Datasta uutta liiketoimintaa

Digitalisaatio on murtanut aiemman käsityksen siitä, että kaikki palvelut tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti ja samassa paikassa. Yhä useampia palveluita voidaankin viedä maailman markkinoille samaan tapaan kuin fyysisiä tuotteita. Teollisen internetin ennustetaan muuttavan radikaalisti teollisuusyritysten menestystekijöitä ja synnyttävän uusia, kilpailun mullistavia yrityksiä samalla tavalla kuin internet mahdollisti Googlen ja Amazonin synnyn. The Economist lehti totesikin tammikuussa 2015 “Manufacturers must learn to behave more like tech firms”.

Mistä menestystekijät muuttuvassa liiketoimintaympäristössä voisivat syntyä? Miten kone- ja laitevalmistajan pitäisi muuttaa toimintaansa toimiakseen kuin teknologiayhtiö? Digitalisaation avaamia mahdollisuuksia ja mahdollistajia sekä esteitä pohdittiin SmartAdvantage-hankkeessa yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. Mukana oli viisi eri aloilla toimivaa yritystä – Pesmel Oy, Chiller Oy, Huurre Oy, SW Development Oy ja Delete Finland Oy – joita yhdistää halu kehittää uutta, digitaalisiin ratkaisuihin perustuvaa liiketoimintaa. Digitalisaation monimuotoisia vaikutuksia tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta eli tiedon, teknologian ja liiketoiminnan kautta. Keskeisimmät haasteet kiteytyvät asiakastarpeen ja palvelun arvon tunnistamiseen sekä ansaintalogiikkaan sekä perinteisiin ja hitaasti muuttuviin rooleihin toimintaverkostoissa.

Laitetoimittaja ei useinkaan saa dataa toimitetuista laitteista tai toimittaja ei pysty hyödyntämään saamaansa dataa kattavasti. Dataan pohjautuvien palveluiden kehittäminen ja toteuttaminen edellyttävät siis myös osaamispohjan uudistamista ja laajentamista joko omassa organisaatiossa tai verkostoitumalla. Datan analysointiin erikoistuneilla yrityksillä on harvoin toimialakohtaista erityisosaamista, joten kumppanuuksia on rakennettava pitkäjänteisesti. Julkisuudessa onkin uutisoitu esimerkiksi Koneen ja IBM:n yhteistyöstä, samoin kuin ABB:n ja Microsoftin yhteistyöstä teollisen internetin ratkaisujen osalta. Monille asiantuntijapalveluita ja ohjelmistoja tarjoaville yrityksille asiakkaiden prosessien tuottaman tiedon analysointi tarjoaa tulevaisuudessa suuria mahdollisuuksia oppia toimimaan ja optimoimaan prosessit uudella tavalla.

Teknologian rooli digitaalisen liiketoiminnan mahdollistajana on keskeinen. Perinteisten kone- ja laitevalmistajien näkökulmasta katsottuna teknologia on myös haaste, koska digitaalisiin palveluihin liittyvät teknologiat edellyttävät sekä näkemystä alan kehityksestä, että laajaa eri osa-alueiden – kuten IT- ja automaatiojärjestelmät – osaamista. Teollisuuden koneiden ja laitteiden käyttöikä on yleensä pitkä, jopa kymmeniä vuosia, joten fyysisen tuotteen ja siihen liittyvän palveluratkaisun erilaisten elinkaarten yhdistäminen edellyttää harkittuja teknologia- ja platform-valintoja sekä joustavaa lähestymistapaa. Joustavuus voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että ratkaisut rakennetaan pienin askelin ja niitä testataan yhdessä asiakkaan kanssa ja asiakkaan toiminnasta oppien.

Vaikka digitalisaatioon liittyy haasteita ja sen tiellä nähdään esteitä, muutos tarkoittaa mahdollisuuksien moninkertaistumista. SmartAdvantage-hankkeen yritykset näkivät kansainvälistymisessä, uusissa kumppanuuksissa ja liiketoimintamalleissa myös mahdollisuuksia. Ensimmäiset sovellukset ovat liittyneet jälkimarkkinoihin ja kunnossapitopalveluiden kehittämiseen, jolloin laitteista kerätyn tiedon avulla voidaan vähentää huolto- ja seisokkiaikaa, tunnistaa prosessien pullonkauloja ja optimoida prosessien toimintaa. Jatkossa erilaisten etäpalveluiden sekä data-analytiikan tukeman ennustavan huollon kehittäminen, muiden toimijoiden tuottaman tiedon hyödyntäminen sekä tiedon tuottaminen kolmansien osapuolten käyttöön ovat todennäköisiä kehityssuuntia.

Monet palvelut ja palvelutoiminnot tulevat siis muuttumaan. Kone- ja laitevalmistajat voivat oppia teknologiayritysten tavasta luoda asiakkailleen palveluita laajasta kerätystä tietomassasta. Tuote-palveluratkaisut voivat muodostaa tukevan kilpailuedun. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen katsauksen mukaan olemme nähneet vasta häivähdyksen siitä, mitä kaikkea digitalisaatio tulee maailmassa muuttamaan.

