenlaisella joustavalla tuotannolla ja massaräätälöinnillä, jolloin pk-yritysten piensarjaosaaminen saa uuden muodon. Toimitusvarmuus ja laadun tuottokyky ovat ehdoton edellytys kansainvälisillä markkinoilla menestymiseen.

Parhaaseen asiakasarvon luontiin tarvitaan koneiden, laitteiden ja palveluiden käyttö- ja käyttäjäymmärrystä. Antureilla kerättävä tieto sekä data-analytiikka auttavat käyttötilanteen ymmärtämisessä. Lisäksi tarvitaan tietoa käyttäjäkokemuksesta, jota saadaan havainnoimalla ja keskustelemalla käyttäjien ja asiakkaiden kanssa.

Asiakassuuntautuneessa yrityksessä vuorovaikutus asiakkaan kanssa tapahtuu kaikilla tasoilla. Jatkuva yhteistyö ja yhdessä kehittäminen varmistavat, että tuotteet ja palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita. Asiakastarve ohjaa toimintaa ja kehittämistä. Tuntemalla hyvin toimintaympäristö ja ennakoimalla asiakkaiden asiakkaiden sekä kilpailijoiden haasteita pystytään tarjoamaan tulevaisuuden haluttuja ratkaisuja.

Tukitoimia potentiaalisten kasvukykyisten ja – haluisten yritysten avuksi

Pk-yrityksen ei tarvitse selviytyä yksin kasvunpolullaan. Useat tukiorganisaatiot, kuten nykyinen TeamFinland, alueelliset kehittämisyhtiöt, kauppakamarit ja tutkimus- ja kehitysorganisaatiot tarjoavat lukuisia tukia ja palveluita. Näitä toimijoita varten kokosimme seuraavan viiden kohdan listan. Palvellakseen paremmin kaikissa toimintatavoissa ja viestinnässä on muistettava pk-lähtöisyys eli puhutaan yrittäjien kieltä, huomioidaan arjen kiire sekä alueellisuus.

Toimenpidesuositukset.png

Toivomme, että tämä työ herättää keskustelua ja yhdistää pk-yrityksiä sekä heidän sparraus-organisaatioitaan miettimään kasvua uusista näkökulmista.

VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston Älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymä SMACC on yksi tällainen sparrauskumppani, joka tarjoaa vertaisverkostoja, kehityskumppanuutta ja yhdistää pk-yrityksiä ja tukiorganisaatioita.

tiina apilo

Tiina Apilo, erikoistutkija, @TiinaApilo

henna

Henna Sundqvist-Andberg, erikoistutkija

 

@AlykasPk

’Tarinoita kansainvälistymisen poluilta’: Oppeja pk-yrityksille maailman markkinoiden valloittamiseen

Kansainväliset markkinat ovat entistä avoimempia ja helpommin saavutettavissa suomalaisille yrityksille. Askelittain toteutettavan kansainvälistymisen sijaan yhä useammalla yrityksellä on katseet maailman markkinoilla jo toimintansa ensimmäisestä päivästä alkaen. Toisinaan yritys voi edetä, kuten yrityksessä on yksityiskohtaisesti suunniteltu, mutta joskus eteenpäin voivat parhaiten viedä nopeat kokeilut ja suunnanvaihdot. Yritysten kansainvälistymisen polut ovat moninaisia – yhtä oikeaa tai parasta reittiä ei ole, ja polku on uniikki niin kuin on polkua käyvä yrityskin omine tavoitteineen ja resursseineen.

’Tarinoita kansainvälistymisen poluilta – Pk-yrityksen kansainvälistyminen – onnistumisia ja haasteita’-julkaisussa kuvataan viiden yrityksen vaiheita, valintoja, onnistumisia ja epäonnistumisia kansainvälistymisen poluilla. Suomalaisten pk-yritysten kentällä on paljon hienoja esimerkkejä onnistuneista avauksista kansainvälisillä markkinoilla, ja pk-yritysten vahvuutena voidaankin pitää niiden joustavuutta ja reagoimiskykyä ympäristön muutoksiin sekä nopeutta oppia uutta. Vastaavanlaista joustavuutta tarvitaan yritysten ympärillä olevilta ”sparrausverkostolta” – kuten viranomaisilta, rahoittajilta ja tutkimustahoilta – jonka tulee pystyä vastaamaan nopeasti pk-yritysten tarpeisiin. Näin ne voivat oikeasti tukea yrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä esimerkiksi antamalla taloudellista tukea ja auttamalla tarvittavien osaamisten kehittämisessä. VTT tukee pk-yrityksiä muun muassa tarjooman uudistamisessa ja erottautumistekijöiden vahvistamisessa, kumppanistrategioiden tekemisessä, tehokkaan ja asiakaslähtöisen myynti- ja jakelumallin kehittämisessä sekä palvelutoiminnan kansainvälisessä organisoinnissa ja johtamisessa.

Tarinoita kansainvälistymisen poluilta -julkaisu on toteutettu VTT:n, Tampereen teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteistyönä DIMECC REBUS (Towards relational business practices, 2014-2017) – ja VALIT-hankkeissa. Julkaisu on saatavilla ilmaiseksi täältä: http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2017/OA-Tarinoita-kansainvalistymisen-poluilta.pdf

tarinoita poluilta

Katariina Palomäki, VTT; Taru Hakanen, VTT; Katri Valkokari, VTT; Nina Helander, TTY ja Vilma Vuori, TTY

‘Stories along the internationalisation path’: Lessons for SMEs on how to conquer world markets

International markets are more open than before and easier for Finnish companies to reach. Instead of applying a step-by-step approach to internationalisation, more and more companies have set their sights on world markets from their very first day of operation. Some companies can proceed along their path of internationalisation according to detailed plans, whereas for others quick trials and reversals may be the most effective way of moving forward. International markets can open up in a variety of ways – there is no one and only path above others, but each path is as unique as the company taking it, with its own individual goals and resources.

The publication ’Tarinoita kansainvälistymisen poluilta – Pk-yrityksen kansainvälistyminen – onnistumisia ja haasteita’ – ‘Stories along the internationalisation path – Internationalisation of an SME – successes and challenges’ describes the steps taken in the internationalisation process by five companies, the choices they have made, and their successes and failures. Among Finnish SMEs, there are plenty of great examples of successful entries to international markets. In fact, we can consider the strength of SMEs to lie in their flexibility and ability to react to changes in the operating environment, as well as in their speed at learning anew. Similar flexibility is also required from the “sparring network” around the companies – such as authorities, funding bodies and research entities – that must be capable of responding rapidly to the SMEs’ needs. This way they can really support companies in their internationalisation efforts by, for example, providing financial support and help in the development of the necessary competences. VTT supports SMEs in such endeavours as renewal of offering and strengthening of factors that distinguish the company from others, drawing up of partnership strategies, the development of an efficient and customer-oriented distribution model, and international organisation and management of service operations.

The ‘Stories along the internationalisation path’ publication was written as a collaboration between VTT, Tampere University of Technology and the University of Vaasa as part of the DIMECC REBUS (Towards relational business practices, 2014-2017) and VALIT projects. The publication can be downloaded for free at: http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2017/OA-Tarinoita-kansainvalistymisen-poluilta.pdf

Katariina Palomäki, VTT; Taru Hakanen, VTT; Katri Valkokari, VTT; Nina Helander,TUT and Vilma Vuori, TUT