Kari Koskinen, Tampereen teknillinen yliopisto ja Helena Kortelainen, VTT

Katso myös:

SmartAdvantage-projekti, https://twitter.com/smartadvant

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Yrityskatsaus. Palvelut kasvun lähteenä. Nro 2 /2016.

Muutos ja uudistuminen – Osa 2. Rakennetaan yhdessä parempi tulevaisuus

Hyvä, jopa hauska, tapa päästä syvemmälle asiakkaan arvonluontiin ja suunnata uudistumista sekä innovatiivisuutta päivittäisessä työssä on ”asettua asiakkaan kenkiin” ja lähteä pureutumaan syvemmälle aina tunteisiin saakka siihen kuka ja millaisessa tehtävässä ja tilanteessa käyttää tuotteita ja palveluja. Miltä tuotteen tai palvelun käyttö tuntuu ja miltä asiakas sen haluaisi tuntuvan?

Asiakas- ja käyttökokemustavoitteilla uutta arvonluontia

Käyttökokemukselle voidaan määrittää visio ja konkreettiset tavoitteet. Ennen kuin niitä voidaan määritellä, on tunnettava perusteellisesti käyttäjän maailma tai työ  B2B kentässä ja se tavoitteet. Mitä käyttäjä haluaa saada aikaan? Mikä luo hänelle haasteita, mistä hän saa onnistumisen elämyksiä? Tällaista ymmärrystä ei synnytetä yhtäkkiä vaan se vaatii paitsi huolellisia käyttäjätutkimuksia myös koko organisaatiolta halua ja kykyä kuunnella käyttäjiä sekä asettua heidän asemaansa. Vain tällä tavoin saadaan määriteltyä millaisia kokemuksia käyttäjä arvostaa. Suunnittelun keinoin voidaan sitten mahdollistaa halutun kaltaisten kokemusten syntyminen, oli se sitten mielenrauha prosessilaitoksen valvomossa tai läsnäolon ja hallinnan tunne työkoneen etäohjauksessa. Kokemustavoitteet voivat auttaa myös uusien erottumiskeinojen löytymistä, uuden teknologian tehokkaassa hyödyntämisessä sekä aivan uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden syntymistä. Tätä kautta voidaan myös vähentää riskiä, joka liittyy nykyisen tuote- ja palvelukannan teknologiariippuvuuteen.

Haettaessa merkittävämpää strategista uudistumista kokemustavoitteiden miettiminen yhdistettynä perustehtävää koskevan pohdinnan kanssa voi tuottaa uudistetun ”sloganin”, jonka merkitys on huomattavasti mittavampi kuin pelkkä markkinointitarkoitus. Minkälaisen kokemuksen haluaisimme asiakkaidemme saavan? Miten voimme erottua? Miten voimme korostaa omia vahvuuksiamme? Mitkä kaikki kosketuspisteet (touchpoints) omassa toiminnassamme ovat niitä, joilla on vaikutusta? Tavoiteltava kokemus voidaan pilkkoa tarkemmiksi tavoitteiksi kullekin kosketuspisteelle. Nämä tavoitteet ohjaavat niin tuotteiden ja palveluiden suunnittelua, asiakastyötä, arjen valintoja ja kehitystavoitteiden asettamista. Inspiroiva kokemustavoite kytkee yhteen oman henkilöstön työn syvemmän merkityksen ja kokemuksen arvokkaan työn tekemisestä sekä asiakkaan aidon arvostamisen ja tuntemisen – hänen kenkiinsä asettumisen taidon.

Samalla kun asiakkaan kokemuksesta muodostuu toiminnan kehittämiselle tärkeä kriteeri, myös oman henkilöstön toiminta helpottuu. Hyvä kokemustavoite myös korostaa yrityksen niitä puolia mistä asiakkaat sen parhaiten tuntevat ja luo siten sillan vanhan ja uuden välille myös arjen asiakaskohtaamisiin. Se voi antaa ohjenuoran itse vuorovaikutukselle ja myös tilannekohtaisille ratkaisuille. Yhtenäinen asiakaskokemustavoite ja sen kautta yhdenmukaisempi asiakaskokemus eri kosketuspisteissä muokkaa vähitellen myös asiakkaiden näkemystä koko yrityksestä ja muuttaa näin asiakasvuorovaikutuksen reunaehtoja. Käytännössä se mahdollistaa siis uudenlaisen arvonluonnin.

Tulevaisuuden rakentaminen yhdessä

Entä kun omat voimat eivät tunnu kuitenkaan riittävän muuttamaan alan ”sääntöjä”? Entä miten vaikuttaa paremmin heihin, joiden kanssa ei (vielä) ole vuorovaikutusta (esimerkiksi potentiaaliset uudet asiakkaat). Miten päästä yli myymisen ja ostamisen raameista ja rooleista, kun hinta tuntuu olevan ainoa ostopäätöksen kriteeri? Entä miten kehittää uutta liiketoimintaa niin, että heräävät odotukset ja omat valmiudet kohtaavat?

Yksi hyväksi havaittu keino on maalailla tulevaisuuden visio, joka riittävän uskottavasti mutta innovatiivisesti kuvaa yhteisen tavoittelemisen arvoisen tulevaisuuden. Uskottavuus voidaan rakentaa tuote- ja palvelukonseptien avulla, joissa esimerkiksi yhdistetään eri toimialoilla (lähes) olemassa olevia teknologisia ratkaisuja. Kun tämä vielä pystytään esittämään tavalla, joka saa alan ammattilaiset eläytymään – kokemaan – tuon tulevaisuuden omissa nahoissaan, on otettu iso askel tulevaisuudenkuvan toteutumiseksi. Tästä hieno esimerkki on jo päättyneessä FIMECC UXUS –ohjelmassa (User experience and usability in complex systems) toteutetut videot, joissa kuvataan tulevaisuuden komentosiltaa. Konseptien lähtökohta oli syvällinen ymmärrys komentosillalla tehtävästä työstä ja sen vaatimuksista. Tätä ymmärrystä luotiin käyttäjien havainnoinnin ja haastattelujen keinoin. Liiketoiminta-alan muutoksia ja teknologiatrendejä peilattiin käyttökokemusvisioon ”olla yhtä laivan ja meren kanssa” ja monialaisen yhteistyön keinoin luotiin käyttäjälähtöisesti komentosiltakonsepteja, jotka olivat työn tekemisen kannalta uskottavia, visionäärisiä, uuden teknologian mahdollisuuksia hyödyntäviä ja liiketoiminnan muutosta tukevia. Videoissa on onnistuttu esittämään uskottavia ratkaisuja moniin haasteisiin, joiden kanssa ala on kamppailut vuosia. Lisäksi ne avaavat uskottavan polun kohti energiatehokkaita ja kestäviä ratkaisuja. Tällaiset visiot voivat lähteä muuttamaan koko toimialan kulttuuria ja synnyttää aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia useammallekin toimijalle.

Tulevaisuutta, jossa ihmisten hyvinvointi, arvomaailma ja liiketoiminnallinen hyöty ovat sopusoinnussa, kannattaa tavoitella. Sitä rakennetaan sekä tulevaisuusvisioiden, teknologisia mahdollisuuksia laajasti mutta kriittisesti hyödyntävien tuote- ja palveluinnovaatioiden että arjen pienten muutosten kautta. Kun yhteinen asiakaskokemusta korostava tavoite on kaikkien mielessä ja sydämessä, niin arjen päätökset tänään vievät kohti haluttua tulevaisuutta. Siihen toimitusjohtajan työn tavoitteeseen liittyen voisi esittää toisenkin vastauksen: Tavoitteena on rakentaa yhdessä parempi tulevaisuus. Hiukan siirappista, eikä kovin humoristista, mutta ehkä arvokasta?

Maaria Nuutinen

Tutkimuspäällikkö

@MaariaNuutinen

 

 

 

 

 

Blogikirjoituksen ensimmäisessä osassa kuvattiin organisaatiossa tapahtuvaa muutosta ja sen kompastuskiviä. Uudistumisessa keskeistä on organisaation perustehtävän tunnistaminen, organisaation kulttuurin tekeminen näkyväksi ja asiakaskohtaamisten ymmärtäminen arvonluonnin areenoina.

Kirjoitus on osa Arvonluonnin muutoksen aakkoset – arvot, arki ja arvostus -julkaisua, joka on moniääninen kirjoituskokoelma uudistamisesta ja uudistumisesta meidän jokaisen arjessa”. Inka Lappalainen, Toni Ahonen, Maaria Nuutinen, Tiina Valjakka ja Heli Talja (Toim.). Arvonluonnin muutoksen aakkoset – arvot, arki ja arvostus. 2016. VTT Oy, Espoo. https://issuu.com/vttfinland/docs/muutoksen_aakkoset

Lue lisää:

Nuutinen, Maaria; Koskinen Hanna (Eds.). 2015. User experience and usability in complex systems – UXUS 2010-2015. Tampere, FIMECC Oy. 225 p. FIMECC Publication Series; 8, ISBN 978-952-238-146-0. http://issuu.com/vttfinland/docs/fimecc_115_uxus_?e=5313536/31352366

http://uxus.fimecc.com/

Muutos ja uudistuminen – Osa 1. Ketterästi kohti konkurssia?

”Tiedätkö mikä on yrityksen toimitusjohtajan työn perimmäinen tavoite? Viivästyttää yrityksen konkurssia.” Tällaisella vitsillä aloitettiin keskustelu yrityksen tilanteesta yhdessä tutkimusprojekteistamme. Huolimatta pitkittyneestä talouden taantumasta yrityksessä oli toteutettu iso investointi – mikä kuulemma pahimmillaan tarkoittaa vain sitä, että rahat loppuvat paria kuukautta aiemmin. Ajatus toimitusjohtajasta konkurssin viivästyttäjänä on mustaa huumoria, mutta se paitsi kuvaa vastuun taakkaa myös kiteyttää yhden liiketoiminnan rankimmista faktoista: Yrityksen menestymisen ja kasvun keskiössä on uudistuminen. Mikään toimintamalli ei kanna ikuisesti vaan on uudistuttava toimintaympäristön muutosten tahdissa – jopa niitä ennakoiden ja aikaansaaden.

Arjen havainnot ja huomaamattomat valinnat

Vaikkei organisaatio tietoisesti pyrkisikään muuttumaan, tapahtuu arjessa muutosta koko ajan. Jokainen työntekijä asemastaan riippumatta tekee arjessa pieniä päätöksiä ja ratkaisuja, jotka vaikuttavat kokonaisuuteen. Jotkut ratkaisut syntyvät reaktiona asiakkaalta tuleviin vaateisiin, toiset enemmän oman näkemyksen pohjalta  ja toiset vain osana soljuvaa tavallista työn arkea. Paikalliset käytännöt leviävät organisaatiossa ja voivat ajautua hyvinkin kauas kuvatuista toimintaprosesseista tai sovituista toimintatavoista. Osa näistä tilannekohtaisista ratkaisuista pitää sisällään uuden liiketoiminnan ituja.

Arjen valintojen taustalla vaikuttavat henkilön omat arvostukset ja arvot – mikä hänelle on tärkeää. Jokainen valinta, arjen teko ja vuorovaikutustilanne rakentavat identiteettiä, käsitystä siitä, kuka hän on, mihin kuuluu ja haluaa kuulua. Toisaalta taustalla vaikuttavat jokaisessa organisaatiossa piilevät lukemattomat määrät julkilausumattomia oletuksia, pinnan alla vaikuttavia merkityksiä ja sen historian kuluessa rakentuvia käsityksiä siitä, mikä on arvokasta, mikä oikein ja väärin, mikä hyvää ja huonoa. Nämä muodostavat organisaation kulttuurin. Vaikka kulttuuri nähdään usein ketteryyden ja muutoksen esteenä, siinä piilee myös luonnollinen arjen vähittäistä muutosta yhdenmukaistava ja suuntaava voima. Uudistumisen ytimessä ovat organisaatiossa vallitsevat kulttuuriset oletukset ja uskomukset siitä, mikä on sen ydin- tai perustehtävä, miksi se on olemassa –ja miten tätä käsitystä osataan haastaa ja hyödyntää arjen pieniin ja isompiin haasteisiin vastatessa. Arjen valinnoissa piilee mahdollisuus myös radikaaliin muodonmuutokseen, mutta se vaati että organisaatio seuraa sisäistä muuttumista ja on valmis tarttumaan arjen työstä nouseviin uudistumisen ituihin.

Muutoksen monet kompastuskivet

Vaikka liiketoiminnan uudistumista lähdettäisiin hakemaan systemaattisesti, edessä on kaikenkokoisissa yrityksissä monia kompastuskiviä. Arjessa muutospaine koetaan ristiriitaisina vaatimuksina, eletään ikään kuin kahden maailman välissä. Ristiriidat kuuluvat aina muutokseen ja niiden ratkaiseminen palaamalla vanhaan on houkuttelevinta, erityisesti silloin kun on vaikeinta. Jos ristiriitoja vanhan ja uuden välillä ei pystytä ratkomaan, muodomuutos jää puolitiehen.

Organisaation kulttuurin tekeminen näkyväksi on hyväksi havaittu keino helpottaa henkilöstöön liittyvien karikkojen välttämistä ja vahvuuksien hyödyntämistä liiketoiminnan muutoksen tukena. Tätä varten olemme kehittäneet menetelmiä, joilla voidaan tehdä näkyväksi toiminnan muuttuminen, lisätä organisaation ymmärrystä kulttuuristaan suhteessa liiketoimintaan ja tukea muodonmuutosta esimerkiksi palveluliiketoiminnan kehittymisen vauhdittamiseksi. Toinen hyödylliseksi kokemamme lähtökohta on luoda tietoisesti painetta ja mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan kehittymiselle keskittymällä asiakassuhteeseen. Tähän liittyviä esimerkkejä on kuvattu aiemmassa julkaisussamme.

Asiakaskohtaamiset arvonluonnin areenoina

Uusia toimintamalleja ei koskaan pystytä täysin sovittamaan erilaisiin asiakaskohtaamisiin. Kohtaamisia raamittavat monet tilannekohtaiset, ennakoimattomat tekijät sekä aiempi yhteistyöhistoria ja asiakkaan aiemmat kokemukset ja käsitykset ko. yrityksestä mutta myös koko toimialasta. Paluu vanhaan toimintamallin tarjoutuu helpompana ratkaisuna erityisesti ristiriitatilanteessa. Asiakaskohtaamisten aiheuttamat kokemukset vaikuttavat työntekijän suhtautumiseen niin uutta suuntaa kohtaan omassa organisaatiossaan kuin  asiakkaan luottamukseen ja hänelle rakentuvaan kuvaan yrityksestäkin.

Arjen asiakaskohtaamiset ovat sekä arvokkaita ikkunoita asiakkaan maailmaan että kohtia, jossa käytännössä tuetaan asiakkaan henkilöstöä heille tärkeiden tavoitteiden saavuttamisessa. Ne ovat paikkoja, jossa arvonmuodostus konkretisoituu ja uudistuu. Esimerkiksi huoltokäynti varmistaa, että ko. kone tai laite ”tuottaa arvoa” asiakkaalla mutta voi myös laajemmin rikastuttaa molemminpuolista ymmärrystä sen merkityksestä ja mahdollisuuksista osana asiakkaan liiketoimintaa. Myös ”epäonnistuneesta” myyntitapaamisesta tai reklamaation käsittelystä voi olla monenlaista hyötyä molemmille osapuolille. Näissä arjen asiakastilanteissa liiketoiminnan ja toimintatapojen muutos todentuu uudenlaisena toimintana – puheena, vuorovaikutuksena ja osapuolten tilannekäsitysten ja ymmärryksen vähittäisenä muutoksena.

Maaria Nuutinen

Tutkimuspäällikkö

@MaariaNuutinen

 

 

 

 

 

 

Blogikirjoituksen toisessa osassa kuvataan kuinka asiakas- ja käyttökokemukseen satsaamalla voidaan raamittaa kulttuurin luonnollista muutosvoimaa, osaamisen hyödyntämistä ja tilannekohtaisia ratkaisuja erottumisessa sekä liiketoiminnan uudistamisessa. Keskeistä on ymmärtää syvemmin asiakkaan maailmaa ja oivaltaa olemassa olevan osaamisen mahdollisuudet arvon muodostamisessa.

Kirjoitus on osa Arvonluonnin muutoksen aakkoset – arvot, arki ja arvostus -julkaisua, joka on moniääninen kirjoituskokoelma uudistamisesta ja uudistumisesta meidän jokaisen arjessa”. Inka Lappalainen, Toni Ahonen, Maaria Nuutinen, Tiina Valjakka ja Heli Talja (Toim.). Arvonluonnin muutoksen aakkoset – arvot, arki ja arvostus. 2016. VTT Oy, Espoo. https://issuu.com/vttfinland/docs/muutoksen_aakkoset

 

Lue lisää:

Arvioimalla oivallukseen –opas matkalle palvelukulttuuriin. VTT 2012. http://www.vtt.fi/files/sites/ServChange/PKK_opas.pdf

Ahonen, T., Airola, M., Lappalainen, I., Nuutinen, M., Reunanen, M., Valjakka, T. & Valkokari P. 2013. Asiakassuhteen syventäminen ja uudistaminen – Palvelukyvystä ja -kulttuurista muutosvoimaa palveluliiketoimintaan. Espoo, VTT. http://www.vtt.fi/files/sites/ServChange/servchange_julkaisu_final.pdf.

 

 

 

 

Manufacturing industry in digital transformation

Data is power and capital in the digital world. Data can provide the basis for new services, can be used for the development of existing products or the creation of new ones, and can enable us to learn more about our customers, enhance existing customer relationships or discover new markets. Manufacturing industry has traditionally been about selling machines and devices, while life cycle services tend to cover after-sales service and the sale of spare parts. The digital revolution is transforming old practices and turning the business environment and work at the customer interface upside down.

Data is easy to collect and store, but little is being done to exploit it in the development of business activities or of products, services and processes. This is due to the fragmented nature and uneven quality of the data collected and a lack of the required analytical skills. Companies are often still unclear about what, or what kind of, data they hold. Sensibly combining data of various quantities and from various sources is difficult. Companies may also be unclear about the quality or value of the data they hold.

Using digital technology to transform services into service businesses has become topical among SMEs in the manufacturing sector. A huge challenge lies in transforming into a digital business on the one hand, and making the leap from being a product manufacturer to a service business on the other. Thought must be given to the ramifications of such a change for the firm’s management, operations, tasks, skill requirements and cooperation, whether internally or at company-network level. Issues to be considered include how structural and functional changes and the adoption of new skills can be planned and implemented in a managed way that keeps employees on board with the transformation. However, digitalisation is not an end in itself – solutions must also be considered from the perspective of added value for the customer and business.

Digitalisation also offers new solutions and business models for firms engaged in developing their productivity and turnaround times. Maximal use of 3D models and digital information throughout the supply chain should be explored at the design-production interface. Interfaces between companies and systems are challenging; digital communications often fail to cross such interfaces, while the same data is fed several times into multiple systems within silos. By analysing the flow of information within the order-delivery process, an overall picture can be obtained of the consistency of data flows, and of the cost effects of information blockages on general productivity.

The Smart Machines and Manufacturing Centre (SMACC) of VTT Technical Research Centre of Finland Ltd and Tampere University of Technology focuses on the challenges posed for manufacturers, particularly SMEs, by the digital transformation. Experts from SMACC have developed tools and methods using which companies can quickly build an overall picture of the potential offered by digitalisation from both the business and technology perspective, as well as a clear roadmap for taking the digital leap and for the practical implementation of what follows.

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Key Account Manager

Valmistava teollisuus digimurroksessa

Digitaalisessa maailmassa tieto on valtaa ja pääomaa. Tiedon varaan voidaan rakentaa uusia palveluita, tietoa voidaan käyttää nykyisten tuotteiden kehittämiseen tai uusien tuotteiden synnyttämiseen, tiedon avulla opitaan lisää asiakkaasta ja voidaan parantaa nykyisiä asiakassuhteita tai etsiä uusia markkinoita. Perinteisesti valmistavassa teollisuudessa on totuttu myymään koneita ja laitteita. Elinkaaripalvelut kattavat pääsääntöisesti varaosamyynnin ja huoltopalvelut. Digitalisaatio muuttaa totuttuja toimintatapoja, sekä mullistaa liiketoimintaympäristöä ja toimintaa asiakasrajapinnassa.

Dataa on helppo kerätä ja tallentaa, mutta toistaiseksi sitä ei juurikaan hyödynnetä liiketoiminnan tai tuote-, palvelu- ja prosessien kehityksessä. Syynä ovat kerätyn datan hajanaisuus, vaihteleva laatu ja analysointiosaamisen puute. Yritykselle voi olla epäselvää, millaista dataa sillä on hallussaan, tai minkä datan se omistaa itse. Erimitallisia ja eri lähteistä kerättyjä tietoja on vaikea yhdistellä järkevästi. Yritys ei välttämättä tiedä minkä laatuista tai arvoista sen hallussa oleva data on.

Palveluksien muuttaminen palveluliiketoiminnaksi ja digitalisaation hyödyntäminen tässä kehityksessä on valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä ajankohtaista. Kokonaisvaltainen muutos digitaaliseen liiketoimintaan ja toisaalta tuotevalmistajasta palveluita tuottavaksi yritykseksi on iso haaste. Muutoksen merkitystä ja vaikutuksia johtamiseen, toimintoihin ja tehtäviin, osaamistarpeisiin ja yhteistyöhön niin yrityksen sisällä kuin verkostoissa on tärkeää pohtia. Tarkasteltavia kysymyksiä ovat muun muassa miten rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset sekä uuden osaamisen omaksuminen suunnitellaan ja otetaan haltuun yrityksessä niin, että ihmiset pääsevät muutokseen mukaan ja että muutos voidaan toteuttaa hallitusti. Digitalisaatio ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan ratkaisuja on syytä pohtia liiketoiminnan ja asiakkaille tuotetun lisäarvon näkökulmista.

Digitalisaatio tarjoaa myös uusia ratkaisuja ja toimintamalleja tuottavuutta ja läpimenoaikoja kehitettäessä. Suunnittelun ja tuotannon rajapinnassa on hyvä tarkastella 3D-mallien ja digitaalisen tiedon hyödyntämistä maksimaalisesti koko toimitusketjussa. Yritysten ja järjestelmien väliset rajapinnat ovat haasteellisia. On tyypillistä, että digitaalinen tiedonkulku rajapinnoissa katkeaa ja samaa tietoa syötetään eri järjestelmiin useita kertoja. Analysoimalla tiedonkulkua tilaus-toimitusprosessissa saadaan kokonaiskuva tiedonkulun yhtenäisyydestä ja voidaan arvioida puutteellisen tiedonkulun kustannusvaikutuksia kokonaistuottavuuteen.

VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston Älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymässä (SMACC) on perehdytty valmistavan teollisuuden digitalisaatiohaasteisiin etenkin pk-yritysten näkökulmasta. SMACC:n asiantuntijat ovat kehittäneet työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla yritys saa nopeasti kokonaiskuvan digitalisaation tuomista mahdollisuuksista niin liiketoiminnan kuin teknologian näkökulmista sekä selkeän etenemissuunnitelman digiloikkaan ja sen toteuttamiseen käytännössä.

Jyrki_Poikkimaki_2Jyrki Poikkimäki

Asiakaspäällikkö

 

Teollisen 3D-tulostuksen kenttä muuttuu – oletko muutoksessa mukana?

3D-tulostaminen nousi lähes kaikkien tietoisuuteen vuonna 2013, jolloin kuluttajien 3D-tulostus oli Gartnerin niin kutsutun hype-käyrän huipulla. Teknologiaa on kuitenkin taustalla kehitetty jo pitkään. 3D-tulostamisen teollinen hyödyntäminen lisääntyy noin 30 prosentin vuosivauhdilla ja erityisen voimakasta kasvu on ollut metallien tulostamisessa. Teknologian kehittyessä teollinen käyttöönotto laajenee, ja uusia sovelluksia kehitetään koko ajan lisää. Tämän myötä myös suomalaisessa konepajateollisuudessa sekä pk- että suuret kansainväliset yritykset näkevät entistä enemmän uusia mahdollisuuksia 3D-tulostamisen hyödyntämisessä.

3D-tulostuksen portaat

3D-tulostuksen teollinen käyttöönotto noudattaa tyypillisesti kolmiasteista portaikkoa. Ensimmäisessä vaiheessa tulostusta käytetään prototyyppien teossa, nopeuttamassa tuotekehitystä ja parantamassa lopputuotteiden ominaisuuksia. Merkittäviä kustannussäästöjä saavutetaan toiminnallisten mallien avulla, kun mahdolliset suunnittelun puutteet voidaan karsia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla opitaan lisää teknologian mahdollisuuksista ja rajoituksista. Toisella portaalla valmistetaan työ- ja apuvälineitä lopputuotteiden valmistukseen ja kokoonpanoon. Esimerkiksi muottien ja muotti-inserttien valmistaminen tulostamalla on erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto muun muassa sen vuoksi, että tulostetun muotinosan jäädytyskanavisto voi seurata valettavan kappaleen pintaa ja tuottaa siten tehokkaan lämmönhallinnan muotissa, mikä tehostaa tuotantoa. Niin ikään muotin nopea toimitus saattaa olla monesti keskeinen kilpailukykytekijä.  3D-tulostuksen kolmannella portaalla fokus on toiminnallisten lopputuotteiden valmistuksessa.

3D-tulostus lopputuotteiden valmistuksessa

Metallien tulostaminen on vielä suhteellisen kallista johtuen aika hitaasta kasvatusnopeudesta ja kalliista laiteinvestoinneista. Jotta lopputuotteen valmistaminen tulostamalla on taloudellisesti järkevää, teknologian tulee tarjota uusia mahdollisuuksia perinteisiin valmistusmenetelmiin verrattuna. Eräs tällainen etu on kevyet komponenttirakenteet. Tulostuksessa pystytään hyödyntämään lähes täysimittaisesti optimoinnin tuottamat uuden tyyppiset rakenteet, joita on mahdotonta tai erittäin hankalaa valmistaa perinteisin menetelmin. Erityisen kiinnostavaa tämä on ilmailuteollisuudelle, mutta painon vähentäminen voi tuottaa merkittäviä säästöjä monella muullakin sektorilla. VTT:n demonstraatiossa venttiililohko keveni 66 % optimoinnin ja tulostuksen seurauksena. Tulostamalla samaan komponenttiin voidaan liittää useita toimintoja ja vähentää kokoonpanoa, mikä nopeuttaa prosesseja sekä vähentää vaurioalttiiden liitosten määrää lopputuotteessa. Muita hyötyjä ovat muun muassa nopeammat toimitusajat, mahdollisuus yksilöidä tai kustomoida tuote sekä hieman pitemmällä tähtäimellä hajautettu tarpeen mukainen valmistus. VTT tekee tutkimusta ja kehitystä yhdessä yritysten kanssa liittyen näihin uusiin mahdollisuuksiin. Käynnissä on esimerkiksi projekti, jossa selvitetään digitaalisten varaosien käyttöön liittyvää teknologista ja liiketaloudellista potentiaalia.

Kenttä muuttuu fuusioiden ja yhteistyön myötä

Viimeisten vuosien aikana olemme kuulleet maailmalta uutisia merkittävistä kansallisista panostuksista 3D-tulostuksen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa USA:n America Makes -instituutti ja Singaporen merkittävät panostukset teknologiaan. Laitevalmistajien kentässä on myös tapahtunut fuusioitumisia ja uusia, entistä isompia toimijoita on tullut mukaan kilpailuun. Muovien tulostamisen osalta on mielenkiintoista seurata, mitä kansainvälisten jättien kuten Hewlet-Packardin ja Canonin mukaantulo tälle kentällä tuo tullessaan. Metallien tulostamisen osalta General Electricin tuore ilmoitus aikeista ostaa sekä saksalainen SLM Solutions että ruotsalainen Arcam tulee muuttamaan kenttää varmasti, mutta mitä muutokset tarkoittavat käytännössä jää vielä nähtäväksi. Ostoaie kertoo vahvaa viestiä kyseisen suuryrityksen näkemyksistä teknologian strategisesta merkityksestä.

Myös Suomessa tapahtuu. VTT:n 3D-tulostukseen liittyvät laitteistot saivat juuri uudet tilat Espoon Otaniemestä Aalto-yliopiston vastaavien tilojen yhteydestä. VTT tarjoaa asiakkailleen metallien tulostamisen koko valmistusketjun alkaen räätälöidyn jauheen atomisoinnista ja komponentin suunnittelusta ja optimoinnista päättyen valmiin komponentin viimeistelyyn ja testaukseen. Erityisesti pk-yrityksiä palveleva Älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymä, SMACC yhdistää VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston (TUT) korkeatasoisen valmistusteknisen tutkimusosaamisen helposti lähestyttäväksi yhden luukun periaatteella. VTT tekee 3D-tulostuksen saralla tiivistä tutkimusyhteistyötä myös Aalto-yliopiston kanssa tavoitteenaan palvella asiakaskuntaa entistä laajemmin.

pasi_puukko

Pasi Puukko

Tutkimustiimin päällikkö

Mikä on suomalaisen pk-yrityksen arki 2020 -luvulla? – Osa 5: muutos on jo käynnissä

Mitkä ovat tulevaisuuden markkinat suomalaisille valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ensi vuosikymmenellä? Minkälaisia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa? Minkälaiset liiketoimintamallit luovat onnistumisen?

VTT teki viime vuonna For Industry -kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa. Monesti tällaiset työt herättävät yleisössä mielenkiintoa vain hetken, jonka jälkeen raportit päätyvät arkistoon pölyttymään. Tässä tapauksessa näin ole käynyt, vaan tutkimuksen synnyttämä ”pöhinä” on edelleen käynnissä.

Pysähdyin miettimään, miksi tämä työ herättää yrityskentässä edelleen mielenkiintoa? Kenties työn kysymykset eivät käsittelekään jossain kaukana tulevaisuudessa (siis 2020-luvulla) olevia asioita vaan ne ovat ajankohtaisia monelle yritykselle jo nyt.

Skenaarioiden maailmat eivät olekaan niin etäisiä

Tutkimus loi neljä skenaariota nimiltään globaali kasvu, paikallinen kasvu, globaali niukkuus ja paikallinen niukkuus. Sanapari globaali–paikallinen viittaa valmistuksen ja markkinoiden arvoketjuihin: ovatko ne globaaleja vai paikallisia. Sanapari kasvu–niukkuus taas viittaa markkinoihin: onko siellä ajurina taloudellinen kasvu vai tuotannontekijöiden niukkuus. Kun skenaarioita lähdettiin vuosi sitten rakentamaan, elettiin vahvasti globaalin kasvun maailmassa. Esimerkiksi paikallisen niukkuuden skenaario, jossa Euroopan ympärille ja jopa sen sisälle on pystytetty ihmisten ja tavaroiden liikkumista voimakkaasti rajoittavia aitoja, tuntui hyvin etäiseltä ajatukselta. Tänään ajatus paikallisen niukkuuden maailmasta ei enää tunnu yhtään mahdottomalta eikä etäiseltä. Vastaavia merkkejä on havaittavissa myös muidenkin skenaariomaailmojen osalta. Vielä on mahdotonta sanoa, minne maailma on menossa. Muutos menneestä tulevaan on kuitenkin jo käynnissä!

 

neljä_skenaariota

Tässä blogikirjoituksessa haluan vielä nostaa esille kaksi asiaa, jotka ovat yrityksen menestyksen kannalta tärkeitä jokaisessa skenaariossa: digitalisaatio ja oma tuote. Nämä molemmat tuotiin ennakointitutkimuksen raportissa esille, mutta niiden tärkeyttä tuskin voi korostaa liikaa.

Transformaatio digitaaliseen maailmaan

Lähes kaikki puhuvat tällä hetkellä digitalisaatiosta, mutta vain harva on aidosti oivaltanut sen, kuinka suuresta transformaatiosta oikeastaan on kyse. Monelle digitalisaatio merkitsee lähinnä digitaaliteknologian integroimista tuotteisiin ja prosesseihin. Tämä itsessään ei vielä edusta digitaalista transformaatiota ja harvoin se itsessään edes riittää liiketoiminnallisen menestyksen tuomiseen yritykselle. Siihen tarvitaan teknologian lisäksi näkemys siitä, miten teknologian tuottamaa informaatiota hyödynnetään yritykselle ja sen asiakkaille arvoa tuottavalla tavalla, sekä näkemys siihen, miten kaiken tämän tulisi muuttaa yrityksen liiketoimintamallia ja liiketoimintaprosesseja. Vasta kun nämä kolme näkökulmaa – teknologia, informaatio ja liiketoiminta – on huomioitu yhdessä, digitalisaation liiketoiminnalliset hyödyt on aidosti mahdollista saavuttaa.

Oma tuote on välttämättömyys

Kaikki neljä skenaariota korostavat sitä, että menestyäkseen tulevaisuuden markkinoilla yrityksellä tulee olla oma tuote. Suomalaisen yrityksen on vaikea menestyä tulevaisuudessa puhtaasti alihankkijan roolissa olevana ns. resurssitalona. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yritys voisi vastaisuudessakin toimia myös alihankkijana. Se voi aivan hyvin tuoda tulevaisuudessakin osan yrityksen liikevaihdosta, mutta sen rinnalla yrityksellä tulee olla oma tuote tai tuotteita. Tätä portfolioajattelua ei raportissa erikseen mainittu, vaikka se taustalla olikin ajatuksena olemassa. Se, millaisilla tuotteilla tai palveluilla tulevaisuudessa sitten menestytään, riippuu jossain määrin skenaariosta. Pelkkä oma tuote ei myöskään itsessään riitä menestykseen. Ratkaisevan tärkeää menestykselle on se, miten tuote on konseptoitu ja millaisella liiketoimintamallilla se tuodaan markkinoille. Koska menestystuotteita harvoin synnytetään tyhjästä, yrityksen tulee varautua ajoissa tulevaisuuteen ja lähteä miettimään omia menestyskonseptejaan jo nyt.

Tutkimuksen loppuraportti oli alun perin englanninkielinen, mutta monien toivomuksesta loppuraportti on nyt julkaistu myös suomeksi. Voit ladata suomenkielisen raportin tästä. Työn pohjalta ollaan järjestämässä uutta yritysseminaaria. Kutsu seminaariin löytyy täältä. Pöhinä jatkuu, koska muutos on jo käynnissä.

Jaakko Paasi

Jaakko Paasi

Johtava tutkija

For Industry –ohjelman Business Models –moduulin vetäjä